Kaivatut teemat yhdeksi käteväksi oppaaksi yhdistävänä teoksena voisi ehkä ajatella Nina Nordlundin teosta Lapset ja raha : talouskasvatuksen aakkoset vanhemmille. Se käsittelee sekä talousasioiden opettamista lapsille (taaperoikäisestä itsenäistyvään) että lapselle säästämisen ja sijoittamisen perusperiaatteita verotehokkuutta unohtamatta. Erona toivottuun on tosin se, että Nordlundin aiheena on ensisijaisesti talouskasvatus, ja lapselle säästäminen käsitellään siinä sivussa.
Lapselle säästämiseen keskittyviä teoksia on toistaiseksi julkaistu vähänlaisesti. Tavallisimmin tähän liittyviä kysymyksiä käsitellään sijoitusaiheisessa kirjallisuudessa yhtenä osa-alueena; esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Merja Mähkän tuore ...
Lähtisin purkamaan kysymystäsi suomalaisten heimojen kautta - vaikka ne eivät olekaan nykyisin enää niin selkeästi erotettavissa, kuin aiemmin historiassa. Perustietoa suomalaisista heimoista löytyy ihan Wikipedian Suomalaiset heimot -artikkelista. Artikkelin mukaan suomalaiset heimot ovat muinaisia etnisiä ryhmiä - siis enemmän ja vähemmän erillään toisistaan eläneitä porukoita. Etninen ryhmä -Wikipedia-artikkeli määrittelee ne näin:
"Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperään tai ulkonäköön. Etniset ryhmä korreloivat kielialueiden kanssa ja ryhmien väliset etniset ja kielelliset rajat ovat usein...
"Ja minä näin sinun joulusi rauhan, kaupunki, hauraan / kuin tinapaperi, kuin lasipallot kuustesi oksilla."
Nämä säkeet ovat Arvo Turtiaisen runosta Oli joulupäivä (nimi sisällysluettelosta), joka sisältyy kokoelmaan Minä, paljasjalkainen.
Kyseessä saattaisi olla Inga Maggan nyrkkeilymaailmaan sijoittuva Varjonyrkkeilijä (Like, 2020).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7032834
Houreesta heränneenä omenapuita katseli Yrjö Jylhä. Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat Kurimus-kokoelmaan (Otava, 1928) sisältyvän runon Hiljainen vieras ensimmäinen säkeistö:
"Olin houreesta herännyt juuri / ja raotin silmiäin / ja pihalla omenapuiden / lumivalkeina kukkivan näin."
Viruksilla on tietyt isäntäsolut, joihin ne voivat kiinnittyä ja tunkeutua. Yhteensopivuuden määrittävät viruksen vaipan eli kapsidin pinnalla olevat proteiinit ja isäntäsolun solukalvon reseptorit eli signaalin välitykseen erikoistuneet proteiinimolekyylit. Viruksen proteiinit sopivat yhteen vain tiettyjen solujen reseptoreiden kanssa. Elimistöön päässyt virus ei siis tunkeudu välttämättä ensimmäiseen vastaantulevaan soluun, vaan sen täytyy kulkeutua sellaisen solun luo, jonka reseptorien kanssa sen pintaproteiinit vuorovaikuttavat. Usein käytetty vertaus on, että viruksen proteiini on avain, joka sopii vain tietynlaiseen lukkoon.
Virus ei tunnista erikseen, onko solu terve vai jo infektoitunut. Tämän osoittaa se, että...
Kotimaisten kielten keskuksen mukaan ajanilmauksista aikavälit voidaan ilmaista kahdella tavalla - joko ajatusviivan kera tai ja-ilmauksen avulla. Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pidempi viiva, ja sitä kuuluisi käyttää kaikissa ajanilmauksissa. Ajatusviivan kanssa ei käytetä välilyöntejä, joten ilmaisu 5.9.1922–10.4.1923 on tässä tapauksessa oikein.
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello kuitenkin muistuttaa, että jossain tapauksissa lyhyemmän yhdysmerkin käyttö on myös mahdollista:
"Kaikissa ajanjaksoilmauksissa pitäisi käyttää ajatusviivaa. Silloin kun ajatusviiva on vaarassa muuttua käsittämättömäksi, voi käyttää yhdysmerkkiä. Esimerkiksi sähköpostiviestissä ajatusviiva saattaa muuttua oudoksi merkkijonoksi, koska käytössä on...
Preacher-sarjakuvan kaikki viisi suomennettua osaa löytyvät Kyyti-kirjastoihin kuuluvista kirjastoista. Varauksia kuljetetaan koko seudulle, joten sinun ei tarvitse miettiä, onko haluamasi aineisto nimenomaan Kotkassa. Voit varata muiden Kyyti-kirjastojen aineistoa aivan kuten Kotkan omaakin ja ne toimitetaan Kotkaan noudettavaksi ilman erillistä maksua.
Kaikki suomenkieliset Preacher-kirjat löydät verkkokirjastosta esimerkiksi tällä haulla: https://kyyti.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=building%3A%…
Kysymykseesi pitäisi etsiä vastausta analysoimalla tilastoja ammattitaitoisesti eli verrata eri maiden käyttäjien määriä vallitsevaan huumepolitiikkaan ja vieroitusmenetelmiin sekä uusien käyttäjien määriin. Koska rahkeeni eivät riitä tähän, etsin joitakin lähteitä, joiden perusteella voit etsiä vastausta. Portugalissa kaikki huumausaineet on dekriminalisoitu vuonna 2001, eli niiden käytöstä ei seuraa rangaistusta. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että huumeiden käyttö ei ole pitkällä aikavälillä kasvanut ja huumeiden aiheuttamat terveys- ja sosiaaliset ongelmat ovat vähentyneet. Huumeiden käyttäjien määrä on säilynyt Portugalissa suunnilleen samana tai vähentynyt hieman verrattuna muihin EU-maihin. Sen sijaan huumeiden käyttöön...
Valtaosan Mercuryn vuonna 1992 yli 60 miljoonan markan arvoiseksi arvioidusta omaisuudesta (lähes 15 miljoonaa nykyeuroa) peri hänen ystävättärensä Mary Austin. Austin sai Mercuryn Lontoon-talon irtaimistoineen sekä 50% varallisuudesta. Jäljelle jääneestä puolikkaasta 25% meni laulajan vanhemmille ja 25% hänen sisarelleen. Mercury jakoi testamentillaan rahaa myös rakastajalleen, ystävilleen ja työntekijöilleen. Esimerkiksi Jim Hutton, Mercuryn rakastaja vuodesta 1985 hänen kuolemaansa saakka, sai 500 000 puntaa. Saman verran saivat hänen henkilökohtainen avustajansa Peter Freestone ja entinen poikaystävä Joe Fanelli.
Ystävätär peri Freddie Mercuryn. HS 24.5.1992
Laura Jackson, Freddie Mercury : elämäkerta
Laulu on nimeltään "Siitä tuntee joulun". Se alkaa: "Mistä tuntee joulun?" Sen on säveltänyt ja sanoittanut Kari Tuomisaari. Brita Koivunen levytti laulun vuonna 1964. Laulu sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 12.
Tätä leikkilaulua on kysytty palstalla aikaisemminikin. Vastaus kuului näin:
Joululaulu "Pieni joululeikki" (Maijan ja Kallen piirilaulu) löytyy esim. Elsa Kojon kirjasta "Suuri joululaulukirja" sivulta 124. Laulu alkaa sanoilla Nyt on meillä, nyt on meillä hetki herttainen. Laulun sävelmä muistuttaa lauluja "Ukko Nooa" ja "Karhu nukkuu". Laulussa on neljä säkeistöä. Säveltäjä on Bellman, Carl Michael. Tässä tapauksessa kyseisen laulun sovittaja on Joonas Kokkonen.
Vastattu 2005
Suuri joululaulukirja löytyy Anders-kirjastojen kokoelmista.
Tältä Kirjasampon listalta löytyy sota-aiheisia teoksia, joista useat ovat alle 200 sivua tai lähellä sitä: https://www.kirjasampo.fi/fi/node/11473
8-luokkalaiselle sopisi myös:
Bradbury, Ray: Fahrenheit 451 (193 sivua)
Boyne, John: Poika raidallisessa pyjamassa (206 sivua)
Remarque, Erich Maria: Länsirintamalta ei mitään uutta (222 sivua)
Sivumäärät voivat vaihdella, painoksesta riippuen.
Etsitty kirja saattaisi olla Camilla Gripen Kynänpätkä (Kirjalito, 1977). Siinä Kaisalla on isoisältä saatu kynäkotelo ja siellä kynänpätkä, jonka toinen pää on sininen, toinen punainen. Äiti lainaa kynää ja panee alulle tapahtumasarjan, jossa kynä kiertää henkilöltä toiselle - opettajan käsissäkin se käy. Lopulta kynänpätkä päätyy Tiina-nimiselle tytölle, joka kohtaa Kaisan...
https://www.kirjastot.fi/kysy/luin-lapsena-mummulassa-1980-luvulla?language_content_entity=fi
Zweigiltä on suomennettu seuraavat teokset (suluissa suomenkielisen laitoksen julkaisuvuosi, hakasuluissa alkuperäinen saksankielinen nimi):
Amok (2017) [Der Amokläufer]
Balzac : suuren kirjailijan elämä (1948) [Balzac : der Roman seines Lebens]
Eilispäivän maailma : erään eurooppalaisen muistelmia (1945) [Die Welt von gestern : Erinnerungen eines Europäers]
Hairahduksen hetki (1929) [Vierundzwanzig Stunden aus dem Leben einer Frau]
Ihmiskunnan tähtihetkiä : yksitoista historiallista pienoiskuvaa (1953) [Sternstunden der Menschheit]
Maghellanes : historian rohkein purjehdus (1938) [Magellan : der Mann und seine Tat]
Malttamaton sydän (1965) [Ungeduld des Herzens]
Maria Stuart : elämäkertaromaani (1954)
Marie Antoinette (1952)...
Helle- ja pakkaspäivien määrä vaihtelee kovasti vuosittain. Suomen pituus vaikuttaa siihen, ettei keskimääräisiä lukemia oikein saa annettua. Ilmatieteen laitos on tehnyt Tilastoja hellepäivistä 1991- 2020 https://www.ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot Niiden perusteella Etelä-suomessa on 14-16 hellepäivää ja Pohjois-Suomessa 0-8 hellepäivää.
Pakkaspäivien keskimääräistä lukua on vieläkin vaikeampi arvioida. Ilmatieteen laitos ilmoittaakin tilastoissaan vain termisen talven alku ja päättymispäivät tai yhtäjaksoisten pakkaskausien lukumäärät. Talvitilastot ja Pakkastilastot.
Suomen ja Iso-Britannian tilastot eivät ole aivan samalla tavalla laskettuja, joten niiden vertailu voi olla vaikeaa. Päivälämpötilat keskimäärin 2014-...
Hei!
Vastauksen alkuun on mainittava, että vastaajalla ei ole pätevyyttä vastata oikeustieteellisiin kysymyksiin, joten vastaus annetaan hyvin yleisellä tasolla, julkisiin lähdeaineistoihin viitaten.
Osakeyhtiölain 21.7.2006/624 kolmannen (3) luvun pykälässä 15 sanotaan osakasluettelosta seuraavasti:
"Osakasluettelo
Jos yhtiön osakkeita ei ole liitetty arvo-osuusjärjestelmään, hallituksen on pidettävä osakkeista ja niiden omistajista luetteloa (osakasluettelo), johon merkitään kunkin osakkeenomistajan nimi ja osoite sekä yksilöityjen osakkeiden tai osakekirjojen lukumäärä osakelajeittain ja osakkeiden antamispäivä. Osakasluetteloon on merkittävä myös muut erot osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja...
