Holvi-sana on skandinaavinen laina sanasta, jota nykyruotsissa edustaa sana valv , joka siis tarkoittaa holvia.
Suomen kirjakielessä sana holvi on mainittu ensi kerran sanakirjassa vuonna 1637, mutta laina on todennäköisesti vanhempi, sillä holvejahan on rakennettu Suomessa jo keskiajalla.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
WSOY:n nykysuomen sanakirjan mukaan pomada on ihon hoitoon käytetty hyvänhajuinen kosmeettinen voide. Pumada lienee sanan pomada muunnos. Sana esiintyy useissa kielissä. Esimerkiksi espanjaksi voide on pomada ja italiaksi pomata.
Sana periytyy alun perin latinan sanasta pomum, joka tarkoittaa omenaa. Näin siksi, että alun perin voide, josta käytettiin italiaksi nimeä pomata, sisälsi murskattua omenaa. Pomata on taivutusmuoto italian omenaa tarkoittavasta sanasta pomo, joka on johdettu latinan sanasta pomum.
Lähteet:
WSOY:n nykysuomen sanakirja osa 2 (1978).
Gummeruksen suomi-espanja-suomi-sanakirja (2000).
Online Etymology Dictionary. https://www.etymonline.com/word/pomade.
Mestaritontun seikkailut (1919) on kirjoittanut Aili Somersalo.
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit lukea lisää Mestaritontun seikkailuista ja Aili Somersalosta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au4d41493d-e3ca-4c00-bad6-7…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175955886274
Kyseessä on Claes Anderssonin runo Det vi saknar mister vi aldrig kokoelmasta Dikter från havets botten (1993). Laura Virkki on suomentanut runon ja suomennos on luettavissa antologiasta Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, 1997), s. 99.
https://www.kirjastot.fi/kysy/loviisassa-puiston-penkkiin-kiinnitetty-c…
Hei,
Kirjeitä Tove Janssonilta (Schildts & Söderströms, 2014) mainitsee, että keväällä 1948 Tove matkusti Ranskaan, ensin Pariisiin, sitten lähistöllä sijaitsevaan pieneen ja idylliseen Chevreuseen ja jatkoi sieltä Bretagneen St. Pierren kalastajakylään. Tovelta on Bretagne-aiheisia maalauksia ainakin jo vuodelta 1945, mutta mainintaa siitä, oliko kyseessä sama paikkakunta, en silmäillessäni huomannut.
Valtakunnallinen varastokirjasto löytyy Kuopiosta. Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa sijaitseva Helmet-kirjavarasto säilyttää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston varastoitua aineistoa.
Molemmista varastoista löytyy Matrikkeli sairaanhoitajista ja kätilöistä : Tiedot 20 000 sairaanhoitajasta ja kätilöstä sekä 306 sairaalasta, joka on kustannettu vuonna 1971. Sitä paremmalta vaikuttavaa lähdettä ei löytynyt - kenties sellaista ei ole edes olemassa.
Tällaisesta hiihtäjästä ei löytynyt tietoja. Yleisurheilussa kuitenkin algerialainen Abdellatif Baka voitti Rion paralympialaisissa T13-luokan 1 500 metriä ajalla, joilla muutamaa viikko aikaisemmin olisi voitettu kultaa Rion olympialaisissa https://yle.fi/urheilu/3-9165263
Kirkonrotta nimi viittaa leikin kristilliseen alkuperään. Leikin alussa toistettu loru: ”Vasta pesty, puhdas selkä, saippualla pesty, ympyrä ja risti, kuka siihen viimeisenä pisti” viittaa Jeesuksen viimeiseen matkaan ristille. Nykyisin tämä loru on muuttunut, lyhentynyt tai peräti jäänyt pois. Ymmärtäisin, että kirkonrottaa on leikitty sen kristillisyyden vuoksi etenkin kirkon ovea vasten, jolloin on ollut luonnollista etsiä kirkon rottia.
Muistatko vielä Kirkonrotan ja muut perinneleikit? Ne ovat edelleen pihojen hittipelejä | OP Media (op-media.fi)
Kappale on Eeva Kiviharjun säveltämä ja sanoittama "Kuuntele mua". Se alkaa: "Tää katu kylmä mun kotini on". Se on samannimisestä musikaalista, jonka käsikirjoitus on Simo Ervastin.
Laulu sisältyy nuottiin "Selvät sävelet. 8-9" (Otava, 1997). Nuotissa on laulun melodia, sointumerkit ja sanat. Laulu sisältyy myös äänitteille Kiviharju, Eeva: "Kuuntele mua : lauluja iloista ja suruista" (Eeva Kiviharju RESCD-2, Eeva Kiviharju RESC-2) ja "Selvät sävelet. 8-9, CD 3 : jazzista näyttämölle" (Otava, [1997]). Laulun esittää Visa Kiviharju.
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta: www.fono.fi
Finna-hakupalvelu: https://finna.fi/
Valitettavasti Tuusulassa ei ole kysyntää kreikankielisille kirjoille.
Kehotan sinua ottamaan yhteyttä Monikieliseen kirjastoon Helsingissä. monikielinen.kirjasto@hel.fi Suomen kirjastoille toimitetaan sieltä aineistoa kielitarpeiden mukaan.
En löytänyt sellaista lähdettä, jossa kaikkien Toivo Kärjen ja Reino Helismaan "Uutta ja vanhaa" -sikermien kappaleet olisi lueteltu. Sikermät, joita on yhteensä 32, koostuvat lyhyistä pätkistä, joista osa on Kärjen sävellyksiä, osa muita sävelmiä. Helismaa käytti osittain alkuperäisiä sanoituksia, mutta kirjoitti myös uusia tekstejä. Esimerkiksi osan 15 "Tyttö ja kulkuri" -valssisikermän viimeisen valssin melodiana on kuullun perusteella M. D. Tomnikovskin säveltämä "Taikayö", mutta sanoitus on uusi. Se alkaa: "Ei se käy ei sitten millään".
Kaikkien 32 sikermän sanat sisältyvät Kullervon (eli Tapio Lahtisen) toimittamien "Toivelauluja" -vihkosten osiin 15-28 ja 34 (Fazerin musiikkikauppa, 1954-1958). "Uutta ja vanhaa 15" -sikermän...
Sieppi on todennäköisesti tullut särjensukuista kalaa merkitsevästä seipi-sanasta, josta on Taivalkoskella käytetty muotoa sieppi. Toinen selitys on, että sieppi olisi tullut ruotsinlapin sanoista tjiehpe (kaula) tai tjáppis (musta).
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Tarkkojen lukujen saaminen sodan raivotessa täysillä on erittäin vaikeaa. Kuolleista ja haavoittuneista lukua pitävät verkostot ovat hajonneet hyökkäyksen aikana ja tietoa on vaikea saada tai vahvistaa. Esimerkiksi Yhdistyneiden Kansakuntien julkaisemia virallisia lukuja kuolleista sodan ensimmäisten kuukausien aikana on pidetty liian pieninä, koska järjestö oli vaatinut ainakin kolme erillistä tietolähdettä kuoleman varmistamiseksi. Aiheesta kertoo tämä artikkeli: https://newlinesmag.com/reportage/counting-the-dead-in-ukraine/
Metodeja on sittemmin muutettu. Nämä YK:n julkaisut toukokuun loppupuolelta laskevat siviilejä kuolleen yli 4 000 ja haavoittuneen hieman enemmän.
https://www.ohchr.org/en/news/2022/05/ukraine-...
Mikäli uuden passisi mukana tulleessa käyttöönotto-ohjeessa ei ollut mainintaa viivakooditarrasta, voit kysyä asiaa poliisin valtakunnallisesta neuvontapalvelusta. Yhteystiedot palveluun: https://poliisi.fi/neuvontapalvelu
Oikea muoto on tupamme. Kyse on tässä tapauksessa possessiivisuffiksista (-mme), joka liitetään sanan perusmuotoon eli nominatiiviin.
Lisätietoa possessiivisuffiksista:
Iso suomen kielioppi: https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=95
Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/possessiivisuffiksit/ohje/5…
Sain kokoon seuraavan kirjailijalistan kollegojen suosituksista: Taavi Soininvaara, Paulus Maasalo, Stieg Larsson, Cilla&Rolf Börjlind, Jo Nesbo, Camilla Grebe, Markus Ahonen. Kirjasammosta voi lukea kuvauksia teoksista ja Helmet.fi:stä tarkistaa saatavuuden.
Yleisurheilusäännöissä mainitaan kenttävaatimuksista vain ylimalkaisesti
https://www.yleisurheilu.fi/saannot-ja-ohjeet-2/
Tarkemmat tiedot saa kansainvälisen yleisurheiluliiton sivuilta teknisistä tiedoista
https://www.worldathletics.org/about-iaaf/documents/technical-informati…
ladattavasta tiedostosta Track and Field Facilities Manual
Jos tulkitsin kuvia ja taulukoita oikein, niin kentän leveyden pitäisi olla vähintään 92,520 metriä.
Toisessa kuvassa leveys oli 99,520. Jos kenttää käytetään myös muuhun urheiluun, pitää sen
ilmeisesti olla leveämpi.
Olympiastadionin urheilumuseon kirjastosta ja arkistosta voi saada vielä tarkempaa tietoa:
https://www.urheilumuseo.fi/tule-meille/
Kirja on Aino Pervikin Arabella, merirosvon tytär (WSOY 1987).
Arabella seilaa isänsä, merirosvopäällikön, laivassa maailman meriä. Eräänä päivänä hän poimii merestä haaksirikkoutuneen Hassanin.
Kirja on Marja Luukkosen Suuri Vesiretki (Tammi 1995).
Kerttulia eli Kakkua jännittää syksyllä alkavaa koulu, ja hän päättää muuttaa asumaan metsän väen luo yhdessä kissansa kanssa.
