Varaaminen aloitetaan etsimällä sen teoksen tiedot, joka halutaan varata. Sillä ruudulla, jolla näkyvät tiedot ja sijainnit eri kirjastoissa, on myös ruudun yläreunassa oranssi varaus-painike, josta pääsee lisäämään nimensä ym. tarvittavat tiedot. Varaus siis aloitetaan etsimällä haluttu teos. Täältä löytyy lisää tietoa varaamisesta:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Teoksen Äiti ja kaksi tytärtä (A mother and two daughters) on kirjoittanut Gail Godwin. Tätä kirjoitusasua on käytetty mm. Kongressin kirjastossa sekä Fennica-luetteloissa
HelMet-kirjastoissa tarkastetaan pian, kumpi muoto on oikeampi ja luettelo korjataan, jos siihen on aihetta.
Lehtiä ei voi varata Helmet-tietokannan kautta. Tietyn numeron paikalla- tai lainassaolo ei myöskään näy Helmetin kautta. Henkilökunta kuitenkin näkee koneeltaan mm. lehtien paikallaolotiedot.
Voit soittaa Käpylän kirjastoon, jossa Kuluttaja-lehden numero 3/2005 näyttää olevan paikalla ja varata sen maksutta varaushyllyyn odottamaan noutoasi. Voit myös pyytää jonkin kirjaston virkailijaa tekemään lehteen varauksen. Tällöin varauksesta menee normaali 50 sentin varausmaksu, ja voit saada sen haluamaasi kirjastoon.
Saamelaisia tytönnimiä nimipäivineen löytyy Yliopiston nimipäiväalmanakasta. Mikäli almanakkaa ei löydy kotikirjastosi kokoelmista, voit saada sen käyttöösi menemällä lähimpään kirjastoon ja tekemällä siellä kaukolainapyynnön. Esimerkiksi Kauniaisten kirjastosta almanakan voi lainata.
Rahojen keräilyarvoja voi katsoa kirjastossa Suomen rahat arviohintoineen -julkaisusta. Hinta riippuu suuresti kunnosta, jonka alan asiantuntija osaa arvioida parhaiten. Suomen numismaatikkoliiton sivuilla www.numismaatikko.fi on tietoa rahoista ja niiden keräilystä. Nettihuutokauppojen tarjouksista voi saada myös jonkinlaista osviittaa, katso esim. www.huuto.net (osastosta keräily).
Kyseisiä kirjoja on useissa yliopiston kirjastoissa, mm. Turussa ja Oulussa. Mikäli haluatte pyytää kaukolainaksi, kääntykää pääkirjaston tietopalvelun puoleen.
Lahden kirjastossa on vastaavat selvitykset, jotka on tehty 1990-luvun alkupuolella, mutta ei siis näitä uusia.
Pertti Rovamon ja Martti Lintusen värikuvateoksessa Suomalainen puuvene on tietoa ja kuvia purjeveneiden malleista, luokista, rakenteista, historiasta, hankinnasta ja hoidosta. - Pekka Parikan kirjaa Myrskylintu nousee siivilleen : perinteisen puupurren rakentaminen ja ensimmäinen kaukopurjehdus en valitettavasti saanut käsiini. - Kummankin teoksen saatavuuden näkee aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi/ .
Kysymykseesi ei löytynyt kanakirjallisuudesta suoraa vastausta. Helena Tengvallin kirjassa Kanojen hoito (1996) kerrotaan: "kana on tyypillinen yhteisöeläin, joka elää luonnossa ryhminä. Ryhmä koostuu...5-20 kanasta ja muutamasta kukosta. Kukoista vanhin toimii ryhmänjohtajana. Kukoilla on kullakin oma kanahaareminsa. Johtajakukolla se on suurin. Joskus osa ryhmän kanoista kuuluu useampaan kuin yhteen haaremiin. Nuoremmat kukot, jotka eivät ole onnistuneet saamaan itselleen haaremia, liikuskelevat ryhmän mukana sen reunamilla." Luontaisesti siis kanalaumalla ei ole vain yhtä kukkoa.
Asiasta löytynee tietoa arkistosta, jossa Suomen Huolto on säilytetty. Siis aloittaisin Kansallisarkistosta http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/ , toinen vaihtoehto voisi olla Sota-arkisto, http://www.sota-arkisto.fi/index.html .
Osmo Jussila on kirjoittanut Pusulan historia vv. 1859 -nimisen kirjan. Se on ilmestynyt 1977.
Turun kaupunginkirjastoton kokoelmissa on vain Jussilan Nummen historia, mutta esim. Turun yliopiston kirjaston kokoelmista kirjaa pitäisi löytyä.
Peda.netin ruotsinkielisiä fraaseja: https://peda.net/jyvaskyla/kielisuihkutus/kjm/ruotsin-kieli/sanastoja/t…
Lisää fraaseja täällä: https://fi.speaklanguages.com/ruotsi/ilmaisut/perusilmaisuja
http://kielet.tripod.com/ruotsia.htm
http://www.vardsvenska.fi/fi/swedish-on-line-course/vocabulary/greetings
Yle Oppiminen sisältää ruotsin kielen materiaalia, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/ruotsi
Kotimaisten kielten keskuksen suomi-ruotsisanakirja, https://www.kotus.fi/sanakirjat/muut_sanakirjat/suomi_ruotsi-suursanaki…
Kumpaakaan elokuvaa ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Hallin Jannea ei löydy myöskään muualta Suomesta. Isoviha (alunperin vuodelta 1939, videokasetti vuodelta 1995, ohjaaja Kalle Kaarna) on Tampereen ja Joensuun kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Voit saada sen lainaksi kirjaston kaukopalvelun kautta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löydät tietoa täältä:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy niukasti tietoa ylioppilasperinteestä. Matti Klingen ja Laura Kolben kirja "Suomen ylioppilas" tosin sisältää mielenkiintoista tietoa yliopistoelämästä kautta vuosisatojen. Kirjan saatavuustiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin yliopistomuseossa sen sijaan löytyy asiasta enemmän tietoa. Heilläkään ei tosin ollut tietoa fuksi sanan alkuperästä. Museon yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.halvi.helsinki.fi/museo/HYM.htm
Valtioiden liput ja vaakunat -kirjassa sanotaan, että "Luxemburgin trikolori on samanlainen kuin Alankomaiden lippu, paitsi siinä on eri mittasuhteet ja sininen on hiukan vaaleampi". Tarkemmat mitta- ja värimääritelmät löytyvät sivulta http://flagspot.net/flags/lu.html#alt
Jari Tervosta ja hänen tuotannostaan löytyy tietoja Miten kirjani ovat syntyneet 4 (2000)s. 430-449, Jari Tervon kirjasta Kallellaan (2000) ja tuotannosta Jaana Kuhan pro gradusta Huumori, komiikka ja nauru Jari Tervon proosassa (Joensuun yliopisto 1996).
Jos lapsen nimeä ei ole almanakassa, sitä voi juhlia haluamanaan päivänä. Äänteellisesti lähellä olevien Ilman, Ilmin ja Ilmattaren nimipäivä esimerkiksi on 26.8.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Illusia-nimen on Suomessa saanut 85 tyttöä, joista 49 vuosina 2000-2005 ja lisäksi kahdella u-kirjaimella kirjoitettavan Illuusia-nimen neljä lasta.
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1)
Jos nimi kovasti yleistyy, se jonakin vuonna otetaan almanakkaan ja saa oman nimipäivän.
Valitettavasti yhtäkään näistä luettelemistanne teoksista ei löydy Suomen korkeakoulukirjastoista taikka yleisistä kirjastoista.
Aihetta hieman sivuten, jonkin verran tietoa OLAP-kuutioista löytyy englanninkielisestä Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Olap
Tuon artikkelin lopussa on myös muutamia linkkejä, joista voi löytyä lisää tietoa aiheesta.
Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokortin saa hakija, jolla on suomalainen henkilötunnus ja pysyvä osoite Suomessa. Lisää tietoa kortista saat tämän linkin kautta:
http://www.helsinki.fi/kirjastot/lainaus/kortti.htm
Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston osoite on Unioninkatu 35. Tässä linkki tiedekunnan kirjaston sivuille:
http://www.valt.helsinki.fi/kirjasto/
Yliopiston kirjaston kokoelmia voit selata Helka-tietokannasta:
http://helka.csc.fi/
Nimi Mea on peräisin italian kielestä ja tarkoittaa "minun".
http://names.yuly.ru/female-i-name-37689.htm
Nimen Amanda latinankielinen merkitys on 'rakastettava, ystävällinen'. Almanakassa Amanda jatkaa elsassilaisen 300-luvulla eläneen Strassburgin piispan Amanduksen muistoa. Suomessa Amandus sisältyi jo Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenteriin 1544. Amanda-nimen muunnoksia ovat: Manda, Mandi, Mandu, Manta, Manti, Mantu, Mantukka ja Manttu.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Runosta on olemassa kaksikin muuta suomennosta. Toinen on Veijo Meren ja nimeltään Aralle rakastetulle. Se on julkaistu runokokoelmassa Runoni rakkaudesta (toim.) Salme Saure. Otava 1981.
Toinen käännös on Kirsti Simonsuuren ja nimeltään Kainolle rakkaalleen. Tämä suomennos löytyy ainakin Parnassosta vuodelta 2001 niteestä 3.
