Facta tietopalvelun mukaan hevosvoima on tehon mittayksikkö. "Metrijärjestelmää käyttävissä maissa määriteltiin hevosvoima ("metrinen hevosvoima") siten, että 1 hv = 75 kpm/s (kilopondimetriä sekunnissa) = 0,7355 kW. Alk. määriteltiin Englannissa vastaava mittayksikkö horse-power (lyh. H.P. tai HP) = 550 jalkanaulaa sekunnissa (= 0,7457 kW)." Mittayksikkö on lähtöisin James Wattilta (1736-1819). Vauhdittaakseen höyrykoneiden myyntiä Watt tarvitsi mittayksikön kuvatakseen koneiden voimaa ja vertailukohteeksi hän otti hevosen. Tavallisesti hevonen veti kuormaa tietyn matkan tietyllä, mitattavalla teholla. Watt teki laskelmia hevosten nopeuden ja kuljetun matkan perusteella ja sai tulokseksi nykyäänkin tunnetun hevosvoiman määritelmän....
Nimitietokanta www.behinfthename.com ei tuntenut nimeä Jabrel mutta toki Jabril tai Jibril joka on arabiankielinen muunnos nimestä Gabriel joka on Raamatullinen nimi ja tarkoittaa "Jumalan miestä" . Dilniasta, Jovystaja Kayhin-nimestä ei ollut mainintaa. Khira-nime löytyy muodossa Kira ja on venjänänkielinen muunnos nimestä Kyra, joka on sama nimi kuin Cyros, tai Kyros. Kyros on persialainen kuninkaan nimi jonka alkuperä ei ole selvä. Varhaiskristillisenä aika nimeä yhdistettiin kreikankielen Kyriokseen joka tarkoittaa Herraa.
Internetin laajoissa nimikirjoissa löytyy paljon nimiä mutta kaikista ei ole lainkaan merkitystä tai alkuperää mainittuna.
Katso lisää:
http://www.behindthename.com/
Kirjastoista löytyy useita eri nimikirjoja.
Kuopion kaupunginkirjastossa löytyy sukututkimusaineistoa mikrofilmeinä ja mikrokortteina. Tarkemmin luettelot löytyvät internetistä kirjaston kotisivun kautta klikkaamalla kohtaa ”Hakemisto kirjaston palveluista” ja sieltä kohtaa ”Sukututkimus”.
Suora linkki tässä:
http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/210706103713454/$FILE/Sukutu…
Mikrofilmit ja -kortit sijaitsevat lehtisalin sukututkimushuoneessa, jossa myös lukulaitteet niitä varten. Näitä tallenteita ei siis ole mahdollista lainata kotiin. Mikrokorttien lukemiseen ei tarvitse varata aikaa, sillä lukulaitteita on useampia. Mikrofilmien lukemiseen on hyvä varata aika etukäteen lehtisalin puhelinnumerosta, suositus neljä tuntia kerrallaan. Näitä laitteita on 4 kappaletta, joista...
Haavikon ratsutalli -sarja ei ole jatkunut mainitsemasi
kirjan jälkeen. Voit lähettää kirjeen kirjailijalle hänen
kustantantajansa osoitteeseen: WSOY Bulevardi 12 00120 Helsinki. Ja kuoreen tietenkin nimi Merja Jalo. Kirjailija
vastaa sinulle, jos laitat mukaan postimerkin.
Timo Sarpanevan Arkipelago-kynttilänjalkasarjassa on ollut useita eri malleja 1970- ja 1980-luvuilla. Edelleen valmistettavien kolmi- ja nelikulmaisten lisäksi kynttilänjalkoja on valmistettu mm. pohjaltaan pyöreänä
ja varreltaan sekä suorana että kaksoiskartion muotoisena. Kynttilänjalkoja on valmistettu eri korkuisina,
kaksoiskartiomallisten korkeudet 14 cm ja 25 cm. Tuotannossa on ollut myös pallon muotoinen kynttilänjalka sekä pohjaltaan apilan muotoinen ja varreltaan suora jalka. 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa on valmistettu myös Arkipelago-kynttilänalustoja, halkaisijat 15 cm ja 20 cm.
Lisää tietoa Arkipelago-sarjasta on saatavissa kirjoista:
Designlasin hintakirja.
[s.l.] : Poolring Oy, 2005.
(sivuilla 193-195).
Suomalaisen lasin...
Kysymäsi artikkelit ovat lukuja kirjoista. Niitä on monissa kirjastoissa, mutta mistään kirjastosta tuskin löytyy kaikkia. Suurin osa kirjoista on Ratamo-kirjastojen (Hausjärvi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Riihimäki) kokoelmissa. Tiedot sijainneista löydät kirjastojen tietokannan kautta kirjoittamalla hakemasi nimen teoksen nimi –ruutuun:
http://194.137.230.34:8005/Intro?formid=find2
Aivan kaikkia kirjoja ei Ratamo-kirjastoista löydy. Yksi kirjoista (Pirinen, H: Luterilaisen kirkkointeriöörin muotoutuminen Suomessa) on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa (Pasilan, Leppävaaran, Tapiolan kirjastot). Saatavuustiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/search*fin
Konttinen, R: Treffpunkt Paris –teos on Helsingin yliopiston...
Tenholan alueella ruotsinkielinen väestö lukee Västra Nyland -sanomalehteä ja suomenkielinen väestö Etelä-Uusimaa-sanomalehteä. Niissä julkaistaan myös paikalliset ilmoitukset.
Uppslagsverket Finland 1, s. 170 (ilm. v. 2003) mainitsee, että Boklaget (för södra Finland) perustettiin v. 1974 täydentämään aikaisempien kustantamojen tuotantoa, jonka väitettiin olevan liian varovaista ja sovinnaista. Kustantamo julkaisi yhteiskunnallisesti keskustelevaa kirjallisuutta, runoudella oli tärkeä osuus. Kirjallinen vuosikirja BLÅ arvioi kriittisesti suomenruotsalaista kirjallisuutta. Kustantamon kautta julkaisseita kirjailijoita olivat mm. Birgitta Boucht, Joakim Groth, Henrik Jansson, Tatiana Sundgren ja Thomas Wulff. Upplagsverket mainitsee edelleen, että 1990-luvun alun jälkeen julkaisutoimintaa ei juuri ole ollut ("Sedan början av 1990-t. har utgivningen legat nere."). Pääkaupunkiseudun kirjastojen (luettelo http://www....
Hesarin numerot ovat Hesarin asiakaspalvelun mukaan seuraavat:
18.2 nro 48 (juokseva nro 38832)
14.1 nro 13 (38797)
3.10. 2006 nro 270 (38698)
19.8. 2006 nro 225 (38653)
21.6. 2006 nro 168 (38596)
Voit vielä tarkistaa asian jos sinulla on Hesarin digilehden tunnukset.
Kyseessä on todennäköisesti Aleksanteri II ajalta oleva kupariraha. Vuonna 1875 kyseistä 5 pennin kuparikolikkoa lyötiin 1,000,189 kappaletta.
Rahan fyysiset tiedot:
Paino: 6,40 g
Läpimitta: 25,0 mm
Syrjä: sileä
Metalli: kupari
(http://www.kolumbus.fi/terho.vainio/raha/katalogi.htm sekä kirja: Suomessa käytetyt rahat)-
Helsingin Numismaattisen yhdistyksen joulukuussa 2006 pidetyssä huutokaupassa oli Suurruhtinaskunnan ajalta oleva 5p kolikko vuodelta 1875 ja hinnaksi oli arvioitu 10 euroa(olettaisin, että kyse euroista). (http://www.hnynumis.org/auction/hny_2_2006.pdf)- Rahan arvohan on riippuvainen rahan kunnosta,lyöntimäärästä, mahdollisista poikkeamista rahassa ym. eli kannattaa käydä kysymässä tarkempi hinta alaan erikoistuneelta...
Molemmat tempukset ovat preesensejä: olen ja juoksen. Ensimmäisessä lauseessa on myös mukana verbin juosta kolmas infinitiivi. Kolmas infinitiivi on nominaalimuoto, eli se taipuu kuten substantiivi.
Kielioppikirjoista tempusmuodot löytyvät osasta verbimuodot.
Tyhjän tien paratiisit Tapani Ritamäen ruotsintamana (Paradis ultra light Wahlström & Widstrand, 1992) näyttää olevan ainoa käännös ruotsiksi. Boklaget on kyllä kustantanut toisen Liksomin teoksen, niinikään Tapani Ritamäen kääntämänä, Väliasema Gagarin (Station Gagarin, Boklaget 1988).
Lähteet:
Fennica http://finna.fi
Fili: http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Kungliga biblioteket (ks. tietokannat) http://www.kb.se/
Arvioita ja tietoja Runar Eklundin suunnittelemista rakennuksista ei näytä löytyvän. Sen sijaan tässä jotain hänen elämänvaiheistaan (LÄHDE: Vem och vad, biografisk handbok 1926 ja 1936): syntynyt Pietarsaaressa 11.6.1882 kuuromykkäinkoulun opettajan poikana, solminut avioliiton Hilda W. Nybergin kanssa v. 1908, ylioppilas 1901, arkkitehti v. 1905, Helsingin kaupungin palveluksessa eri tehtävissä 1908-1924, osallistui poliittiseen toimintaan Ruotsalaisessa kansanpuolueessa, kuollut 20.9.1933. Sangen tunnettu henkilö oli hänen veljensä Artur (1880-1927), joka oli tunnettu itsenäisyysmies, urheilija ja urheilijapoliitikko, lehtimies ja poliitikko kansanedustajuutta myöten (hänestä löytyy tiivis elämäkerta Suomen kansallisbiografian 2.osan...
Ainakin Suomen lääkärit 1997-teos sisältää yksityiskohtaisempia tietoja Kaunistojen urasta ja oppiarvoista. Muun muassa Rikhardinkadun, Lauttasaaren ja Munkkiniemen kirjastoista teos löytyy käsikirjaston hyllystä. Netistäkin kannattaa hakea tietoa Kaunistoista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nanny_Kaunisto
Musiikkitietosanakirjojen kirjallisuusluettelot mainitsevat lähinnä yleisiä kirkkomusiikki- ja liturgiahistorian teoksia. Englanninkielisiä kirjoja löytyisi ainakin kaksi: ///Alec Robertsonin 'Requiem : music for mourning and consolation'. - 1968 ja myöh. p./// ja Robert Chasen ///Dies irae : a guide to requiem music. - 2003///. Edellistä kirjaa on ainakin tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannan mukaan Suomen kirjastoissa. Chasen teoksesta saa lisätietoja kustantajan (Scarecrow press) nettisivulta http://www.scarecrowpress.com/Catalog/.
Seuraavat nettisivut lienevätkin Teille jo tuttuja: http://www.requiemsurvey.org/ ja http://requiemonline.tripod.com/.
Mitch Albomilta on suomennettu vain kirja Tiistaisin Morrien luona (Tuesdays with Morrie),
jonka suomalainen kustantaja on WSOY. Kustantajalle voit lähettää julkaisutoiveen tämän linkin kautta:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Kirjoita seuraavan sivuston hakukenttään Jenna ja paina search-painiketta ja tämän jälkeen alleviivattua Jenna-nimeä niin saat esiin kuinka nimi kirjoitetaan kiinan kielellä:
http://www.chinese-tools.com/names/
Sanan rakkaus kirjoitusasun löydät helposti kirjoittamalla seuraavan sivuston "search by english" hakukenttään sanan love niin saat esiin taulukon, jossa on neljä rakkautta tarkoittavaa kirjoitusmerkkiä. Klikkaamalla ylimmän rivin merkkiä, jossa on merkki + 9 niin saat esiin kuinka merkki kirjoitetaan: http://www.yourdictionary.com/languages/sinotibe.html#chinese
Oletko kenties jo selaillut verkkoa ja törmännyt esim. näihin sivuihin?:
http://www.rikurinne.com/index.php?sid=4
http://www.opinto.net/uskonto/timomuola/herkaris.html
http://www.alli.fi/nuorisotutkimus/muistiot/nuorisosatanismi/nuorisosat…
Verkosta löytyy lukemattomia muitakin sivustoja, kokeile hakua myös termeillä "Nokian herätys" ja "Nokia Missio".
Riku Rinne on päätynyt dokumentti-elokuvaan ”Älkää peljätkö”. Elokuva kertoo Nokialla
toimivan karismaattisen herätysliikkeen henkilöistä:
http://www.ses.fi/fi/elokuva.asp?id=559
Hän on myös julkaissut musiikkivideoita netissä:
http://www.rikurinne.com/images/contents/Staying%20Alive_pieni.wmv
Joensuun Yliopistossa on julkaistu Pro- gradu –työ Nokian perkele [Mikrotallenne]: Nokia-liikkeen...
Hymni Sua kohti, Herrani, joka on nykyisen virsikirjan virsi numero 396 Käyn kohti sinua, löytyy useista eri nuottikokoelmista, esim.:
Virsihelmiä / Liisa Aroheimo-Marvia, Sini Rautavaara
Julktiedot Helsinki : WSOY, 2006
Suuri toivelaulukirja. 2 / Toimittanut Aapeli Vuoristo ; Kuvitus Marja Arvola, Satu Ilta
Julktiedot Helsinki : F-Kustannus, 2005
Parhaat hengelliset laulut ; toimittaneet Virpi Kari, Kai Airinen ja Soili Teittinen
Julktiedot Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, c2001
Taustatietoja virrestä löytyy virsikirjan verkkoversiosta, http://evl.fi/virsikirja.nsf , virsi 396 http://evl.fi/virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/49bfa5ce4…
Sen ensimmäinen versio on hyväksytty virsikirjaan ennen vuotta 1920.
Valtteri on suomalainen muunnos nimestä Valter, joka taas on muunnos germaaninimestä Walther.
Valtteri, saks. Walther (muinaissaks. waltan, hallita + her, kansa, kansanjoukko, eli kansan hallitsija, kansanjoukon johtaja) on ollut Suomen almanakassa eri päivinä ja eri kirjoitusasuissa: 1742, 1748-49 Walterus, 1908-28 Valter ja vuodesta 1929 Valtteri. Muita vaihtoehtoisia muotoja nimestä ovat mm. Valtter, Waltter.
Nimi on tullut Suomeen viimeistään 1300-luvulla. Saksassa nimi yleistyi kirkollisten kantajiensa ansiosta ja sekä 900-luvulta peräisin olevan sankaritarinan Waltharin laulun välityksellä.
Lähteet: Riihonen "Mikä lapselle nimeksi?" ja
Pentti Lempiäinen "Suuri etunimikirja".
