Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (s. 621) on graafinen taulukko Maailman väestön kehitys 1750-2050.
Tästä voi silmämääräisesti päätellä, että maailman väkiluku ylitti 1 mrd n.1800, 2 mrd n.1930, 3 mrd n.1960, 4 mrd n. 1970, 5 mrd n. 1985 ja 6 mrd n. 2000.
Tilaston lähde on United Nations Population Division (http://www.un.org/esa/population/unpop.htm)
Lisätietoja mm. seuraavien linkkien takana: http://en.wikipedia.org/wiki/World_population#Number_of_humans_that_hav… ja http://www.ibiblio.org/lunarbin/worldpop sekä http://www.census.gov/ipc/www/idb/
Suomen yleisissä kirjastoissa tällaista merikarttaa ei ole, mutta Kotkan merikirjastosta (http://www2.kotka.fi/merikirjasto/) pyydettiin ottamaan heihin yhteyttä. Heillä on ainakin osa Norjan rannikon merikartoista. Toinen mahdollinen kirjasto on Merenkulkulaitoksen kirjasto (http://www.fma.fi/palvelut/tietopalvelut/kirjasto/index.php). Heillä on yhdet kappaleet karttoja, joita he eivät lainaa, mutta kannattaa kysellä mahdollisista kopioista.
Suomenkielellä tietoa Aasian kirjallisuudesta kannattaa etsiä esim. ns. suurista kirjallisuushistorian sarjoista. Esim. Kansojen kirjallisuus -sarjassa osassa 1 kerrotaan Iranin ja Intian muinaisista teksteistä, osassa 2 näiden käsitellään samojen alueiden lisäksi Japanin ja Kiinan keskiaikaisia tekstejä. Lisäksi ainakin osat 4 ja 10 kannattaa tarkistaa.
Rafael Koskimiehen toimittaman Maailman kirjallisuus -sarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan varhaisista teksteistä Itämaistä; mukana mm. Intia.
Kiinan klassisesta runoudesta saat tietoa ainakin Pertti Niemisen kirjasta Mandariini kainalossa.
Jonkinmoista apua saattaisit saada myös Suomennoskirjallisuuden historiasta, jonka toisessa osassa käsitellään mm. Intian, Arabian, Kiinan ja Japanin...
Tämän Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta (osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx )löydät aikaisempia vastauksia samasta aiheesta kirjoittamalla hakulaatikkoon: hiukset, kampaukset, historia.
Aalto-kirjastojen tietokannasta (osoitteessa http://www.aaltokirjastot.fi/ ) hakusanoilla hiusala, kampaukset, historia löytyvät esim. seuraavat teokset: Kampausten historia / Irina Syromjatnikova, 1998 ; Puuteria & papiljotteja : kauneuden, kosmetiikan ja kampaamoalan historia / Saija Kannisto-Junka, 2006.
Niin tämä ei aivan kuolleena syntynyt sanonta totisesti elää.
Kenen suusta tuo tai "punk will never die" on putkahtanut ei selvinnyt netti- ym. tietokantahauilla.
Sitävastoin "rock and roll will never die" kertoo Neil Young laulussaan Hey hey, my my.
Kulttuurin brändäämisellä voisi tarkoittaa monenlaisia asioita. Alla lista teoksista jotka saattavat olla kiinnostavia. Niitä voi ainakin kaukolainata kirjaston kautta (kaukolainat voivat maksaa muutaman euron)ellei teoksia löydy pääkaupunkiseudulta (katso myös http://www.helmet.fi)
1.
AO. TEOS EI OLE HELMET -KIRJASTOISSA
Tekijä: Holt, Douglas B.
Nimeke: How brands become icons : the principles of cultural branding / Douglas B. Holt
Julkaistu: Boston, Mass : Harvard Business School Press, cop. 2004
Ulkoasu: 265 s.
Asiasana: Kulttuurijohtaminen
Kulttuuri
Brandit
Tuotemerkit
Markkinointi
Arts management
Culture
Brands
Trademarks
Marketing
Sisällys
-----------------------------------------------------------
AO. TEOS EI OLE HELMET -...
HelMet-verkkokirjaston etusivulle on valittu vapaa sanahaku ensimmäiseksi hakutavaksi juuri siitä syystä, että asiakkaat ovat tottuneet käyttämään erilaisia hakutermejä hyvin vapaasti esim. Internetin monissa hakukoneissa. Voit mainiosti kirjoittaa HelMetin etusivun hakukenttään kirjan nimen. Yhtä hyvin voit kirjoittaa tähän vapaan sanahaun kenttään tekijän nimen tai minkä tahansa muun asian, jolla haluat etsiä tarvitsemaasi kirjaa, vaikkapa julkaisijan tai vain osan kirjan nimestä, asiasanan ym.
Mikään ei siis estä käyttämästä kirjan nimeä hakuterminä HelMetin etusivulla, ja hakutulos on oikea. Vapaa sanahaku vain antaa sinulle vapaammat kädet haun tekemiseen kuin pelkkä nimekehaku. Jos valitset sen sijaan välilehden "Teoksen nimi",...
Aineistotietokannasta voi olla vaikea löytää aiheeseesi liittyviä teoksia, mutta jos käytät esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokantaa pitää valita hakunäytölle kolme asiasanaehtoa, ts. muuttaa esimerkiksi nimeke ja tekijä-kenttä asiasanakentäksi ja laittaa kukin asiasana omaan asiasanakentään.
Tässä muutamia aiheeseesi liittyviä kirjoja lisää:
- Eeva, Sanna: On luvattu leudompaa (asiasanat ihastuminen : tytöt : miehet)
- Valtonen: Siipien kantamat (rakastuminen : ikäero, opettajat, oppilaat)
- Pera: Lolitan päiväkirja (ihastus : ikäero).
- Duras, Marguerite: Rakastaja
- Virtanen,Rauha S.: Ruusunen (käsittelee abitytön ihastusta kirjailijamieheen)
- Valtonen, Jussi: Siipien kantamat (miesopettaja ihastuu lukiolaistyttöön...
Suomen kansallisbibliografiasta löytyy kaksi vuonna 1939 ilmestynyttä kausijulkaisua, joista on käytetty nimeä Suomen sotilas: 1. Vapaussodan invaliidien liiton julkaisema Suomen sotilas (numerot 1-20, 1939) ja 2. Upseeriliiton julkaisu(Suomen)Sotilasaikakauslehti (numerot 1-10, 1939).
Molempia lehtiä voi lukea Kansalliskirjaston lukusalissa, Kansalliskirjaston yhteystiedot: http://www.kansalliskirjasto.fi/ . Maanpuolustuskorkeakoulun kirjaston TAISTO-luettelosta löytyi vain Sotilasaikakauslehti, mutta tässä yhteystiedot myös sinne: http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ .
Erilaiset lapsen syntymään liityvät ennustukset ovat hyvin yleisiä, samoin ns. heiluritekniikalla tehdyt ennustukset. Periaatteessa heilurina voidaan useissa tapauksissa käyttää mitä tahansa esinettä, mutta tietenkin avioliittoon ja lasten syntymiseen liittyvissä ennustuksissa sormus on koettu voimakkaaksi taikaesineeksi, liittyyhän siihen muutenkin paljon avioliittosymboliikkaa.
Suuren ennustuskirjan (Predicting your future) ja Leea Virtasen Nykymagian käsikirjan mukaan tämä kysymäsi ennustus eri variaatioineen (montako lasta, poika vai tyttö) tunnetaan maailmalla yleisesti. Itsekin muistan törmänneeni siihen mm. englanninkielisissä romaaneissa.
Lohjan kaupunginkirjastossa löytyy eri toimipisteistä monenlaisia kirjoja ennustamisesta....
Ajantasaisen lukudiplomilistan löydät kirjaston nettisivuilta (www.vantaa.fi/kirjasto) kohdasta Kampanjat (aivan oikeassa alanurkassa) ja sen alta löytyy Koulun ja kirjaston kirjallisuusdiplomi -kampanja, jonka kautta pääset listoihin. Listat ovat myös kirjastoissa nähtävissä.
Voit toki lukea muidenkin listojen kirjoja omaksi iloksesi, mutta vain ajantasaisen listan kirjat hyväksytään lukudiplomiin.
Kauhun historiasta kirjallisuudessa löytyy artikkeli "Nopea viillos kauhuun" kirjasta Ulkomaisia kauhukirjailijoita / toim. Jukka Halme ja Juri Nummelin.
Artikkelin luonnosversio löytyy myös sivulta http://www.uta.fi/~tlilma/nopea_viillos_05.pdf
Aiheesta lisää kirjallisuutta:
Kauhua ja kirmailevia kummituksia : kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta / Niklas Bengtsson
Salonkien aaveet : varhaisin kauhuromantiikka Suomen kirjallisuudessa / Jukka Sarjala
Haamulinnan perillisiä : artikkeleita kauhufiktiosta 1760-luvulta 1990-luvulle
Lasten ja nuorten kauhukirjat / Reetta Saine
Kirja ei ole vielä saatavissa Helmet-kirjastoissa
Wikipedian artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauhukirjallisuus
Milläs minä pääsen taivaaseen (trad.sovitus: Marko Mäkinen)
1. Milläs minä pääsen taivaaseen? Pyörälläkö vinhasti polkien? Autollako ajan vaiko raketilla meen? Milläs minä pääsen taivaaseen?
2. Lentokone tässäkö tarpeen on? Laivako se viepi yli aallokon? Hevosetko hankin minä rattaineen? Milläs minä pääsen taivaaseen?
3. Syntini kun hylkään ja tunnustan silloin minä taivaan jo omistan! Uskomalla Herraan Jeesukseen pääsen minä varmasti taivaaseen!
ainakin moniviestimessä Pieni suuri seikkailu : isä suojaa (1997)
terveisin Virpi Silvonen / Lappeenrannan maakuntakirjasto
Tuija Lehtisen kirjojen monista aiheista en löytänyt bulimiaa, mutta kirjan Vaniljasyndrooma päähenkilönä on lihavuuteensa humoristisesti suhtautuva Milli - ja ihastuminenkin yksi kirjan aiheista. Bulimiaa sairastavasta tytöstä taas kerrotaan esim. Julia Bellin kirjassa Ahmatti ja Reija Kaskiahon kirjassa Pientä purtavaa.
Eeva Riihonen on esitellyt nimen Ida kirjassaan Mikä lapselle nimeksi seuraavasti: "Germaanien ahkera, uuttera, nuorekas, onnellinen tai muinaisenglannin Eada (iloinen, menestyvä). Saksassa oli muinoin Pyhä Iduberga, raskaana olevien naisten suojelija. Muinaisskandinaavien ikuisen nuoruuden jumalatar oli Idun."
Alexandrasta löytyy taas hyvin tietoa teoksesta Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Alexandra on Alexanderin naispuolinen vastike eli se pohjautuu kreikan verbiin alexo (puolustaa, auttaa). Nimi tarkoittaa siis puolustajatarta.Nimi on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1827 lähtien ja se otettiin mukaan Nikolai I:n puolison Aleksandra Fedorovnan kunniaksi.
Kesätyöpaikat tulevat nettiin maaliskuussa, joten käväisepä silloin katsomassa Vantaan kaupungin kesätyöpaikkojen haussa osoitteessa http://www.tyonhaku.vantaa.fi/. Kesätyöpaikkoja jaettaessa etusijalla ovat kirjastoalan opiskelijat.
Vanhoista rahoista on kirjoitettu paljon kirjoja, mm.
- Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.] (uusin painos). Siitä löytyy tietoa rahojen arvosta.
- Suuri suomalainen setelikirja / Onni Viitala
Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet - aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa numismatiikka, raha(t) tai rahankeräys.
Paljon tietoa vanhoista rahoista löytyy Suomen Numismaattisen Yhdistyksen ja Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Myös Numismaatikko-lehteä kannattaa seurata.
Sukunimien hakuoppaista löytyy runsaasti tietoa suomalaisista sukunimistä. Teoksia ja niiden saatavuutta voi hakea pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -aineistohausta (http://www.helmet.fi/) sanahaku- tai asiasanahaku toiminnoilla. Hakusanaksi voi laittaa sukunimet. Esim. teokset Uusi suomalainen nimikirja, 1988, ISBN 951-1-08948-X ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Otava, 2000, ISBN 951-1-14936-9.
Mette (samoin kuin Metta) ovat saksalaisia lyhentymiä Metchild- eli Mathilde-nimestä. Sen merkitys taas on "voimakas taistelija". Mathilde-nimen muita yleisiä lyhentymiä eri kielissä ovat mm. Hilda ja Hilde, Tilda ja Tilde, Maude, Maud, Tilly ja Milda.
Nimi Karla juontaa juurensa Saksasta ja on Karlin sisarnimi. Se on myös lyhentymä nimestä Karoliina. Nimen rinnakkainen kirjoitusasu on Carla, jolloin kantanimeksi ajatellaan Carl.
Nimi Karl (Carolus) taas on yläsaksalainen vapaata talonpoikaa, talonpoikaismiestä tarkoittava nimi (charal). Sen lyhentymä on Karl (mies, kosija).
Karoliina, Karolina taas liittyy nimeen Carolus ja on sen sisarnimen Carolan laajentuma.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
