Julkaistusta aineistosta ei löytynyt tietoa kyseisestä suvusta; tarkastettu kirjastossamme olevista sukukirjoista, -hakemistoista tai aateliskalentereista (Suomen tai Ruotsin). Saksalaisten sukunimien Internet-sivulta ei myöskään löytynyt nimeä (ks. esim. http://de.wikipedia.org/wiki/Deutscher_Familienname , http://home.foni.net/~adelsforschung/faq1.htm )
Suomen Sukututkimusseuran sivuilla on luettelo tutkituista suvuista:
http://genealogia.fi/linktoold/sukututk/frames.php?type=2&kieli=fi
Sen mukaan sukua ei ole tutkittu Suomessa.
Kannattaa vielä kysellä sukututkijoiden keskustelupalstoilta; esimerkiksi Makupalojen Sukututkimussivuilla on linkkejä keskustelupalstoille:
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=ccdabfd7-0056-4ea4-...
Levin alueella, tarkemmin sanottuna Utsuvaaran tunturin rinteellä on majoitukseen vuokrattavia lasi-igluja. Igluista saa lisätietoa Levin Matkailu oy, Matkailuneuvonta, puh. 016-6393300 tai www.levi.fi. Myös lomakylä Kakslauttasessa Saariselällä on näitä "igluja".
Rikhardinkadun kirjaston musiikkiosaston virkailija on luvannut tehdä kymmenen CD:n paketin suomalaista musiikkia. Voit hakea levyt kirjaston lainaustoimistosta torstai-aamusta(19.11.) alkaen omalla nimelläsi. Kirjasto avautuu klo 10. Mikäli haluat pakettiin täydennystä, käy musiikkiosastolla, joka sijaitsee lähellä lainaustoimistoa. Rikhardinkadun kirjaston musiikkiosaston puhelinnumero on 09-31085713.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa ei ole näin vanhoja varsinaisia muotilehtiä. Sen sijaan meillä on tältä ajalta ulkolaisia yleis- ja taidelehtiä, joista välittyy kuvaa sen ajan muotivirtauksista.
Kotimaisista yleislehdistä mainittakoon Kotiliesi, jota meillä on varastoituna v. 1925 alkaen.
Meillä on myös varastossa yksittäisiä kotimaisia muotilehtiä, joitakin myös irtonumeroina, kuten Muoti + Kauneus, Muotisorja, Sorjat pukimet ja Kodin pukimet. Nämä aikakauslehdet ovat 1960-luvulta 1990-luvulle.
Yhtenäistä tilastoa kaikkien Suomen kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei valitettavasti ole saatavilla. Monet kirjastot kuitenkin julkaisevat kotisivuillaan listoja lainatuimmista kirjoista. Näitä löytää esim. Googlella hakusanoilla "lainatuimmat lastenkirjat".
Suosituimpien nimekkeiden selvittämisessä myös Kirjakauppaliiton julkaisemista Mitä Suomi lukee -listoista voi olla hyötyä: http://www.kirjakauppaliitto.fi/?doc=3.
Lastenkirjallisuuden Plättä-palkinnon voittajan valitsevat lapset ja nuoret itse äänestämällä omaa suosikkiaan. Plättä-voittajat 2000-luvulla: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/platta00.htm
Asta Ikoselta on viimeksi ilmestynyt kirja vuonna 2004. Siskodisko-sarjassa ovat tänä vuonna ilmestyneet Päivi Lukkarisen Talliterapiaa ja Mary Hoganin Ihan kivat kasvot.
Emme ole saaneet tietoa uusien kirjojen tulosta lähiaikoina.Varmasti vain kirjailija itse tietää, kirjoittaako hän lisää kirjoja. Toivottavasti kirjoja tulee lisää.
Asta Ikosesta ja hänen kirjoistaan voit lukea täältä:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
Uutta Päivi Lukkarisen Talliterapiaa-kirjaa esitellään Sanojen aika -tietokannassa. Ehkäpä Päivi Lukkarisen muista kirjoista löytäisit uutta lukemista:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Monet taiteilijat ja näyttelyt hyödyntävät tietotekniikkaa mm. tuomalla vuorovaikutteisia näyttölaitteita julkisiin tiloihin. Esim. Oulussa UBI-näyttöjen Katugalleriassa esitellään digitaalisia uusmedianäyttelyitä:
http://www.ubioulu.fi/katugalleria
Näyttelyiden aiheet eivät kuitenkaan näytä liittyvän ubiikkiin yhteiskuntaan.
Aihetta käsitteleviä taiteilijoita näyttää olevan vaikea hakemalla löytää. Ehkä pääsisit alkuun tämän teoksen avulla:
Digitaalinen kulttuuri / Charlie Gere [et al.]
Kadonneista joululahjoista kerrotaan Raimo S. Wallinin kirjoittamassa näytelmässä Kadonneet lahjat (sisältyy kirjaan Wallin: Noudata käsikirjoitusta, Joulupukki! Sokrates 1986, s. 24-29). Siinä tosin Joulupukki esiintyy vain yhden vuorosanan verran ja silloinkin pelkästään äänenä.
Satukuunnelma Kadonnut lahjasäkki (kirj. Kaija Tukia, Pelastakaa lapset 1977) on saatavana useissa maakuntakirjastoissa c-kasettina, mutta ei meillä täällä Kuopiossa. Kuunnelman sisältöä en pysty tarkistamaan, mutta jouluaiheinen se joka tapauksessa on ja nimestä päätellen voisi liittyä asiaan.
J.R.R. Tolkienin kirjassa Kirjeitä Joulupukilta, WSOY 2004 Joulupukilta pihistetään lahjoja, mutta ei kaikkia yhdellä kertaa. Lopuksi lahjat löytyvät.
Mikään...
Aimo Turusen kirjassa Kalevalan sanat ja niiden taustat (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö 1979) kerrotaan, että iso tammi kuuluu virolais-suomalaisten myyttirunojen vanhimpaan kerrostumaan ja se pohjautuu aiheltaan muinaisitämaisiin ja paleoarktisiin maailmanpuukuvitelmiin. Sellaisena tällä runolla on liittymäkohtia Maailmansyntyrunoon, Tulen syntyyn ja Päivän päästöön. Runosta on esitetty erilaisia tulkintoja. Uno Harva, Y.H.Toivonen ja Martti Haavio ovat pitäneet sitä Linnunradan syntykertomuksena ja samalla esittäneet sille vastineita Aasiasta m. Taka-Intiasta ja Etelä-Amerikasta.
Juha Pentikäisen kirjassa Kalevalan mytologia ( Gaudeamus 1987) todetaan Ison tammen myöhempien versioiden kantana olleen Oluenvaahtotammiruno, jossa on...
Kysymys edellyttäisi pitkää aiheeseen paneutumista, jotta lähdekirjojen sisällöt saisi tarkistettua ja todettua, toteutuuko niissä ensimmäisen kysymyksen sisältö. Tässä vastauksessa tarjotaan asiasanoja kirjastohakuun sekä lähdekirjoja tutkimuksen aloittamiseen, koska todennäköisesti aiheen laajuus vaatii tietojen yhdistelemistä ja päättelyä eri lähteitä apuna käyttäen.
Asiasanayhdistelmiä, joilla vastauksen kirjahaut on tehty kaupunginkirjaston tietokannassa:
1. tunteet JA hallinta JA lapset
2. sosiaaliset taidot JA lapset JA sosiaalinen asema
3. tunteet JA lapset JA ryhmäkäyttäytyminen
4. ryhmäkäyttäytyminen JA lapset
5. lapset JA vertaisryhmät JA sosiaalinen käyttäytyminen
6. tunne-elämän kehitys JA lapset JA sosiaalinen kehitys...
Terveystieteiden keskuskirjaston Medic-tietokannan mukaan hoitopolkujen tai hoitoketjujen englanninkielinen vastine on critical pathways. Myös termejä care pathways tai care path käytetään. Tietokannan kautta voi hakea myös suomenkielisillä termeillä ja valita kieleksi englannin, jolloin tulokset ovat englanninkielisiä.
Uusimpia tutkimuksia tämän haun kautta ovat mm. nämä:
- Personal liberty in psychiatric care : towards service user involvement / Lauri Kuosmanen (väitöskirja, Turun yliopisto, 2009)
- Acceptance and use of information technology among nurses in psychiatric hospitals / Marita Koivunen (väitöskirja, Turun yliopisto, 2009)
- Juvenile neuronal ceroid lipofuscinosis; psychiatric symptoms, GAD-autoantibodies, and response to...
Seuraavista teoksista voisi olla sinulle hyötyä:
Kauppila: Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot : vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille (PS-kustannut, 2005)
Kopakkala: Porukka, jengi, tiimi : ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen (Suomen psykologiliitto 2005)
Niemistö: Ryhmän luovuus ja kehitysehdot (Palmenia-kustannus 2002)
Pennington: Pienryhmän sosiaalipsykologia (Gaudeamus 2005)
Repo-Kaarento: Innostu ryhmästä (Kansanvalistusseura 2007)
Ryhmä toimii ja oppii (Opintotoiminnan keskusliitto 1995)
Sahlberg: Yksinään vai yhteisvoimin? (Helsingin yliopisto 1994)
Tutkiva oppiminen ja pedagoginen asiantuntijuus (Tampereen ammattikorkeakoulu 2009)
Williams: Ryhmän salaisuudet (Resurssi 2002)
Yhteistoiminnallisen oppimisen käsikirja...
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan on mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneesta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. Nimen 'Tiitinen' taustalla voi olla alasaksalainen 'Diet'-pesye (esim. Tide, Tideke, Titke [Theodericus]), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. Esim. Ylöjärven Kyöstilän 'Kärrä' eli 'Tiitinen' -nimistä taloa hallitsi 1605-24 Pekka Jaakonpoika Tiiti, 1855 David Tiitinen; Jääskessä on kirjattu 'p titikainen' 1553 ja Juuan 'titien' 1568; Saloisissa Pehr Titinen 1753; Pieksämäellä sukunimi Tiitinen 1695.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uud. painos 2000.
Tiitisten sukuseura on julkaissut Tiitisten suvusta...
Malesian väestö on jakaantunut maan sisällä todella epätasaisesti. Itä-Malesiassa asuu 5,44 miljoonaa ihmistä ja Länsi-Malesiassa 21,2 miljoonaa. Ero on käsittämättömän suuri varsinkin kun Itä-Malesia on huomattavasti suurempi alue kuin läntinen Malesia. Syynä on Malesian korkea elintaso ja kaupungistuminen. Työpaikat sijaitsevat suurissa kaupungeissa eli käytönnössä läntisen Malesian suurissa keskittymissä kuten Kuala Lumpurissa, Subang Jayassa ja Klangissa.
Itä-Malesian Sarawakin ja Sabahin väkiluku on todellisuudessa tilastoitua suurempi sillä alueella asuu paljon laitonta työvoimaa.
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Demographics_of_Malaysia
http://en.wikipedia.org/wiki/Malaysia
Yhdistysten toimintaa säätelee ensisijassa yhdistyslaki (26.5.1989/503). Lakiteksti löytyy mm. Finlex-säädöstietopankista http://www.finlex.fi/fi/. Laista ei löydy säädöksiä, jotka koskisivat kunniajäsenten tai kunniapuheenjohtajan asemaa. Yhdistyslain 35 § mukaan hallituksen puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen ja hallituksen muiden jäsenten on oltava 15 vuotta täyttäneitä eikä konkurssissa oleva voi olla hallituksen jäsenenä. Lisäksi hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten asuinpaikan on oltava Suomessa tietyin poikkeuksin. Muuta yhdistyslaki ei sano hallituksen jäsenyydestä.
Siten ratkaisevaa tässä tapauksessa on sanotaanko yhdistyksen omissa säännöissä jotakin kunniapuheenjohtajan asemasta yhdistyksessä.
Patentti- ja...
Laulu löytyy nuottina nimellä Jumppalaulu Fröbelin Palikoiden kokoelmasta Lauletaan ja leikitään 2 (2002, ISBN 951-28-3761-7). Sitä on runsaasti saatavana HelMet-kirjastojen hyllystä varaamalla.
HelMet-kirjastoissa on muutamia nuottiversioita, mutta ei bändille tehtyä transkriptiota.
Bassokitaraversioita on kaksin kappalein:
The best of Kiss / Kiss (esitt.) Milwaukee : Hal Leonard, c1995
The Best of Kiss : 26 classics for bass / Kiss (esitt.)
Sitten on soitonopas, jossa myös tämän kappaleen soolokitaraa esitellään perusteellisesti:
The Best of Kiss : a step by step breakdown of the band's guitar styles and techniques / Kiss (esitt.)
Yksinkertainen melodianuotinnos sointuineen ja sanoineen löytyy kokoelmasta Hits : 70-tal (2002) ja samantyyppinen helpotettu versio kokoelmasta Kiss for easy guitar : 18 classic hits (1995).
Ainakin kokoelmassa Musica. 1-2 : Opettajan kirja (1996, ISBN 951-757-359-6) näyttäisi olevan tämänniminen kappale. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa sitä on 1 kappale hyllyssä (Kirjasto 10).
Nuotit ja sanat löytyvät kokoelmasta "Finnhits. 2 : Suomen suursuosikit 1970-2006" (2007). Esimerkiksi HelMet-kirjastoissa sitä on useita kappaleita hyllyssä.
