FST5: n sivuilla oli tieto, että Calle Lindholmin vetämästä ohjelmasta Sköna människor ei ole puoleen vuoteen tulossa lisää. Nythän kysymys on vanhasta ohjelmasta, jota ei valitettavasti ole nähtävissä enää Arenan-sivullakaan. Helmet-kirjastojen tietokannassa ei ohjelmaa ole. Ehkä voisi sähköpostitse vielä tiedustella FST5:stä, etusivulla on yläpalkissa KONTAKTA OSS tästä voi kysyä lisää tietoa.
http://svenska.yle.fi/fst5/index.php
Kelpoisuuden tuo mm. "ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot." Koulutus voi olla myös yliopistotasoinen, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto. Tähän liittyvä Valtioneuvoston asetus (kirjastoasetuksen 4 §:n muuttamisesta, annettu 17. joulukuuta 2009) löytyy täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_ko…
Varsinaisesti mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai –virkailijoita. Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei ole, ja työhönottaja päättää, millä nimekkeellä henkilö otetaan työhön. Lisätietoa täältä:
http://www.minedu.fi/export/s...
Kirjastoalan töitä on ollut viime aikoina valitettavan vähän tarjolla. Toivon mukaan tilanne muuttuu pian. Iso joukko nykyään töissä olevia eläköityy lähivuosina, ja uusia ammattilaisia tarvitaan.
Tietoa kirjastoalan koulutuksesta löytyy Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Periaatteessa mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai –virkailijoita. Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei ole, ja työhönottaja päättää, millä nimekkeellä henkilö otetaan työhön. Lisätietoa täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/Luennot/Liittee…
Kirjastoalan oppilaitokset on koottu kirjastot.fi-sivuille:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Helsingin...
Töölöntorinkatu 11:ssä sijaitsevan Töölöntornin (näytetään useimmiten kirjoitettavan yhdyssanaksi) on suunnitellut arkkitehti tai oikeastaan arkkitehtiylioppilas Helge Lundström vuonna 1935. Talo valmistui vuonna 1936. Lundström on suunnitellut lukuisia rakennuksia Helsinkiin. Hänen tunnetuin luomuksensa on Tennispalatsi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helge_Lundstr%C3%B6m
Talosta ei kovin paljon tietoa löytynyt. Yksi lähde voisi olla Tommi Lindhin lisensiaattityö Teknillisestä korkeakoulusta: Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta (2002). Kirja on Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan ja Museoviraston kirjastoissa sekä Aalto-yliopiston kirjastossa. Osa työstä löytyy netitse, tässä osoitteessa on kuva ja hiukan tietoa...
Runo Sipakko-Vapusta on Maija Konttisen kirjoittama Sipakkolan muorin tarina. Se löytyy mm. Aukusti Salon, Kerttu Mustosen ja Esteri Paalasen toimittamasta lukukirjasta Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Otava, 1951) ja antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla [3] (Tammi, 2000).
Verohallituksen sivuilta löytyvän ohjeen mukaan alivuokralaistulot ovat veronalaista pääomatuloa. http://www.vero.fi/default.asp?path=5,40,90&article=646&domain=VERO_MAIN
Vuokratulot ilmoitetaan veroilmoituslomakkella 7. http://www.vero.fi/?article=&path=5,298,305,313&language=
Haloselta löytyy joitakin malleja suuria kokoja. Myös Seppälässä on 52 kokoa olevia vaatteita. Verkkokaupoista löytyy myös kattava valikoima 52-56 kokoa olevia vaatteita.
http://isotkoot.com/
http://www.misura.fi/
Kirjaston kalustamisessa pyritään toki viihtyisyyteen, haluamme kirjaston olevan kiinnostava paikka, jossa asiakkaiden on miellyttävä opiskella, tutustua kokoelmiin ja viettää vapaa-aikaa. Siksi kirjastoista puhutaan monesti kuntalaisten olohuoneena. Samalla tavoittelemme kuitenkin ajatonta, käyttöä kestävää ja laadukasta yleisilmettä, kalustuksen kun tulee kestää asiakkaidemme vilkasta käyttöä useiden, jopa kymmenien vuosien ajan. Myös liikkumisen esteettömyysvaatimukset vaikuttavat kirjaston kalustamiseen.
Kirjoja löytyy sekä lasten tietokirjoista että kuvakirjoista. Monet tietokirjat käsittelevät vauvan odotusta biologiselta kannalta eli miten ihminen saa alkunsa ja miten vauva kasvaa äidin mahassa ja syntyy. Kuvakirjoista mm. Thomas Svensson: Vallaton vauva valtaa vatsan ja Vallaton vauva tulee kotiin sopivat hyvin pienimmille lukijoille. Niissä on myös avattavia kurkistusluukkuja. Muita pienillekin sopivia tietokirjoja voi löytää esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjaston valikoimaluettelosta Seksuaalikasvatuskirjoja, http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/murrosik.htm , osio Lapsille: Mistä vauvat tulevat?
Sisarusten saamista lapsen kannalta käsitellään monissa kuvakirjoissa. Etenkin mustasukkaisuus omista vanhemmista on paljon käsitelty...
Sinun kannattaa kysyä korvaushintaa suoraan siitä kirjastosta, mistä hajonnut cd-romppu on lainattu. Nokian kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaan cd-romppujen korvaushinta on sama kuin niiden hankintahinta, mutta usein vanhojen cd-romppujen kohdalla hintaa kohtuullistetaan alaspäin.
Lebanon-elokuva on vasta elokuvateattereissa. Sen saaminen kirjastoihin riippuu siitä tuleeko siitä levitykseen dvd-versio. Jos se on tulossa kirjastoihin, niin ajankohdasta ei pysty vielä sanomaan. Kannattaa kysellä asiaa myöhemmin uudelleen.
Kirja on irlantilaisen Margaret Wolfe Hungerfordin ensimmäinen romaani Phyllis vuodelta 1877. Hänen kirjansa ilmestyivät aluksi anonyymeinä, myöhemmin nimellä Mrs Hungerford; Yhdysvalloissa Hungerfordin kirjat julkaistiin taiteilijanimellä 'The Duchess'.
Ruotsiksi Phyllis ilmestyi ensimmäisen kerran 1881 Mathilda Langletin kääntämänä. Tässä laitoksessa oli sivuja 403. - 1913 Phyllis julkaistiin Kerstin Wenströmin uutena ruotsinnoksena. Suomeksi kirja ilmestyi Valfrid Hedmanin käännöksenä Kariston Naisten romaaneja -sarjassa vuonna 1916.
Etsitty runo on Immi Hellénin Aamukahvin ääressä. Vuonna 1951 julkaistu Hellénin Runoja-kokoelma ilmoittaa sen kirjoitusvuodeksi 1909. Sen jälkeen se on ollut mukana useimmissa Hellénin runo- ja lastenrunokokoelmissa Lasten runokirjasta (1930) Punaposki, kultasuuhun (2000), minkä lisäksi se löytyy useista antologioista ja lukukirjoista.
Uudelleenkouluttautumisesta löytyy kirjastosta vain vähän yleisluontoista kirjallisuutta, tietokannasta löytyvät kirjat keskittyvät yksittäisten alojen työntekijöiden (esim. tanssijoiden) uudelleenkoulutusmahdollisuuksiin. Asiasanalla ”ammatinvaihto” kirjastosta löytyy yksi teos, vuonna 2009 ilmestynyt ”Elämänmuutos! : hyppy uudelle uralle”. Teoksessa on kerrottu 15 uranvaihtajan kokemukset ammatinvaihdosta. Sen sijaan aikuiskoulutuksesta kirjallisuutta löytyy enemmän. Teoksia voi selata kirjaston verkkotietokannassa osoitteessa http://kirjasto.kuopio.fi/ , asiasanalla aikuiskoulutus. Esim. teoksessa Kokkinen, Annemari: Aikuisen oppijan kirja (2008) sivutaan myös uudelleenkouluttautumista ja uranvaihtoa. Opetushallitus on julkaissut...
Valkeakosken kirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, joten tämä vastaus tulee Helsingistä.
Valkeakosken kaupunginkirjasto on mukana PIKI-yhteisjärjestelmässä, johon kuuluvien kirjastojen aineistoa voi tarkastella osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2. Jarmo J. Husson teosta ”Agility ABC” (Alasalmi-Husso yhtiöt, 1992) ei näytä valitettavasti olevan Valkeakosken kirjastoissa, mutta sen voi tilata Valkeakoskelle seutulainana PIKI-verkkokirjaston kautta. Seutuvarausmaksu on osoitteesta http://www.valkeakoski.fi/portal/suomi/kulttuuri_ja_vapaa-aika/kirjasto… löytyvän tiedon mukaan kaksi euroa.
Valkeakosken pääkirjastosta löytyy seuraavia agilityyn liittyviä kirjoja:
Haggerty, Arthur J.: ”Koiratemppuja” (...
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että nimi ”Emilia” peräisin muinaisroomalaisesta patriisisuvun nimestä ”Aemilius”. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/emil kertoo sen puolestaan juontuvan latinan sanasta ”aemulus”, jonka merkitys on ’kilpaileva, kateellinen’. Eipä silti, eiköhän merkitys ole niin monen mutkan takana, ettei nimi tyttöä pahenna.
Nimi ”Anna” on ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan peräisin heprean nimestä ”Hannah”, joka merkitsee armoa. Nimi on toki kulkenut pitkän tien Suomeen, jossa se on ollut käytössä ainakin jo keskiajalla. Varmaan osaksi sen suosiota varhaisina katolisina aikoina on selittänyt pyhimyksenä palvottu Pyhä Anna, Neitsyt Marian äiti.
Myös ”Elisabet” on...
Kaik lutviutuup -niminen sarjakuvakirja sisältää Aku Ankka -tarinoita Etelä-Karjalan murteella. Muita Aku Ankan murrekirjoja on
-Joulu on jo ovela: Ankoitten saikkauksia peräpohjalaismurtheela
-Voe tokkiisa, Aku (savon murre)
-Avojalakanen Ankka (pohjalaismurteita)
-Kyä viksup päriää (hämäläismurteita)
-Isoon taloon Ankka (Etelä-Pohjanmaan murretta)
Aku Ankan murrekirjat löytyvät tietokannoista hakusanoilla murteet ja Aku Ankka.
Sinun on syytä tulla käymään kirjaston jotta voisit yhdessä kirjastonhoitajan kanssa tehdä tiedonhakuja. On syytä muista että tiedonhakuja joutuu tekemään monta kertaa.
Voit varata pitemmän ajan kirjastonhoitajan kanssa, katso lisää
http://www.lib.hel.fi/Page/ae65596d-d6f4-42b4-971e-edca26dcf0b2.aspx
