Hei!
Kirjastoammattilaisten kelpoisuusvaatimukset löytyvät Kirjastoasetuksesta 1078/1998 4 §(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19981078). Tämän mukaan
kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
Ammattikorkeatutkintosi + informaatiotutkimuksen perusopinnot (25op) + aineopinnot( 35op) antavat sinulle pätevyyden...
Laulun alkuperäinen nimi on Det börjar verka kärlek, banne mej, ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Peter Himmelstrand. Laulun suomenkielinen nimi on Rakkaudelta näyttää, hitto vie. Laulun nuotti (melodia ja sointumerkit) ja ruotsinkieliset sanat löytyvät esim. nuoteista Vispop 9 ja Våra älskade sånger (Notfabriken, 2009).
Suomenkieliset sanat, jotka on tehnyt Saukki, löytyvät laulujen sanoja sisältävästä vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta, osasta 76 (2 - 1968). Ja internetistäkin suomenkieliset sanat löytyvät, esim. googlaamalla: "rakkaudelta näyttää hitto vie" lyrics.
Kesäviikonloppuisin miltei kaikki kirjastot ovat tosiaan kiinni.
Helsingissä kesälauantaisin on auki Rikhardinkadun kirjasto, Kirjasto 10 ja Itäkeskuksen kirjasto. Sunnuntaisin auki on vain Kirjasto 10.
Kesäaukiolot perustuvat niin resursseihin kuin myös kysyntään.
Suomessa suurin osa työntekijöistä haluaa viettää lomansa kesäaikaan. Henkilökuntaa on siis vähemmän ja siksi on mietittävä miten työvuorot järjestetään. Viikonlopun, etenkin sunnuntain työtunnit ovat myös työnantajalle kalliita. Toinen juttu on se, että kirjastopalvelujen kysyntä on ainakin perinteisesti hiljentynyt kesäaikaan. Miksi pitää kirjaston ovia auki, jos kansalaisia kutsuvat metsät, järvet, hiekkarannat, meri, festivaalit ja matkailu?
Mutta maailma muuttuu ja niin...
Kirjastoluokasta 03 löytyy hakemiasi teoksia yleistiedon alalta. Tässä muutama esimerkki: Levy, Joel: Maailma paketissa: 3999 keskeistä faktaa; Schott, Ben: Schottin sekalaiset; Ultramoderni historia. Luonnontieteiden alalta mainio hakuteos on Bill Brysonin Lyhyt historia lähes kaikesta, joka on luokassa 50.1.
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (SKS, 2000) kerrotaan, että sana rolli tarkoittaa ’juorua, juorukelloa, juoruämmää’. Rolli-sana on murteellinen ilmaisu, joka on käytössä Savossa ja Pohjois-Karjalassa ympäristöineen. Sanasta on olemassa myös synonyymi rolla ja verbimuodot rollia, rollata = ’juoruta, kieliä, panetella’. Rolli-sanan alkuperästä teoksessa kerrotaan, että kyseessä on todennäköisesti deskriptiivinen eli kuvaileva sana kuten verbi rollottaa, jonka merkitys on ’rallattaa, hoilottaa, laverrella, juoruta’ ja jonka alkuperään on voinut osittain olla vaikutusta suomenruotsin murteellisella ilmaisulla rolla = ’juoru, juoruta’. Myös nykynorjassa on murteellinen ilmaisu rolla = ’jutella, juttu’.
Hei,
tässä on muutamia ehdotuksia keveistä ja viihdyttävistä, kesäisiin päiviin sopivista romaaneista. Yhdysvaltalaisen Anne Tylerin (Anne Tyler) kirjat käsittelevät perhesuhteita ja kerronnan tyyli on kevyt vaikka aiheet käsittelevätkin välillä myös vaikeita aihepiirejä. Toiseksi suosittelen Yhdysvaltalaisen toisen polven kiinalaisen Amy Tanin (Amy Tan) romaaneja, joissa käsitellään kulttuuri- ja sukupolvierojen kanssa kamppailevia naisia.
Valitse HelMetistä(helmet.fi) Tarkennettu haku ja kirjoita hakulaatikkoon sarjakuvataiteilijat, poista sitten seuraava hakulaatikko sen perässä olevasta X:stä ja lisää hakuoperaattoriksi TAI ja kirjoita hakukenttään "comic artists". Seuraavaksi valitse hakuoperaattoriksi JA ja kirjoita hakukenttään "manga OR manhwa". Valitse vielä Kokoelma-valikosta Tietokirjat ja sitten Hae. Saat neljä hakutulosta kirjoja ja artikkelihaun tulokseksi satoja artikkeleja.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Ludovico Arioston runoelmaa "Orlando Furioso" ei ole suomennettu kokonaan. Ainoa katkelma, joka teoksesta on suomennettu on julkaistu todellakin "Maailman kirjallisuuden kultainen kirja" -sarjan (WSOY, 1945, toim. Tyyni Tuulio) kuudennessa osassa. Kyseinen osa esittelee Italian kirjallisuutta ja löytyy luetteloista myös nimellä "Italian kirjallisuuden kultainen kirja".
"Maailman kirjallisuuden kultainen kirja. Italian kirjallisuuden kultainen kirja" -teoksen sisältö on luetteloitaessa "avattu" esimerkiksi Pirkanmaan kirjastojen Piki-tietokantaan (ks. linkki alla). Etsi luettelosta ensin teoksen tiedot teoksen nimellä ja klikkaa sitten auki kohta "näytä sisältö/kappaleet". Näin saat listan...
Otin yhteyden puolestanne Laaksolahden kirjastoon, asia on järjestyksessä ja voitte noutaa varauksen vielä maanantaina 3.6.13, kirjasto on avoinna silloin klo 14-20.
Souvarit-yhtyeen nuottikokoelma "Suosituimmat nuotteina 3 : Rakkaus Lappiin" - jos tätä nyt tarkoitetaan - löytyy ainakin pääkaupunkiseudun HelMet-kokoelmasta ja on hyllyssä Tapiolan kirjastossa. Sieltä sen saa kaukopalveluna, jos ei ole ihan päivän päälle kiire.
Olisi kuitenkin helpompaa ja luultavasti nopeampaa etsiä sitä tarvittavaa sävelmää, joka voi olla jossain muussakin nuottikokoelmassa. Kysyjää ehkä lähimpänä olevasta suuremmasta kokoelmasta (Forssa) ei juuri tätä kokoelmaa nro 3 löydy (kyllä muita osia), mutta ehkä jokin muu sopiva, joten soitto sinne etsityn kappaleen nimen kera voisi olla järkevä teko (p. 03-4141 5405).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Todennäköisesti kysyjän etsimä soitin on skalmeija (englanniksi shawm, saksaksi Schalmei, myös nimitystä pommeri esiintyy), lähinnä oboen sukuinen keski- ja renessanssiajan soitin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Skalmeija), tarkemmin sanottuna vielä sopraanoversio. Mahdollisuuksien rajoissa olisi myös Rauschpfeife-niminen soitin, jonka suukappale ja soittotapa on erilainen kuin skalmeijassa, mutta kuvassakin näkyvä "torvi" usein hyvin samankaltainen. Kysyjän mieleen jäänyt läpitunkeva ääni viittaa kuitenkin juuri skalmeijaan.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Mikkelissä ei toistaiseksi ole suunnitteilla samanlaista palvelua. Sähköisiä lehtiä voi meidän kirjstoissamme lukea seuraavilla tavoilla:
- kirjastoissa on työasemilla käytettävissä kansainvälinen Pressdisplay-portaali
- myös suomalaiseen sanomalehtipalveluun ePress voi tutustua.
- verkosta löytyy lisäksi onlinenewspapers.com
Lisätietoa näistä ja linkit löytyvät esim. Mikkelin kirjaston kotisivuilta kohdasta sanomalehdet
Kirjasto Omenassa voit tulostaa värikuvia. Näet Omenan tarjoamat palvelut alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_Omena/Palvelut
Alla on kaksi kielikurssia, joista ensimmäisessä on oppikirjan lisäksi mukana cd-levy, toinen on cd-rom-levy. Molemmat soveltuvat hyvin itseopiskeluun ja ovat Helmet-kirjastoista lainattavissa.
- Reflex : uppdatera din svenska / Timo Jokisalo, Ritva Minni
- Svenska pro : öva din svenska var och när det passar dig!
Kielikursseja on paljon, ja on vaikea sanoa, ovatko nämä parhaat juuri sinulle, mutta toivoakseni niistä on hyötyä. Mitään kirjaston kursseista ei mainita intensiivikurssiksi.
Kirjastossa risat Raamatut hävitetään kuten muutkin kirjat. Ymmärtääkseni luterilainen Raamattu ei esineenä ole pyhä.
Turun ev-lut seurakuntien sivuilta voisi kysellä tarkempia tietoja
https://www.turunseurakunnat.fi/portal/fi/ota_yhteytta/verkkotoimitus/
Kysyin itsekin sieltä ja sain seuraavanlaisen vastauksen:
Hienoa olisi että, jos vanha Raamattu on niin kulunut ja lukukelvoton tai se koetaan vanhana käännöksenä tarpeettomaksi, se hävitetään sen arvoa kunnioittaen. Kannet ja paperi eivät tietenkään sellaisenaan ole arvokkaita, vaan arvo on kirjan sisällössä.
Vanha tapa on ollut, että vanhat ja huonokuntoiset Raamatut on - Suomen lipun tapaan - poltettu. Se on koettu kunnioittavaksi tavaksi hävittää ne. Harvemmalla kuitenkaan on siihen...
Hei !
Savon Sanomat lehtiä 1970 – luvulta on mahdollista lukea mikrofilmeiltä
Kuopion pääkirjaston lehtisalissa. Mikrofilmin lukulaitteen käytössä opastetaan.
Lehden sivujen ja artikkeleiden kopioiminen on mahdollista mikrofilmeiltä.
Kopiot maksavat : A4 – kopio 0,20 €/ kpl ja A3 – kopio 0,40 €/kpl
Kopioiva mikrofilmin lukulaite kannattaa varata etukäteen ( max 4 h / päivä ).
Ystävällisin terveisin !
Kuopion kaupunginkirjaston lehtisali
Maaherrankatu 12
70100 KUOPIO
p. 017 182 323
Avoinna ma – pe 10 - 19
Kaivattu kirja lienee Patricia St Johnin Lumen aarteet. Sen ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi Päivän kustantamana 1966; vuonna 2004 kirjasta julkaistiin uudistettu suomennos.
"Annette asuu pikkuveljensä Danin, isänsä ja isoäitinsä kanssa idyllisessä alppikylässä. Idylli särkyy, kun Dani joutuu onnettomuuteen, ja syylliseksi paljastuu naapurin poika Lucien. Annette päättää, ettei ikinä anna anteeksi Lucienille - eikä anna kukaan muukaan, siitä hän pitää huolen! Mutta sitten Lucien yltää urotekoon, joka muuttaa kaiken. Ja vuoren salaperäisellä erakollakin on jotain tekemistä asian suhteen..."
Mallinnokset ovat stl-tiedostoja. Lisätietoja saat Kohtaamispaikalta. Yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kohtaamispaikkalasipal…
Eri lähteistä löytyy kovasti toisistaan eriäviä näkemyksiä jalustimien keksijästä - kunniaa tarjotaan niin kiinalaisille, arabeille, hunneille kuin skyyteillekin. Yleisimmin jalustinten kehittäjinä on pidetty hunneja, joilta kiinalaiset omaksuivat tämän tärkeän uutuuden vuoden 300 eKr tienoilla ja joiden mukana se aikanaan 400-luvun ensimmäisellä puoliskolla kulkeutui Eurooppaankin. Vahvimpia ehdokkaita jalustinten kehittäjiksi lienevät kuitenkin Etelä-Venäjän skyytit. He kehittivät useammasta nahkakerroksesta koostuvan ja mahavyöllä kiinnitettävän satulan, johon tämä tärkeä uusi varuste olennaisena osana kuului.
Keksinnön syntyajankohdasta ei ole yhtä suurta erimielisyyttä kuin sen alullepanijasta: jalustimet on otettu käyttöön noin 300-...
Kyseistä William Blaken runoa ”A Poison Tree” ei ilmeisesti ole suomennettu. Sitä ei löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi eikä muistakaan tutkimistani lähteistä. On pieni mahdollisuus, että suomennos olisi ilmestynyt jossakin sellaisessa teoksessa, jota ei ole listattu mihinkään tietokantaan, mutta todennäköisesti suomennosta ei ole.
