Aava-nimestä on kysytty aikaisemminkin. Lue vastaus täältä http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=4d815558-c82…
Täydennystä edelliseen vastaukseen:
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen teoksessa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007) kerrotaan Aavasta näin: "Suomessa Aava mielletään helposti merelliseksi nimeksi, sillä yleiskielessä aava merkitsee muun muassa ulappaa. Muita merkityksiä ovat esimerkiksi avoin, avara, laakea ja laaja. Aavaa voidaa pitää myös pitkävokaalisena muotona nimestä Ava, jonka alkuperästä on useita tulkintoja. Sen lähtökohdaksi on tarjottu muun muassa Evaa sekä av-alkuisia ja ava-loppuisia nimiä. Toisinaan Ava on yhdistetty myös muinaissaksan sanaan aval, joka merkitsee voimaa.
Aava oli...
Yritämme selvittää asiaa. Tarkentaisin vielä, tarkoitatteko reittilentoja?
Saimme Lappeenrannan lentoasemalta tiedon, että Lappeenrannasta ei ole ollut reittilentoja Moskovaan vuonna 1986.
Kannattaisi varmaan tutustua kirjaan ’Karjala Lahdessa’. Takakannen tekstin mukaan kirja kuvaa nykylahtelaisten tutkijoiden silmin kaupungin karjalaistumista. Kirjassa ” karjalaisuutta tarkastellaan monipuolisesti evakuoinnin, asuttamisen, rakennustoiminnan, arjen ja jälkipolven näkökulmista sotien jälkeisessä Lahdessa”.
Karjala Lahdessa / toim. Marja Huovila & Terhi Willman. Palmenia-kustannus 2005. HelMet-kirjastojen ainoa kappale löytyy Itäkeskuksen kirjastosta. http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=karjala…
Myös Lahden historiassa on lyhyt luku Karjalan siirtoväestä. Alaotsikkoina mm. Lähtöalueet ja Syyt Lahteen muuttoon.
Lahden historia / toim. Jouko Heinonen. Lahden kaupunki 1980. Kirja kuuluu...
Tuulikki Otsolan oikea nimi oli Elli Tuulikki Ylitalo. Varsinaiselta ammatiltaan hän oli kansakoulunopettaja. Elli Ylitalo opetti Pellon Orajärven kansakoulussa yli 30 vuoden ajan (Suomen kansakoulukalenterissa varhaisin maininta hänestä on vuoden 1948 laitoksessa) - Orajärven kyläkirjakin (2010) mainitsee hänet "koulun pitkäaikaisena opettajana". Kirjan tietolähteenä on käytetty vuonna 1995 julkaistua Pellon koulun satavuotishistoriikkia Pellon koulu 100 vuotta; sitä ei valitettavasti ollut käytettävissäni, joten en osaa sanoa, löytyisikö siitä mahdollisesti lisätietoa Ylitalosta.
Siihen, miksi "Tuulikki Otsola" lopetti kirjoittamisen, en onnistunut vastausta löytämään. Kenties kyse oli yksinkertaisesti päivätyön ja kirjailijanuran...
Historia-lehden mukaan kyse on käännöslaina venäjän Belorussija-nimityksestä, jota Venäjällä on käytetty 1600-luvulta lähtien.
Mitä valkoisuudella tarkoitetaan, on epäselvää. On arveltu, että se viittaisi asukkaiden vaaleaan ihoon, tai että alue olisi ollut tuntematon ja sellaisena valkoinen läntti kartalla tai siihen, että valkoinen on idässä lännen symboli. Myös maan omakielinen nimi tarkoittaa Valko-Venäjää.
Hetekassa pitäisi olla täysin turvassa ukkoselta, jos heteka on sisätiloissa, sillä sängyllä ei ole tällöin suoraa yhteyttä maahan tai katolle. Talon materiaalit toimivat ukonilmalla erittäin tehokkaana eristeenä ja siksi sänky, oli se mitä materiaalia vain, on turvallinen paikka.
Salama iskee taloissa usein katon korkeimpaan kohtaan ja erityisesti mahdolliseen ukkosenjohdattimeen. Ukkosenjohdatin johtaa sähkövarauksen katolta maahan turvallista reittiä. Jos ukkosenjohdatinta ei ole, salama etsii muun, mahdollisimman helpon reitin maahan ja valitsee usein reitikseen esimerkiksi putkiston tai lämmitysjärjestelmän metalliosista koostuvan verkon. Sänky on kuitenkin harvoin näihin yhteydessä millään lailla ja talon sisällä ukkoselta on...
Hei !
Paras löytämäni nettisivu on tämä, josta löytyy kolmisenkymmentä rikosta: http://uk.answers.yahoo.com/question/index?qid=20081209040157AAtaXl9
Paras löytämäni kirja on lainattavissa kansalliskirjaston avokokoelmasta, yli 400 sivua juuri tästä aiheesta, toivottavasti löytyy rikosluettelokin:
Tietokanta: HELKA - Helsingin yliopiston kirjastot
Tekijä(t): King, Peter.
Nimeke: Crime, justice, and discretion in England, 1740-1820 / Peter King.
Aineisto: kirja
Julkaistu: Oxford : Oxford University Press ; New York, 2000.
Kirjasto: Kansalliskirjasto, 28 vrk, AINEISTOPYYNTÖ VARAUS-NAPISTA
Sijainti: H Avokok. 942 King Info
Niteiden lukumäärä: 1
joista: paikalla: 1
Kaikki paikalla
Sivun pysyvä osoite: https://finna.fihttp://kvk.ubka.uni-...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät useita vastauksia kysymykseesi. Arkiston osoite on http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ Hakusanoiksi esim. kirjastonhoitajat, koulutus. Koulutusta annetaan ainakin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa, Oulun yliopistossa, Oulun seudun ammattikorkeakoulussa, Tampereen yliopistossa, Turun ammattikorkeakoulussa ja Åbo Akademissa. Lisätietoja pätevyysvaatimuksista ja koulutuksesta: http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi ja http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Levy olikin palautettu aiemmin ja siitä oli lähtenyt sinulle tekstiviesti jo seuraavana päivänä. Aineistoa pidetään varattuna 5-7 päivää siitä päivästä eteenpäin, kun saapumisilmoitus on lähetetty.
Ira Boisin levy oli nyt hyllyssä, ja varasin sen sinulle uudestaan, joten se odottaa sinua taas viikon verran. Tällä kertaa et saa muuta saapumisilmoitusta kuin tämän viestin.
Hei
Kysyin asiaa japanin kieltä opiskelleelta kollegaalta ja hän kertoi näin: "Kysyjä on oikeassa siinä, että japanilaisessa kulttuurissa pakkauksilla ja erilaisilla esineen ympärille laitettavilla kääreillä on tärkeä asema erityisesti lahjojen yhteydessä. Japanissa lahjojen paketoimiseen liittyy pitkät traditiot ja siihen liittyy monia seremonioita. Lahjat paketoidaan aina ja paketoimatonta lahja ei käytännössä ole mahdollinen. Kysyjä puhuu kuitenkin yleensä paketeista ja paketoimisesta, ei siis varsinaisesti lahjoista. En löytänyt sanakirjoista mitään sanaa, joka merkitsisi sekä paketoimatonta että keskeneräistä. Mutta olen varma, että paketoimattomia lahjoja voidaan sanoa keskeneräisiksi Japanissa. Näinhän tehdään myös Suomessa...
J. H. Erkolta en ikävä kyllä aivan tällaista runoa onnistunut löytämään. Lähimmäs kaivattua runoa osuu ehkä Larin-Kyöstin Kuulutuksilta (alunperin kokoelmasta Kylän lauluja, 1898), jossa kuljetaan kotia kohti kirkkahimpana sunnuntaina. Kuulutuksilta on mukana myös Helena Anhavan toimittamassa Larin-Kyöstin runojen valikoimassa Ota sun kaunis kantelees (Otava, 1985).
HelMet-kirjastojen käyttösäännöissä mainitaan, että sinulla voi olla samanaikaisesti 30 varausta voimassa.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Rauni-nimelle on esitetty kaksi vaihtoehtoista tulkintaa. Sen on ajateltu olevan joko muunnos skandinaavisista "pihlajaa" merkitsevistä sanoista (reynir, raun, rönn) tai juontuvan niin ikään skandinaavisista Ragn-alkuisista nimistä (Ragna, Ragnhild), joiden taustalla ovat merkitykset "neuvo" tai "jumalan voima".
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Teflon saadaan pysymään pannun pintana siten, että ensin paistinpannun pinta hiekkapuhalletaan, jotta siihen saadaan pikkuruisia naarmuja. Tämän jälkeen pintaan ruiskutetaan ohut päällyste nestemäistä teflonia, joka valuu naarmuihin. Tämä kuumennetaan korkeassa lämpötilassa, mikä kovettaa teflonin ja luo kohtalaisen vankan mekaanisen pidon. Sitten pinta päällystetään kyllästysaineella ja kuumennetaan taas.
Lähde:
John Lloyd & John Mitchinson, Tietoa kaikkitietäville. Otava, 2008
Putoamisten varalta kissoilla on erityinen "oikaisurefleksi", joka estää niitä katkaisemasta selkäänsä. Kun kissa alkaa pudota selkäpuoli edellä, sen ruumis reagoi tahattomasti aloittamalla kääntymisen pääpuolesta. Pää kiertyy ensin ylös, ja etujalat siirtyvät lähelle naamaa. Seuraavaksi kääntyy selkärangan etuosa siten, että eturuumis on samassa linjassa pään kanssa. Lopuksi takajalat taipuvat niin, että ne ovat yhdessä etujalkojen kanssa valmiina koskettamaan maata ja samalla kissa kiertää takaruumiinsa samaan linjaan eturuumiin kanssa. Juuri kun se on koskettamaisillaan maata, se oikaisee kaikki koipensa sitä kohti ja köyristää selkänsä vähentääkseen törmäyksen voimaa. Koko tapahtuma kestää vain murto-osasekunnin.
Voileivällä ei ole...
”Paras kurkku on tummanvihreä, kapea ja kevyt.” Tämä on kahdeksas ohje Katja Marteliuksen kirjoituksessa ’Elämänohjeita pääsiäisen ratoksi’. Elämänohjeet ilmestyivät Helsingin Sanomissa 7.4.2012.
Mikrofilmeiltä vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea Pasilan kirjastossa, Kellosilta 9. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Huomasin tosin, että artikkeli löytyy nettihaullakin luettavaksi.
Tarkoitat varmaankin kirjaa, jonka nimi on kokonaisuudessaan Shinichi Suzuki : the man and his philosophy / by Evelyn Hermann. Kirjaa on ainakin Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen kirjastoissa. Pyydä kirja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Etsitty kirja on Tarja Lapintien Kiveen kätketty linna (Tammi, 1992). Se kertoo suuren metsän laidassa pienessä ja matalassa töllissä äitinsä kanssa asuvasta Sanni-tytöstä, josta tulee Kultaisen Auringonmaan prinsessa Kaarina Kultatukka.
Valitettavasti kysyttyä runoa ei ole etsinnöistä huolimatta tätäkään kautta löytynyt.
Pasilan kirjaston kirjavarastossa olevissa Reino Hirsisepän runokirjoissa sen paremmin kuin hänen muistelmissaankaan, joissa on tekstin joukossa paljon runokatkelmia, ei ole kysyttyä pätkää.
Hirvisepältähän syntyi paljon tekstejä, joita on varmasti julkaistu mm. erilaisissa lehdissä. Niistä meillä ei valitettavasti ole mahdollisuutta runoa jäljittää.
Kansallisbibliografia Fennicassa on mainittu 40-luvulla useina painoksina ilmestynyt teos Aseveikko : lauluja asemies- ja aseveli-iltoihin. Kirjasta on käsikirjastokappale Kansalliskirjastossa (Unioninkatu 36). Sitä saa tilattua myös kaukolainana esimerkiksi Kuopion varastokirjastosta. Jos haluatte...
