Kun voileipä putoaa aina voipuoli alaspäin, ja kissa putoaa aina jaloilleen, niin mitä tapahtuu, jos voileipä sidotaan kissan selkään voipuoli ylöspäin ?

Kysytty
12.7.2013

Kun voileipä putoaa aina voipuoli alaspäin, ja kissa putoaa aina jaloilleen, niin mitä tapahtuu, jos voileipä sidotaan kissan selkään voipuoli ylöspäin ?

Vastaus

Vastattu
15.7.2013
Päivitetty
15.7.2013

Putoamisten varalta kissoilla on erityinen "oikaisurefleksi", joka estää niitä katkaisemasta selkäänsä. Kun kissa alkaa pudota selkäpuoli edellä, sen ruumis reagoi tahattomasti aloittamalla kääntymisen pääpuolesta. Pää kiertyy ensin ylös, ja etujalat siirtyvät lähelle naamaa. Seuraavaksi kääntyy selkärangan etuosa siten, että eturuumis on samassa linjassa pään kanssa. Lopuksi takajalat taipuvat niin, että ne ovat yhdessä etujalkojen kanssa valmiina koskettamaan maata ja samalla kissa kiertää takaruumiinsa samaan linjaan eturuumiin kanssa. Juuri kun se on koskettamaisillaan maata, se oikaisee kaikki koipensa sitä kohti ja köyristää selkänsä vähentääkseen törmäyksen voimaa. Koko tapahtuma kestää vain murto-osasekunnin.

Voileivällä ei ole automaattista oikaisumekanismia eikä se näin ollen yhtä vääjäämättä kuin kissa putoa aina samoinpäin. Leivän putoamiseen vaikuttavat sekä se, mistä ja miten leipä putoaa, että minkä kokoinen putoava viipale on. Ruokapöytämme ja keittiöidemme työtasot ovat yleensä sellaisella korkeudella, että pudotessaan pyörimisliikkeen aloittava leipäviipale ehtii ennen lattiaan osumistaan tehdä vain puolikkaan kierroksen. Jos työtasot olisivat korkeampia (tai käytettäisiin pienempiä leipäviipaleita), leipä ehtisi tehdä ilmassa täyden kierroksen ja putoaisi voideltu puoli ylöspäin.

Koska leipä voi siis periaatteessa pudota kummin päin hyvänsä, ei liene syytä epäillä sitä, ettei kysymyksessä esitetyn kaltaisessa koetilanteessa kissan automaattinen oikaisurefleksi ratkaisisi, missä asennossa kissa ja leipä -yhdistelmä lattian tavoittaa.

Niille, jotka haluavat varmistaa asian kokeilemalla, muistutettakoon, että eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä ja että eläinrääkkäys on rikos. Tieteen nimissä tutkimusta tekevän on perusteltava eläinkokeensa tarpeellisuus ja koe on aina suunniteltava siten, että siitä aiheutuva haitta eläimelle on mahdollisimman huomaamaton ja lyhytaikainen. Valtioneuvoston asettama eläinkoelautakunta puntaroi eläinkoeluvasta päättäessään tutkimuksesta odotettavaa hyötyä ja eläimelle aiheutuvaa haittaa. Lupaa ei myönnetä, jos haitta arvioidaan huomattavaksi mutta hyöty vain vähäiseksi tai jos vastaava tieto on saavutettavissa muilla menetelmillä.

Lähteet:
Desmond Morris, Miksi kissa on kissa?
http://www.physics.org/facts/toast-toast.asp
http://www.animalcenter.utu.fi/tietoa/elainkokeiden_etiikkaa/

4 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi.

Kommentit

Kiitos päivän nauruista! Teette hyvää työtä pilke silmäkulmassa. :D

Jep, erittäin tyylikäs vastaus! Lisäisin kuriositeettina, että yhdysvaltalainen progebändi 41point9 on pohtinut samaa kysymystä. Levyn "Still Looking for the Answers" (2011) kvasitieteellisissä kansiteksteissä he päätyvät teoriaan, että ko. lait kumoavat toisensa ja kissa jää pyörimään ilmaan.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.