Vahvistuksia näille tiedoille ei löytynyt. Kannattanee kuitenkin jatkaa selvitystä alla mainitun kirjan kautta. Kirja esittelee Seitsemän veljeksen ja osin myös Nummisuutareiden henkilöhahmojen esikuvia. Tekijöiden mukaan Nummisuutareista ilmestyy lähitulevaisuudessa oma selvityksensä.
Seitsemän veljestä - myyteistä faktoiksi : Aleksis Kivi Hämeen kultasilla teil’ / Heikki Harju, Ahti Gåpå (2009)
Sopivia aiheeseen liittyviä runoja voi etsiä esim. seuraavista runokokoelmista.
Juntunen, Pauli: Sota on suruista tehty : runoja talvi- ja jatkosodasta (Karpalokirja 2011)
Jylhä, Yrjö: Kiirastuli (Otava 1941, useita painoksia)
Kotimaani : itsenäinen Suomi runouden kuvastimessa (WSOY 1992)
Kupiainen, Unto: Sotarunot (Pellervo 1955)
Pessi, Tauno: Veteraanin muistoja (Eläkeliiton Satakunnan piiri, 1995)
Sata runoa rintamalta : rintamasotilaiden omia runoja sotavuosien varrelta (Kirjapaja 1990)
Suomi synnyinmaani : runoja Suomesta, suomalaisista ja sodasta (WSOY 1999)
Mikäli tarkoitukseen sopivat laulunsanat, niitä löytyy kokoelmasta Sotaveteraanien perinnelaulut (Suomen mieskuoroliitto 2005).
Kirjaa on tilattu useimpiin Helsingin kirjastoihin, myös Kannelmäen kirjastoon. Teoksesta voi jo tehdä varauksen Helmet-verkkokirjastossa.
www.helmet.fi
Lahden pääkirjaston lukusalin yhteydessä on digitointipiste, jossa voit maksutta digitoida VHS-kasetit DVD-levylle. Alussa saat opastuksen ohjelmien ja laitteiden käyttöön, sen jälkeen voit työskennellä itsenäisesti.
Digitointiajan voit varata lukusalista, puh. 038125550.
Tarkempia tietoja:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/it-tila.htm#digipiste
Myös Helsingissä digitointi onnistuu.
Tarkempia tietoja:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helme…
Mainitut tekstirivit ovat peräisin valssin 'Wien, du Stadt meiner Träume' suomennoksesta 'Wien, unelmieni kaupunki'. Valssin sävelsi itävaltalainen Rudolf Sieczynski; suomentaja on Kerttu Mustonen. Nuotit sekä suomen- ja saksankieliset sanat löytyvät ainakin Suuren toivelaulukirjan osasta 5.
Mustosen suomennoksen levytti v. 1942 Anneli eli sopraano Aune Antti. Levyllä laulun nimeksi oli merkitty kertosäkeen alkusanat 'Wien on aina Wien'.
Sama sävellys levytettiin suomeksi jo v. 1929 nimellä 'Wien, satukaupunki unten maan'. Tämän version suomentajaa ei tiedetä, joten sanat ovat varmaan erilaiset.
On olemassa myös aivan eri sävelmä, joka myös tunnetaan nimellä 'Wien on aina Wien' (Wien bleibt Wien). Se on Johann Schrammelin marssi 1800-...
Englanninkielisen etunimisivuston mukaan Cilla on latinalaista alkuperää ja voi olla lempinimi nimistä Priscilla tai Cecilia. http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Cilla .
Useilla sivuilla kerrotaan myös, että nimi tarkoittaa ancient ts. muinainen, ikivanha, ammoinen.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin. Vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c1af504a-83ae-45c…
Väestörekisterikeskuksen tilasto nimen esiintymisestä http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn Tietoja ja tilastoja -sivulle on koottu suomalaisia tilastoja opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilöstön kansainvälisestä liikkuvuudesta. http://www.cimo.fi/nakokulmia_kansainvalisyyteen/tietoa_ja_tilastoja.
Sivulta löytyvä Tietoja ja tilastoja -raportti 4/2012 sisältää vuoden 2011 tietoja, sen mukaan 2011 Suomesta ulkomaille lähteneistä opiskelijoista oli miehiä 36 %. Tilasto sisältää ohjelmien (esim. Erasmus) puitteissa tapahtuvan liikkumisen. Sivulla on myös yhteystietoja kysymyksiä varten.
Hei!
Etsimäsi runo näyttäisi olevan nimeltä Morgon. Sen alkusanat ovat:
"När morgonens sol genom rutan smyger".
Keskivaiheella on kirjoittamasi säe hieman eri muodossa:
"ty dagen är du,
och ljuset är du,
solen är du,
och våren är du,
och hela det vackra, vackra,
väntande livet är du!"
Runo on kokoelmasta UrMOLN, 1922
Valitettavasti käännöstä ei löytynyt. Käytin apuneuvona Lahden runotietokantaa http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi
Karin Boyelta ei ole suomeksi käännettyä kokoelmaa. Yksittäisiä runoja on antologioissa ja lehdissä. Tätä kyseistä runoa en löytänyt.
Helmetistä ei valitettavasti pysty hakemaan erikseen suomalaisten kirjailijoiden teoksia, siihen ei ole omaa hakusanaansa.
Suomenkieliset aikuisten fantasiateokset saa kirjoittamalla hakukenttään fantasiakirjallisuus ja rajaamalla kokoelma-otsikon alta aikuisten kokoelma (löytyy lisää-nuolen alta) ja kieleksi suomi.
Kotimaisia aikuisten fantasiateoksia ovat kirjoittaneet mm. Anne Leinonen, Helena Waris, Leena Krohn, Johanna Sinisalo, Pasi Ilmari Jääskeläinen, Maarit Verronen, Jyrki Vainonen, Mike Pohjola, Viivi Hyvönen ja Tiina Raevaara. Osuuskumma- ja URS-kustantamoilta on tullut novellikokoelmia, kuten Kumman rakas ja URS : uusrahvaanomaisen spekulatiivisen fiktion antologia.
Aikuisille suomeksi kirjoitettu fantasiakirjallisuus on...
Kulkukoirassa runo viittaa Pietarissa sijaitsevaan Kulkukoiran kellariin, joka aiemmin tunnettiin taiteiijoiden suosimana Kulkukoira-kabareena. Runo löytyy Anna Ahmatovan venäjänkielisessä runokokoelmassa Stihotvorenija i poemy sivulla 61.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1129594__Sstihotvorenija%2…
Männyt runo löytyy mahdollisesti muista Ahmatovan kootuista runoista, joita ei valitettavasti ole kirjastossani. Seuraavalla sivulla se löytyi
http://ahmatova.ouc.ru/sosni.html
Valssin nimi on Muistoja hiilloksella. Sen on säveltänyt Yrjö Saarnio ja sanoittanut Solja Tuuli (eli Sauvo Puhtila). Sen ovat levyttäneet Erkki Junkkarinen ja Torsti Untamo (eli Torsti Untamo Hellström).
Valitettavasti mitään tällaisia myyntitilastoja ei löydy.
Luultavasti jo ennen sotia ilmestyneillä kirjoilla oli edelleen paljon kysyntää.
Erilaisista lähteistä (kirjallisuushistoriat, kustantajien historiat) voi poimia seuraavia hajatietoja.
Talvisota 1939 - 1940 tuotti sotakirjojen tulvan. Erään laskelman mukaan vuonna 1940 julkaistiin noin 90 sotaa käsittelevää kirjaa, joista puolet oli luonteeltaan kaunokirjallisia.
Mika Waltarin teos ’Antero ei enää palaa’ ilmestyi jo maaliskuussa eli pian sodan loppumisen jälkeen, ja sitä myytiin vajaassa kuukaudessa 10 000 kpl. Kustantajan – WSOY:n – varsinainen tämän alan menekkiteos oli kuitenkin elokuussa 1940 ilmestynyt Erkki Palolammen ’Kollaa kestää’, jota myytiin kuukaudessa 50 000 kpl,...
Järkeenkäyvin selitys Veljeni Leijonamielen kaksinkertaiselle kuolemalle on se yksinkertaisin: ensimmäinen kuolema on pelkkää mielikuvitusta, oikea kuolema koittaa vasta kirjan lopussa.
"Kun Astrid Lindgrenin väitettiin levittäneen sielunvaellusoppia ja yllyttäneen lukijoita jopa itsemurhiin, kirjailija sanoi halunneensa vain lohduttaa lapsia. Lukija tietää Korpun kuolevan oikeasti vasta kirjan lopussa. Koko Nangijala on hämen kuumehoureissaan näkemäänsä unta." - Leena Laakso, "Minä näen valon!" : Veljeni Leijonamieli, satu kuolemasta ja pelosta ja niiden voittamisesta. Onnimanni : 2003 : 3, s. 33-36
Makkaran maistuvuus ("onko makkara hyvää") on makuasia, johon ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Voit päättää asian omalta kohdaltasi maistelemalla erilaisia makkaroita. Makkaran syömisen terveellisyydestäkin (hyvää ruoaksi) ollaan montaa mieltä etenkin makkaran rasva-, suola- ja nitriittipitoisuuksien vuoksi. Osoitteesta http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/makkara/valmistusaineet.php saat tietoa makkarasta ja sen valmistusaineista lihateollisuuden näkökulmasta. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kotisivuilla, osoitteessa http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus+ja+myynti/tuotek… taas löydät neuvoja tuotekohtaisten vertailujen tekemiseen.
Jos haluat perehtyä makkaran tai makkararuokien valmistukseen, voit tutustua...
Tähän mennessä gluteiinittoman tuotteen merkin käyttöoikeuden on saanut 230 tuotetta.
Keliakialiiton internetsivuilla (http://www.keliakialiitto.fi/liitto/merkki/ ) on lueteltu kaikki kesäkuussa 2013 gluteenittoman tuotteen merkin käyttöoikeuden saaneet tuotteet.
Luettelossa on mukana paitsi leivonnaisia ja makeisia myös jauhoja ja eineksiä.
Keliakialiiton mukaan ”merkki voidaan myöntää vain Suomessa toimivien tuottajien, valmistajien, valmistuttajien, pakkaajien ja/tai maahantuojien gluteenittomille tuotteille.”
Myös sellaisia tuotteita, joissa ei ole gluteiiniton-merkkiä, voi käyttää. Tällöin pakkausmerkinnät tulee lukea huolella, koska tuotteessa saattaa olla gluteiinia, vaikka tuotteen nimessä sitä ei ole mainittukaan.
Tässä joitakin kuvaukseen sopivia koti- ja ulkomaisia kirjailijoita.
Ihmissuhteita ja romantiikkaa: Lucy Dillon, Jane Green, Melissa Hill, Marian Keyes, Anneli Kivelä, Rain Mitchell, Monika Peetz, Jennifer Weiner
City- ja muita sinkkuja: Helen Fielding, Noah Hawley, Pia Heikkilä, Lisa Jewell, Sari Luhtanen, Laura Paloheimo, Kira Poutanen, Jaana Taponen
Luksuselämää Manhattanilla tai muualla: Anna Godbersen, Maria Rocher, Plum Sykes, Lauren Weisberger
Ainakin Gummeruksen Valitse oma seikkailusi -sarjassa 1980-luvun lopulla ilmestyneet neljä kirjaa ovat kuvaillun kaltaisia.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=5d4193af-69d…
Yhtä yhteistä hakutermiä, jolla kaikki nämä ja mahdolliset muut samantapaiset kirjat löytäisi helposti, ei valitettavasti taida olla. Niissä kirjastoissa, joiden kokoelmissa näitä kirjoja on ja jotka ovat niitä asiasanoittaneet, käytetyt kuvailutermit ovat verrattain yleisluonteisia (seikkailukirjallisuus, ratkaisukirjallisuus, tieteiskirjallisuus) eivätkä auta rajaamaan hakua täsmällisesti.
Turun kaupunginkirjastoon on joskus paljon aiemmin tilattu suomenkielinen Burda, mutta lehti lakkasi ilmestymästä välillä suomeksi. Tilasimme silloin lehden englanninkielisen version. Sillä on ollut suuri kysyntä, joten säilytämme sen eikä pääkirjastolla ole enää taloudellisesti mahdollisuutta tilata kahta versiota, vaikka lehti 2013 ilmestyykin myös suomeksi. Sen sijaan muutamista lähikirjastoissa suomenkielinen Burda Style löytyy: Runosmäki, Lauste, Nummi, Maaria , Varissuo sekä Ilpoinen. Lehdet ovat varattavissa.
