Tavoitteena lienee siis löytää Straussin tekijänoikeudellisesti vapaasta sävellyksestä esitys, joka on myös ehtinyt tekijänoikeudellisesti vapaaksi. Lakihan muuttui marraskuussa siten, että entinen 50 vuotta pidentyi 70 vuodeksi. Sitä ei kuitenkaan sovelleta taannehtivasti, joten vuotta 1964 vanhemmat äänitykset ovat tältä osin vapaita.
Syynä siihen, ettei kirjastojen tietokannoissakaan yleensä ole alkuperäistä levytysvuotta, on yksinkertaisesti tiedon puute. Monen vanhemman levytyksen kohdalla tämä tieto on pysyvästi kadonnut ja vielä useamman kohdalla julkaisija ei ole tietoa vaivautunut levyn tietoihin lisäämään. Siksi vain osa levytyksistä pystytään kohtuullisella vaivalla täsmentämään ajallisesti.
HelMet-tietokannassa on kaksi keinoa...
Kyseessä on varmaankin Bert Kaempfertin säveltämä laulu Spanish Eyes. Se alkaa sanoilla "Blue Spanish eyes, prettiest eyes in all of Mexico".
Laulu on 1960-luvulta ja sen ovat levyttäneet mm. Al Martino, Engelbert Humperdinck ja Frank Sinatra.
Suomenkielisen version "Silmäsi odottavat minua" levytti v. 1967 Eino Grön.
Yleisradion tietopalveluln avustama vastaus: Löytyy yksi tähän viittaava. Kyseessä on tosin jo 1980 lähetetty tietoisku, eli ajankohta on paria vuotta aiemmin.
OHJELMAN NIMI: TIETOISKU: LASTEN KOTITAPATURMAT.
Lpvm Kesto Aika Lähetystapa
19800326 00:01:40:0 00:00 Ensilähetys
Valitettavasti tämän enempää tietoja ohjelmasta ei ollut. Koska kyseessä on filmillä oleva ohjelma eikä sitä ole digitoitu arkistoomme, niin ei pääse katsomaan sisältöä.
Kollega tiesi, että kyseessä on "Osanani ovat kyyneleet" -niminen kappale, jonka ovat levyttäneet suomeksi Anneli Sari ja Kaija Kärkinen myöhemmin uusin tekstein nimellä "Kyynelhelmet". Alun perin kappale on Marianne Faithfullin esittämä "As tears go by".
Arabian kielen murteista on kirjoitettu suomeksi ainakin kaksi opinnäytetyötä seuraavasti:
-Yrttiaho, Kaarlo: Bēt Sahūrin murre: kuvaus eräästä Palestiinan kaupunkilaistuvasta kylämurteesta, Helsingin yliopisto, 1980. Pro gradu–työ, Itämaiden kirjallisuus
-Kauhanen, Irina: Normiteoreettinen näkökulma arabian kielen sosiolingvistiikkaan: standardikielen ja murteiden välinen suhde arabian kielessä, Pro gradu–työ, Helsingin yliopisto, Arabian kieli ja islamin tutkimus, 2000.
Professori Heikki Palvalla on mittava tuotanto. Hän on julkaissut useita kirjoja ja lukuisia artikkeleita arabian kielestä, varsinkin sen murteista, kansainvälisillä foorumeilla enimmäkseen englanniksi. Hänen artikkeliaan Dialects: Classification ei löytynyt suomeksi....
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa kerrotaan, että Marja-Leena Lempinen on syntynyt 3.7.1950 Viitasaarella. http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175938149489 Hän asuu Tuusniemellä ja on aiemmin asunut myös Keiteleellä.Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa hän kertoo itse elämästään, perheestään, harrastuksistaan ja kirjallisesta tuotannostaan seuraavassa osoitteessahttp://www.nuorisokirjailijat.fi/main.php?s=k&k=66 Siellä on myös hänen puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa, joiden avulla voi kysellä ja jutella hänen kanssaan.Myös kustannusosakeyhtiö WSOY:n verkkosivuilta löytyy tietoa hänestä ja hänen tuotannostaan.http://www.wsoy.fi/kirjailijat/-/author/name/LempinenMarja-Leena...
Pusenius-nimeä ei löydy sukunimikirjoista. Tämän keskustelun http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=16528 perusteella sukunimet Pusa/Pusenius/Posenius sekä Påsa-Posa-Possenius-Posse/Pusa liittyisivät toisiinsa.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000) Pusa-nimen oletetaan olevan germaanista alkuperää ja se on voinut kulkeutua meille hansakaupan tai aiempien yhteyksien kautta, saksalaisia henkilönimiä ovat olleet esim. Boz, Boss, Bosse, Buss, Busse, Posse. Jonkin verran tietoa löytyy myös Pusan Sukuseuran sivuilta http://www.pusansukuseura.fi/node/1
Kustantajan sivulla kerrotaan, että Marko Kitti on turkulainen kirjailija, joka on syntynyt vuonna 1970. Hän asuu nykyisin Englannissa. Lisätietoa hänen elämästään on kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivulla http://www.tammi.fi/kirjailijat1/-/author/name/KittiMarko Kirjailijasta on elämäkertatietoa myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176003850087 Kitti on julkaissut aiemmin kaksi aikuisten romaania ja kaksi novellikokoelmaa, joista on lisätietoa Joensuun seutukirjaston kokoelmaluettelossa http://jokunen.jns.fi/fin?formid=fulll&boo1=AND&dat0=marko+kitti&dat5=0…
Verkkohakuteos Wikipedian artikkeli Marko Kitistä sisältää myös tietoa kirjailijan elämästä ja...
Vaski-kirjastoilla on yhteinen varausjono, joten varaus voi tärpätä mistä tahansa Vaski-kirjastosta, joita on Uudestakaupungista Sauvoon ja Kustavista Paimioon. Isoimmista kirjastoista kuljetetaan aineistoa kolme kertaa viikossa, pienimmistä kerran viikossa. Turun pääkirjastossa kuljetukset käyvät joka päivä. Varausta ei voi kohdistaa tietyn kirjaston niteeseen, joten kuljetusaika riippuu siitä, mistä kirjastosta varattu aineisto lähtee. Käytännössä varatun aineiston saa muutamassa päivässä, alle viikossa.
Käsite kosmetiikka tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa koristetta. Mutta jo esihistoriallisella ihmiset ovat koristaneet itseään.
’Kosmetiikka’ eli kauneudenhoito, jolla pyritään kauneuden säilyttämiseen ja kohentamiseen esteettisen vaikutuksen parantamiseksi, alkoi levitä vähitellen ranskasta käsin muihin maihin 1800-luvulla.
Toisen maailmansodan jälkeen kosmetiikan käyttö yleistyi kaikissa kansanluokissa.
Kosmetiikan käyttö ja kauneusihanteet ovat aina vahvasti kulttuurisidonnaisia.
Kosmetiikan käytön ja valmistuksen historiasta on hyvin lähdeaineistoa saatavilla.
Aiheeseen voi perehtyä seuraavien lähteiden avulla:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kosmetiikka
http://www.coloria.net/historia/kosmetiikka.htm
-Rusoposkia, huulten...
Hei,
tässä muutamia lasten- ja nuortenkirjoja, jotka ainakin osaksi tapahtuvat sirkuksessa/huvipuistossa:
Almond, David: Tiikerisydän
-koulukiusattu Joe löytää sukulaissielun kotikylänsä liepeille leiriytyneestä nuhjuisesta sirkuksesta
Corder, Zizou: Leijonapoika
-kissakieltä puhuva Charlie pestautuu maailman upeimpaan sirkukseen ja auttaa kaltoin kohdellut leijonat pakenemaan, sarjan ensimmäinen osa
Enoranta, Siiri : Nokkosvallankumous
-tässä nuorille suunnatussa dystopiassa vallankumouksellisten nokkoslasten joukko pitää tukikohtanaan hylättyä huvipuistoa
Havukainen-Toivonen: Tatu ja Patu Helsingissä
-Tatu ja Patu seikkailevat pääkaupunkiretkellään myös Linnanmäellä
Itkonen, Jukka: Taikuri Into Kiemura
-ammateista riimittelevässä,...
Tarna on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Tarna on tai on ollut sukunimenä vain 74 suomalaisella.
Tietoa nimen alkuperästä ei löytynyt. Kenties se on samaa alkuperää kuin huomattavasti yleisempi sukunimi Tarnanen (527 nimenhaltijaa). Sukunimi Tarnanen on ilmeisesti ortodoksista perua ja lähtöisin luultavimmin karjalaisesta nimestä Termoi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Tällä hetkellä kirjoja on hyllyssä Lappeenrannassa seuraavasti:
- von Bonsdorf, Bengt et al., Suomen taiteen historia: Pääkirjasto, Joutsenon kirjasto, Lauritsalan kirjasto, Sammonlahden kirjasto, Ylämaan kirjasto
- Elovirta & Lukkarinen, Katseen rajat: Pääkirjasto, Joutsenon kirjasto, Sammonlahden kirjasto.
Myös kirjoja Ars: Suomen taide on hyllyssä useissa kirjastoissa.
Turun Sanomien arkistosta löytyy mm. seuraavia artikkeleita
http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939645/Wartsilan+moottorituotanto+l… (TS 14.1.2004) http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073939653/Wartsila+vahentaa+Turusta+l… (TS 14.1.2004)
http://www.ts.fi/uutiset/talous/1073939776/Wartsilan+Turun+tehtaan+tuot… (TS 15.1.2004)
Mm. nämä artikkelit löytyivät lehden verkkoversiosta. Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston tieto-osastolla (uudisosan 2.krs.) voi tutkia Turun Sanomien painettua lehteä mikrofilmiltä kyseiseltä ajalta. Lukulaitteen voi varata (puh. 02-2620629 tai 02-2620630) ja mikrofilmistä on mahdollista ottaa A4-tulosteita.
William Shakespearen näytelmästä A Midsummer Night's Dream (Kesäyön unelma) on useita suomennoksia.
Paavo Cajander suomensi etsimäsi kohdan vuonna 1891:
Maan tiedän, missä kukkii kielokit
Ja orjantappurat ja orvokit
Ja kuusain kilvan kutoo kupuansa
Orapihlajan ja hajuruusun kanssa.
Yrjö Jylhä suomesi vuonna 1955 vastaavan kohdan näin:
Tääll' ajuruohon peittämä on rinne,
myös kielot, orvokit mua viittoo sinne;
ylitse kaartuu katos kuusamain
ja myskiruusuin, orjantappurain.
Näytelmästä on myös Lauri Siparin (1981) ja Matti Rossin (2005) suomennokset. Saat Siparin suomennoksen sähköpostiisi. Rossin suomennosta minulla ei valitettavasti ole tällä hetkellä käytettävissäni.
Lähteet:
https://finna.fi
Shakespeare, William: William Shakespearen...
Tämä Hanna Skytän kirja löytyy pelkästään nimellä Detox. Luettelointitiedoissa kerrotaan, että kirjan kannessa ja selässä on merkintä: Puhdista kehosi haitta-aineista. Kirja on Gummeruksen kustantama, ja sen painovuosi on 2013.
Lohjan kaupunginkirjastossa kirja on pääkirjastossa ja Karjalohjan kirjastossa. Molemmat ovat tällä hetkellä lainassa, mutta kirjaan voi tehdä varauksen. Ilmoitusmaksu on yksi euro.
Käpylän kirjastossa on skanneri tietokoneen numero yksi yhteydessä. Toistaiseksi tieto Käpylän kirjaston skannerista ei valitettavasti löydy HelMet-palvelusivustolta. Asiakkaille tarkoitetussa Helsingin kaupunginkirjaston tietokoneiden ajanvarausjärjestelmässä asia kyllä mainitaan. Mikäli teillä on voimassa oleva HelMet-kortti ja siihen on liitetty tunnusluku, voitte varata koneen itse netissä. Alla on linkki ajanvarausjärjestelmään. Koneen voi varata myös puhelimitse soittamalla Käpylän kirjastoon.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjasto
Suomen kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi kautta Pääkaupunki- tai Pääkaupunkilehti-nimistä lehteä ei löytynyt. Sanomalehtien liiton sivulta näkyvät kaikki Uudellamaalla ilmestyvät lehdet, eikä joukossa ole kysymääsi.
http://www.sanomalehdet.fi/sanomalehdet/lehdet_maakunnittain/1._uusimaa
Vuonna 1959 ilmestyi (vain tämän vuoden ajan) lehti nimeltä Pääkaupunkilainen. 1970-luvulla ilmestyi Pääkaupunki-niminen lehti, jossa julkaistiin Juhani Mäkelän stadin slangi -aiheisia pakinoita. Nämä lehdet eivät enää ilmesty.
Voisiko ystäväsi olla erehtynyt lehden nimestä?
