Yrjö Blomstedt mainitsee artikkelissaan Aleksis Kiven esivanhemmat (julkaisussa Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja 1984, nro 4), että Aleksis Kiven äiti, Annastiina (Anna Kristiina) Hamberg syntyi Tuusulassa v. 1793. Hän asui kotonaan Tuusulan Nahkelassa (Nackskog), kunnes solmi avioliittonsa Eerik Johan Stenvallin kanssa. Annastiina toimi mm. pitokokkina, kankaankutojana ja ompelijana. Blomstedtin artikkelissa mainitaan myös Annastiinan isä Antti Juhaninpoika Hamberg (1800-luvun alkuun saakka Hannula), joka toimi seppänä sekä äiti Anna Juhanintytär, syntyisin Tuusulan Nahkelan Maulalta. Annastiina Hambergin sisaruksia ei tässä artikkelissa mainita.
V. Tarkiaisen teoksessa Aleksis Kivi: elämä ja teokset (1915, s. 40)...
Tuija Lehtinen on hyvin tuottelias ja pidetty lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa myös aikuisille.
Ainakin kirjastoissa Lehtinen on hyvinkin lainattu ja ilmeisesti myös kirjakaupat myyvät hänen teoksiaan hyvin. Hän on saanut myös tunnustusta työstään, ja hänet on palkittu useasti erilaisilla kirjallisuuspalkinnoilla. Kaikki nämä kertovat niin varsinaisten lukijoiden kuin kirjallisuuskriitikoidenkin arvostuksesta.
Tuija Lehtisestä on kysytty tällä palstalla useasti aikaisemmin. Löydät vastaukset kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun hakukenttään: Lehtinen Tuija.
Runsaasti lisätietoa Lehtisen tuotannosta ja palkinnoista löydät kootusti Kirjasammosta http://www.kirjasampo.fi
Postimies Paten seikkailut on julkaistu DVD-levyillä alkuperäistä esitysjärjestystä noudattaen. Postimies Pate -DVD-sarjan kolme ensimmäistä osaa (Postimies Paten salaisuus, Postimies Paten traktoriposti, Postimies Pate ja sumuinen päivä) sisältävät yhteensä 12 ensimmäisen tuotantokauden jaksoa vuodelta 1981. Vastaavasti kolmella seuraavalla DVD:llä (Postimies Pate myöhässä, Postimies Pate seuraa narua, Postimies Pate lentää) on kaksitoista jaksoa vuonna 1996 tehdyltä toiselta tuotantokaudelta. DVD-julkaisuista on jostakin syystä jätetty pois kummankin tuotantokauden päätösjaksot.
Suomen kansallisbibliografia Fennica tarjoaa hakutuloksessaan teosta
Lindberg, Aimo:Jokapäiväinen elämä : suomalais-ruotsalainen keskustelukirja ja lausesanasto : Alvincyn'n metodin mukaan = Det dagliga livet : finsk-svensk konversationsbok och fraseologi : Efter Alvincy's metod / Alvincy'n metodin mukaan Aimo Lindberg.
Kieli: suomi Julkaistu: Helsinki : Kirja, 1927. Ulkoasu: 236 s.
https://finna.fi
Kirjan voi pyytää oman kirjaston kautta kaukolainaksi, koska se näyttää olevan myös lainattavana Varastokirjastossa.
Jos tämä ei ole kyseessä oleva kirja, voi asiaa tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta Kotuksesta.
http://www.kotus.fi/
Nalle Puhin uudet seikkailut -sarjan jaksoja on Suomessa julkaistu nimellä Nalle Puhin Taikamaailma. Niitä löytyy myös kirjastoista. Nalle Puhin uudet seikkailut -sarjassa esitettiin 52 jaksoa, joista yhteensä 32 löytyy Taikamaailma - dvd-julkaisuilta. Dvd-julkaisuja on kahdeksan, jokaisessa on neljä jaksoa.
Kirja näyttää olevan edeleen teidän lainoissanne. Sitä ei myöskään löytynyt meidän kirjastosta. Uusin lainanne ja eräpäivä on nyt 16.02.2016. Huomioikaa kertyneet myöhästymismaksut.
ATK-asiantuntijamme kävi läpi MP600-tulstimen manuaalia. Mutta valitettavasti hän sieltä ei löytänyt ratkaisua. Kysymykseen on kaikkiaan hankala vastata, koska ei voi kokeilla.
Googlesta löytynyt ainoa selitys kysymysmerkille on siinä tapauksessa, että tulostaa muistikortilta kuvia, jotka on muokattu tietokoneella ja tulostin ei tunnista kuvien formaattia.
Jostain asetuksista voi löytyä toiminto ’palaa tehtaan asetuksiin’. Sitä voisi kokeilla.
Asiaa ei ole testattu suomalaisessa oikeusistuimessa, joten kaikki me joudumme spekuloimaan sillä, mikä tekijänoikeudellinen kohde karaoke-DVD oikeastaan on.
Itse olen asiaa pitkään pohdittuani päätynyt näkemykseen, että jos karaoke-tyyppinen kuvatallenne ei sisällä selkeästi elokuvallista kuvaosuutta (en edes tiedä, onko sellaisia olemassa), sitä voidaan pitää ensisijaisesti musiikkiäänitteenä. Tällöin karaoke-tallenteen käyttö kirjaston järjestämässä karaoke-tapahtumassa nojautuu musiikin julkisen esittämisen sopimuksiin, joita kunnat ovat tehneet Gramexin ja Teoston kanssa.
Pidän epätodennäköisenä, että yksikään karaoke-tallenteita valmistava tai jakava yhtiö lähtisi oikeudesta hakemaan tulkintaa siitä, onko karaoke-tallenne lain...
Tässä joitakin kirjoja, joista toivottavasti löydät sopivia. Nimen alla on linkki esittelyyn tai arvioon.
- Kun enkelit katsovat muualle / Salla Simukka
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au35a4adad-4209-4763-957f-8e…
- Amsterdam, Anne F. ja minä / Terhi Rannela
http://kristankirjat.blogspot.fi/2013/03/terhi-rannela-amsterdam-anne-f…
- Saranapuolelta / Henrik Wilenius
http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/henrik-wilenius-saranapuolelta…
- Hello, I love you / Hellevi Salminen
http://www.lukukeskus.fi/lukufiilis/hellevi-salminen-hello-i-love-you/
- Elämänviiva / Hennariikka Romu
http://kirjanurkkaus.blogspot.fi/2012/06/hennariikka-romu-elamanviiva.h…
- Valoa valoa valoa / Vilja-Tuulia
http://www.kirjaintenvirrassa.com/2011/...
Lopullinen äänestys tapahtui 17.7.1918. Ensimmäisessä äänestyksessä laki julistettiin kiireelliseksi äänin 103-3, varsinaisessa äänestyksessä lakiehdotus hyväksyttiin äänin 104-2. Vastaan äänestäneet olivat Ruotsalaisen kansanpuolueen juristiedustajia.
Valtionhoitaja Svinhufvud vahvisti lain 15.10.1918. Viivytykseen lienee vaikuttanut se, että poliittista keskustelua hallitsivat monet muutkin tärkeät asiat (hallitusmuoto ja kuninkaanvaali, elintarvike- ja punavankikysymys).
Lokakuun 1. ja 2. päivänä 1917 pidetyissä eduskuntavaaleissa puolueiden voimasuhteet olivat muodostuneet seuraaviksi:
Sosialidemokraattinen puolue 92
Suomalainen puolue 32
Nuorsuomalainen puolue 24
Maalaisliitto 26
Kansanpuolue 5
Ruotsalainen kansanpuolue 21
Kevään...
Voltairen ajatuksen ” Ei kelpaa mihinkään, jos kelpaa vain itselleen” selvittämiseksi tarvittaisiin Voltaire-tutkijan apua. Seuraava vastaus koottiin kirjastonhoitajien yhteistyönä.
Sitaatti löytyy Voltairen tekstistä Septieme discours sur la vraie vertu, todellista hyveestä.
https://books.google.fi/books?id=ayoHAAAAQAAJ&pg=PA60&lpg=PA60&dq=Septi…
Siinä käsitellään uskonnollista kieltäymystä ja erakkoutta tai eristäytymistä. Siitä huolimatta, että on hyvä keskittyä uskonnollisiin ajatuksiin ja on hyödyksi itselleen, on kuitenkin parempi olla hyödyksi myös muille. Samassa yhteydessä Voltaire siteeraa "rakastakaa jumalaa, mutta rakastakaa myös kuolevaisia".
Ja edelleen: valistusaatteeseen kuuluu ajatus siitä, että ihmisen on...
Ensimmäisenä mieleen tulee Markku Arokanto, joka levytti kappaleen vuonna 1983 julkaistulle albumilleen Iskelmälaulaja Arokanto ja Viihdeorkesteri Tempo.
Sillä, että jokin dokumentti on kotiseutukokoelmassa, ei ole tekijänoikeuden näkökulmasta mitään merkitystä. Digitoinnin luvanvaraisuus riippuu kokonaan siitä, mitä näille kaseteille on taltioitu, samoin se, voiko digitoinnin tuloksia lainata asiakkaille.
Lähtökohtana on, että tavallisella kunnankirjastolla ei ole mitään tekijänoikeuden suojaaman sisällön kopioimisen oikeutta (digitointi on aina kopioimista). Maakuntakirjastoilla on rajoitettu oikeus mm. säilyvyyssyistä valmistaa turvakopioita, mutta näitä kopioita ei saa antaa lainaksi, vaan niitä käytetään kirjaston tiloissa.
Kotiseutukokoelmiin sisältyy usein itse tehtyjä äänityksiä ja kuvataltiointeja, joiden tekijänoikeudellisen suojan selvittäminen voi olla erittäin työlästä ja...
Tähän kysymykseen on vastattu edellisen kerran vuonna 2013: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=96b0eea6-37…
Nimimerkillä kirjoittaneen lukijan vastauksen mukaan vuonna 1952 kuollut brittiläinen muusikko Felix Mendelssohn oli kuuluisan säveltäjän pojanpojanpoika. Tällaisen tiedon ehdottoman täsmällinen varmistaminen edellyttäisi todennäköisesti yhteydenottoa brittiläisiin väestökirjanpitäjiin.
Heikki Poroila
Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy aineistoa kirjastojen kokoelmapolitiikasta ja kokoelmatyöstä yleensäkin. Sopivia hakusanoja ovat ainakin kirjastot, kokoelmapolitiikka, kokoelmatyö. Tässä joitakin uusimpia:
The weeding handbook : a shelf-by-shelf guide / Rebecca Vnuk. (2015)
Floating collections : a collection development model for long-term success / Wendy K. Bartlett. (2014)
Medieplanering för folkbibliotek : objektivt, subjektivt och provokativt / Mona Quick. (2014)
Rightsizing the academic library collection / Suzanne M. Ward. (2015)
Customer-based collection development : an overview / edited by Karl Bridges. (2014)
Fundamentals of collection development and management / Peggy Johnson. (2014)
Nutturat löystymässä :...
Kyllä löytyy. Kyseinen T.S Eliotin runo Autio maa löytyy Lauri Viljasen suomentamana T.S. Eliotin teoksesta Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, 3. p., 1988.ISBN 951-1-10311-3) sivulta 85.
Kyseistä teosta on saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. HelMet-kirjastojen reaaliaikaiset saatavuustiedot kyseisestä teoksesta voit tarkastaa HelMet-verkkokirjastosta oheisesta linkistä http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1231287
Mitään tarkkaa ohjeistusta ei ole. Sellaisten laatiminen yhtäpitävästi olisikin vaikeaa.
Korvaustilanteissa toimitaan tapauskohtaisesti. Kauttaaltaan esim. kastunut kirja on luonnollisesti korvatta-va. Yksittäinen tahra ei välttämättä aina haittaa luettavuutta, mutta toisinaan se voi olla niin häiritsevä, että kirja joudutaan poistamaan kierrosta. Etenkin jo kyseessä on uudehko teos, saattaa tahrakin joskus olla varsin silmiinpistävä.
Helsingin kaupunginkirjastossa turmeltuneen niteen voi korvata myös vastaavalla uudella kirjalla. Sellaisen voi joskus löytää kirjaston korvaushintaa edullisemmin.
Kyseiseen tapaukseen emme juuri voi ottaa kantaa näkemättä kirjaa. Yleisesti ottaen linja on aika ollut aika tiukka.
Kirjan tiedot löytyvät Helmet-kirjastojen sivuilta, mutta yhtään kirjaa ei kirjastoissa ole, ja siksi varaaminenkaan ei onnistu. Mahdollisesti kirja on aikaisemmin jossakin kirjastossa ollut, mutta jouduttu esim. huonokuntoisena poistamaan.
Pääkaupunkiseudulla kirjaa on vain Svenska Handelshögskolanin kirjastossa. Tähän kirjastoon tarvitset oman kortin.
https://www.hanken.fi/sv/om-hanken/organisation/bibliotek
https://finna.fi
