Lapsille suunnattu kirjaston opastusvideoita tuntuu olevan heikosti. Tutkimistani tietokannoista ei tullut vastaan muuta kuin tuo mainitsemasi ”Matti löytää kirjaston”.
Kirjastojen sivuillakin olevat opastusvideot näyttävät olevan suunnattu enemmänkin aikusille kuin lapsille. Osoittain ongelmana voi olla sekin, että eri kirjastoissa esimerkiksi lainausautomaatit saattavat olla erilaisia, ja kirjastojen käyttösäännötkin vaihtelevat sen verran paljon, ettei niistä voi kovin yksityiskohtaista yleisohjetta tehdä.
Kirjastokaistalla osoitteessa http://www.kirjastokaista.fi/kurkistuskulisseihin-lastenohjelmat/ on yleisiä videoita kirjaston käytöstä lapsille sopivassa muodossa. Tapiolan kirjasto on julkaissut YouTubessa lasten ja nuorten tekemiä...
Kansalliskirjasto on digitoinut muutaman miljoonan sivun verran sanomalehtiä vuosilta 1771-1910. Niitä pääsee lukemaan osoitteessa:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/
Kansalliskirjaston Lehtisalissa on luettavissa mikrofilmeillä laaja valikoima sanomalehtiä 1900-luvulta. Mikrofilmeistä löytyy lisätietoa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanoma…
Kansalliskirjaston päärakennuksen peruskorjaus Unioninkadulla on päättynyt. Peruskorjauksessa parannettiin kirjastotilojen toimivuutta ja esteettömyyttä sekä uusittiin talotekniikkaa.
Päärakennus avataan asiakkaille tiistaina 1.3. klo 12. Maaliskuun alkuun saakka kirjaston sisäänkäynti on osoitteessa Fabianinkatu 35. 1.3. alkaen asiakkaiden sisäänkäynti osoitteessa...
Liitepartikkelia ”-kin” voinee käyttää kaikkien substantiivien kanssa ja siten myös kaikkien paikannimien yhteydessä, myös niiden ollessa taivutettuja. Yleisimmät tarkoitukset ovat sanan ”myös” vastineena käyttö ja ilmauksen tehostaminen tai korostaminen. Matti Vilppula valottaa aihetta Kielikello-lehden artikkelissa osoitteessa http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=248.
Liitepartikkelin luonteva käyttäminen riippuu ihan asiayhteydestä. Esimerkiksi ”Muuten Helsinkikin on kaupunki” voisi sopia vaikkapa sellaiseen asiayhteyteen, jos ensiksi on puhuttu jostakin muusta kaupungista ja halutaan sitten korostaa, että myös Helsinki on yhtä lailla kaupunki.
Erisnimet kirjoitetaan aina isolla.
Kielenhuollon ohjeita löytyy...
Hei!
Helmetistä voi hakea:
Kirjoita hakulaatikkoon portugali > valitse lastenkokoelma > valitse kieleksi portugali. Onnea etsintään! Samalla näet, minkä kirjaston hyllyssä on eniten portugalinkielisiä lastenkirjoja.
Onnea hakuun!
Ihan aukottomasti asiaa on vaikea selvittää, sillä erilaisissa kirjastojen kokoelmia haravoivissa metahauissa tulee paljon vanhaa käsikirjastoaineistoa, jota ei lainata kirjaston ulkopuolelle. En pysty tämän vastauksen puitteissa selaamaan kaikkia niitä hakutuloksia läpi. Siksi tämä vastaus on vain arvelu eikä täysin varma.
HelMet-kirjastojen vanhin kotiin lainattava kirja näyttäisi olevan / J. D. Valeriuksen ”Visor och sångstycken 1” vuodelta 1811. Kirja sijaitsee HelMet-kirjavarastossa Pasilassa, ja sen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1564931~S9*fin. Joitakin vuosia sitten kirjavarastossa oli vielä kotiin lainattavana teos ”Doctor Edvard youngs nätter 1” vuodelta 1787, mutta nykyään se on...
Hei!
Pähkinärinteen kirjasto jouduttiin sulkemaan sisäilmaongelmien vuoksi uudelleen, joten siellä se ei onnistu. Lähin kirjasto, jossa voit skannata, on Myyrmäen kirjasto. Kirjasto sijaitsee aseman ja Myyrmannin välissä. Skannaus on maksutonta.
Kuvailemasi kaltaista toimintoa ei HelMetissä valitettavasti ole. Muutamat muutkin asiakkaat ovat toivoneet erilaisia haku- ja järjestämismahdollisuuksia sekä muistilistoihin että lainaushistoriaan. Sinunkin kysymyksesi menee kirjastojärjestelmän ylläpito- ja kehittämisryhmän tiedoksi. Ehkäpä jossakin tulevassa ohjelmaversiossa nämä toiveet pystytään toteuttamaan.
Kysymyksesi oli hiukan vajaa tiedoista, Huuskosia on monta. Oletan, että tarkoittanet Taisto Huuskosen kirjaa "Laps´Suomen", joka löytyy
esim. Helsingin kaupunginkirjastossa Pasilan varastosta. Jos et tarkoittanut tätä Huuskosta, niin otapa uudelleen yhteyttä.
Leningradin asukkaiden elämästä ja mielialoista on kirjoitettu paljon erityisesti kaupungin saarron 1941-1944 ajalta. Sen sijaan talvisodan aikaisia ajatuksia on haastavampi löytää. Jonkinlaisia mieliala- ja mielipidekartoituksia on kuitenkin tehty esimerkiksi salaisen poliisin toimesta, ja näitä raportteja on jossain määrin päästy käyttämään tutkimuksessa.
Suomenkielistä aihetta sivuavaa kirjallisuutta esim.:
Vihavainen & Saharov (toim.): Tuntematon talvisota - Neuvostoliiton salaisen poliisin kansiot (2009) [Teoksessa käsitellään sotilaiden lisäksi myös Leningradin alueen siviilien ajatuksia talvisodasta virallisraporttien kautta]
Iljuha & Tsamutali & Vihavainen (toim.): Monikasvoinen Suomi - venäläisten mielikuvia Suomesta...
Selvittely kannattaa aloittaa isän kantakortista, jollainen on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelleesta. Kantakortista käy ilmi ylennykset, palkitsemiset, rangaistukset, joukko-osastot, koulutus sekä sotavuosien osalta myös taistelupaikat. Kantakortteja säilytetään Kansallisarkistossa, jonka sivuilla on tilausohjeet:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti
Aivan kuvatun kaltaista kirjaa taisteluissa olleista ei taida löytyä. Sotien jälkeen on laadittu erilaisia paikkakuntakohtaisia veteraanimatrikkeleita, joukko-osastohistoriikkeja ja vastaavia joista voi löytyä tietoja tietyn taistelun osanottajista. Monesta suuremmasta taistelustakin on oma historiateoksensa. Lisäksi 1970-1980 -luvuilla julkaistiin laaja...
Ýleisten kirjastojen tilastot tavataan julkistaa huhtikuun vaiheilla, tarkempi tieto saadaan vasta lähempänä ajankohtaa. Ne löytyvät tilastotietokannasta, http://tilastot.kirjastot.fi . Kirjastot.fi:n käyttölukuja julkistetaan toimintakertomuksen yhteydessä, helmikuun-maaliskuun aikana Kirjastoalan uutisissa, http://www.kirjastot.fi/fi/uutiset .
Tällä hetkellä (17.2.2016) mielestäni parhaiten postikortteja löytää Jäähallin kirpputorilta, joka on pääsääntöisesti avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin. Tarkista netistä Jäähallin kirpputorin aukioloajat.
Jäähallista löydät niin käyttöpostikortteja kuin keräilykortteja.
Vanhat Kauppalehdet ovat mikrofilmimuodossa luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvan on mahdollista saada mikrofilmejä kaukolainaan oman lähikirjastonsa kautta.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1695618__Skauppalehti__P0%…
Estrid Ott : Pikkulotta Salli 1941. Tanskalainen Estrid Ott oli itse auttamassa lottia Suomessa talvisodan aikaan. Pikkulotta Salli on ilmestynyt Tyttöjen kirjastossa ja runsaan 30 vuoden takaisesta lukukokemuksesta muistan että kirjassa työskenneltiin mm. Petsamosta evakuoitujen munkkien kanssa.
Estrid Ott oli sanomalehtinainen ja kirjailija ja hän kirjoitti talvisodan kokemuksistaan kaksikin kirjaa. "Pikkulotta Salli" oli kiellettyjen kirjojen listalla sotien jälkeen
Fennica-haulla (Suomen kansallisbibliografia. http://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kirjastoala/fennica.html ) löysin kaksi Kirjakkalasta kertovaa teosta.
Toinen on
Alusta alkaen : Kirjakkalan Alun historiaa 1920-2010 / toimitus: Arto Korpinen.
ja toinen
Ihmisiä ja elämää Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon vanhoissa ruukkikylissä / Leena Rossi (toim.).
Molemmat voi tilata lukusalikäyttöön Helsinkiin.
Finna-haulla (Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistohaku. https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Kirjakkala&prefilter=-&Sear…)
Löytää Kirjakkalasta 37 hakutulosta. Kahden edellisen kirjan lisäksi viisi muuta, sekä arkistomateriaaleja.arkistomateriaaleja.
Yhteistä teattereiden ohjelmistoportaalia ei Suomessa ole.
Helsingin tarjonta löytyy osoitteesta:
https://kohokohdat.fi/helsinki/teatterit2/
Turun teattereiden ohjelmisto löytyy osoitteesta:
http://www.visitturku.fi/s/teatterit-ja-teatteriohjelmat_fi
Muutoin joutuu hakemaan kaupunkia ja teatteriohjelmistoa.
Parasta aikaa menee Espoossa teatteri Mustassa Aukossa Shakespearen Myrsky.
Tampereella Teatteri Telakalla teatteri Vanha Jukossa on maaliskuun lopussa pari esitystä Shakespearen Rikhard III:ta.
Shakespearen Kesäyön uni on tulossa Ryhmäteatterin kesäteatteriin Suomenlinnaan. Muutoin Suomessa ei näytetä juurikaan vietettävän Shakespearen kuoleman 400-vuotis juhlia.
Huomattava on että elokuvateattereissa nähdään kolme teatteritaltiointia...
Morseaakkoset vastaavat suunnilleen äänteitä. Ei-latinalaisten kirjoitusmerkkien morseaakkoset löytyvät wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Morse_code_for_non-Latin_alphabets
Venäläinen wikipedia: https://ru.wikipedia.org/w/index.php?title=%D0%90%D0%B7%D0%B1%D1%83%D0%…
Näitä voi verrata suomalaisiin: https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6tys
Wikipediasta löytyy myös mielenkiintoinen Reino Hallamaata koskeva artikkeli jossa kerrotaan Talvisodan radiotiedustelu -otsikon alla salakirjoitettujen viestien avaamisesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Reino_Hallamaa
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksista on kaksi saksannosta, Des Feldschers Erzählungen. Erster Cyclus, Gustav Adolph und der Dreissigjährige Krieg (Leipizig, 1880, saksantajaa ei mainittu) ja Die Erzählungen des Feldschers (Leipzig, 1926, saksantanut Rita Öhquist). Molemmat löytyvät Kansalliskirjaston lisäksi Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastoista Helsingistä.
Kansalliskirjastossa teokset saa lukusalilainaan. Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastojen tietokannoista ei käy ilmi, saako teoksia mahdollisesti kotilainaan, joten asiaa pitää tiedustella suoraan kirjastoista. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alla olevista linkeistä.
https://finna.fi
http://www....
