Ei ole olemassa vain yhtä vaan monta listaa ja vielä muutama kirjakin, joissa suositellaan muita kirjoja.
Helmet haulla löytyvät teokset Andrew Taylor: Kirjat jotka muuttivat maailmaa sekä 501 must-read books jonka mainitsemista teoksista monet on suomennettu. Myös Kaisa Neimalan & Jarmo Papinniemen: Lukukirja : kirja kirjoista on tutustumisen arvoinen.
Kirjastot.fi sivustolta löytyy kirjastojen kirjallisuus suosituksia.
https://www.kirjastot.fi/kirjallisuus
Kannattaa myös kokeilla Kirjasampo.fi sivustoa
https://www.kirjasampo.fi/fi ja ruotsinkielistä Boksampoa, https://www.boksampo.fi/
Mukavia listoja löytyy myös Google-haulla "100 kirjaa jotka kannattaa lukea" esim. https://www.bbc.co.uk/arts/bigread/top100.shtml, suomeksi...
Asumistukea on maksettu valtion varoista ja 1940-luvulta lähtien. Vuonna 1972 asumistukea alettiin maksaa kaikille tuen piiriin kuuluville lapsiperheille. Järjestelmä on laajentunut vuokra-asunnoissa asuvien monilapsisten perheiden tuesta yleiseksi asumistueksi. Vuonna 1987 toteutetulla lain muutoksella asumistuki ulotettiin kaikkiin väestöryhmiin ja asuntoihin.
Vuonna 1994 asumistuki tuli Kelan hoidettavaksi.
Lisätietoa täältä:
http://www.kela.fi/historia
http://www.oamk.fi/~eihautal/oppimateriaali/sosturva-verkkokurssiin/his…
Painetut lähteet:
Asuntotoimi Suomessa. Asuntohallitus 1993
Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva : suomalaisen sosiaalisen turvan historia. Sosiaaliturvan keskusliitto 1994
Sosiaalinen politiikka. WSOY 2003.
Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että kaupungittaisia tilastoja Suomeen muuttaneista kansalaisuuuksittain ei ole. Monissa kunnissa tietystä maasta muuttaneita on vain muutamia, ja tietosuojasyistä tällaisia tilastoja ei julkaista.
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy Suomessa vakinaisesti asuvat ulkomaalaiset -tilastoja (uusin 31.12.2015, ennakkotieto), mutta ei siis kaupunkikohtaista tilastoa:
http://docreader.readspeaker.com/docreader/index.php?jsmode=1&cid=brzou…
Tilastokeskuksesta saa myös tarkempia tietoa maksullisena palveluna, mutta tällöinkään ei alle 10 hengen tietoja ilmoiteta. Voit ottaa yhteyttä sähköpostilla: erityispalvelut(at)tilastokeskus.fi
Kaupunkilaisten geeniperimä ei taida olla tiedossa.
Lapsille sopivia, Suomen itsenäisyyteen liittyviä kirjoja, voisivat olla ainakin alla mainitut:
- Matkalla ajassa : vaiheita itsenäisen Suomen historiasta / Jari Eilola, Matti Rautiainen, Heikki Roiko-Jokela
- Leevi ja Suomen lipun salaisuus / Harri István Mäki ; kuvitus: Jukka Lemmetty
- 90 : itsenäisen Suomen urheilusankareita / Markku Siukonen ; [avustajat: Risto Rantala ... et al.]
Valitettavasti tämä ei ole mahdollista.
Mikäli halusi "pausettaa" varaus johtuu siitä, että ette syystä tai toisesta pysty noutamaan varaustasi, voi joku toinen henkilö noutaa sen puolestasi. Varauksen noutavalla henkilöllä tulee olla mukana teidän kirjastokortti tai varauksen noutoilmoitus.
Monissa Helmet-kirjastoissa on kirjakierrätyspiste, johon voi viedä aineistoa toisten asiakkaiden löydettäväksi. Ainakin joistakin pisteistä niin kirjat kuin lehdetkin löytävät uuden omistajan todella nopeasti. Kun valitset Helmetistä Kirjastot ja palvelut -hakulehden, saat valikon, josta voit hakea kirjastot, jossa on kirjojen kierrätyspiste.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
ILONA — suomalaisen teatterin esitystietokanta tunnistaa lukuisia näyttämösovituksia sovituksia John Steinbeckin teoksista. Ilona-tietokannassa ovat ammattiteattereiden esitykset 1800-luvulta tähän päivään ja sitä päivitetään jatkuvasti. (Valtion toiminta-avustusta saavien rahoituslain ulkopuolella olevien teatteriryhmien esitykset on kirjattu 1.8.2002 lähtien. Ruotsinkielisten teattereiden esitykset ovat kattavasti 1960-luvulta ja Suomen Kansallisoopperan esitykset 1970-luvulta lähtien.)
Mutta niiden joukosssa ei tietokannan mukaan ole näyttämösovitusta John Steinbeckin teoksesta Routakuun aika (The Moon Is Down, 1942).
Lähde:
http://www.teatterimuseo.fi/tietopalvelut/ilona-tietokanta/
Levy on tilattu vain Sellon kirjastoon, mutta se ei ole vielä lainattavissa. Cd-levyjen laina-aika on neljä viikkoa, ja joidenkin uutuuksien kaksi viikkoa. On mahdollista että Sellon kirjasto määrittää kyseisen levyn laina-ajaksi kaksi viikkoa varausjonon vuoksi.
Suomen ensimmäinen kissanäyttely järjestettiin Galerie Hörhammerissa Iso Roobertinkadulla Helsingissä huhtikuun alussa 1961.
"Huhtikuun ensimmäisenä lauantaina vuonna 1961 moni Helsingin Iso Roobertinkadulla kulkeva hieraisee silmiään. Seuraavan kolmen päivän ajan Galerie Hörhammerissa ei esitelläkään taidetta, vaan näytillä on jotain paljon pehmeämpää ja karvaisempaa. Sisätiloissa häkit alkavat olla valmiina, ja jostain kuuluu maukaisu. Tätä suomalaiset rotukissaharrastajat ovat odottaneet, tätä he ovat valmistelleet ja täällä he nyt ovat. Kun kello on 13, voi Suomen ensimmäinen kansainvälinen kissanäyttely alkaa!"
Minna Keinänen & Harri Nyman, Kissojen Suomi : katit historian poluilla. SKS, 2012
Tain Helmet-haun suomenkielisistä kaunokirjoista, joihin liittyy sana metafiktio. Ainakin kaksi ensimmäistä - Totuus harry Quebertin tapauksesta ja Makeannälkä ovat hyviä esimerkkejä.
Ensimmäisessä kirjoittaminen on läsnä alusta asti - selvitetään arvoitusta ja kirjoitetaan selvitystyöstä kirjaa - jälkimmäisessä taas kirjoittamisen rooli paljastuu selvemmin vasta teoksen lopussa. Uskon, että lista on pätevä muiltakin osin.
Haun tulos:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28metafiktio%29%20%28kauno…
Kysymyksesi oli kovin yleinen, voit halutessasi täsmentää sitä, jotta voimme vastata kysymykseesi paremmin. Alustavasti etsin sinulle muutaman viitteen käytössämme olevista tietokannoista:
Melinda-yhteistietokannasta löytyi hakusanoilla sähköiset palvelut ja nuoret (tai lapset) ainakin seuraavat relevantin kuuloiset viitteet:
Vähätalo, Mervi : Tietojohtaminen hyvinvointialalla : nuorten terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen internet-pohjaisilla menetelmillä / Mervi Vähätalo & Tomi J. Kallio. -- Turku : Turkun kauppakorkeakoulu, 2013.
Hast, Sanna :"Mun elämä - miten siitä tuli näin vaikeaa?" : nuorten huolenaiheita Textari-Helpin valossa / Sanna Hast ja Anne Parkkinen. -- [Rovaniemi], 2007.
Romppanen, Mari.
Lasten ohjelmapalveluiden...
Helmet-kirjastoista vanhoja Helsingin sanomia säilytetään ainoastaan Pasilan kirjastossa. Lehden vanhat numerot on luettavissa mikrofilmeiltä, mikrofilmaukseen asti se on luettavissa paperisena. Lehti on luettavissa siellä perustamisestaan lähtien.
Helsingin seudun kirjastot ovat kiinni itsenäisyyspäivänä, kuten aina ennenkin. Järjestelmässämme on tällä hetkellä pieni virhe, joka eräpäivän "hyppäämisen" juhlapäivien yli. Siksi lainaushetkellä kirjan eräpäiväksi voi tulla itsenäisyyspäivä tai juhlapäivä. Eräpäivät siirretään eteenpäin erillisellä ajolla. Itsenäisyyspäivän osalta siirtoajo on tehty ja uusi eräpäivä on 9.12.
Puhu hiljaa rakkaudesta -laulusta käytetään kirjastotietokannoissa yhtenäistettyä nimekettä Speak softly love, suomi. Laulun nuotti löytyy Helmet-tietokannan mukaan 19 eri kokoelmasta. Hae yhtenäistetyllä nimekkeellä ja rajaa haku nuotteihin:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=t:(Speak%20softly%20love%…
Ottaisitteko yhteyttä kirjastoon, josta olet lainannut tuon kadonneen kirjan niin voitte sopia sen korvaamisesta samalla voitte kuolettaa tyttärenne kirjastokortin. En pysty tekemään sitä kun kysymyksessänne ei kerrota tyttärenne nimeä. Oma kirjastokorttinne on käyttökiellossa vanhojen maksamattomien maksujen vuoksi. Maksun voitte suorittaa lähimmässä kirjastossanne ja samalla voitte liittää kortiinne tunnusluvun ja pyytää eräpäivämustutuksen sähköpostiinne.
Tiedonlähde (voitaisiin myös puhua informaatiolähteistä) on aika joustava käsite, joka voi viitata tilanteesta riippuen monenlaiseen informaatioon, aineistoihin ja joskus ihmisiinkin. Sanaa tietolähde voidaan käyttää samassa merkityksessä, mutta sillä voidaan viitata myös esim. poliisin tutkimuksissaan käyttämiin avustajiin kuten ilmiantajiin.
Tiedonlähteinä voidaan käyttää periaatteessa mitä tahansa informaatiolähteitä. Tiedonlähteen arvo määräytyy kulloisestakin tiedontarpeesta. Arkeologiassa tiedonlähde voisi olla kaivauksissa löytynyt historiallinen esine.
Nykyään tiedonlähteinä käytetään yhä enemmän verkkopalveluita kuten netin keskusteluryhmiä. Tiedonhaussa tiedonlähteiden luotettavuus ja sen arviointi on keskeisen tärkeää,...
