Avaruudessa ääniaallot eivät liiku, eikä kukaan ole siten pystynyt nauhoittamaan auringosta lähtevää ääntä. Auringon pinnalla näkyviä liikehdintöjä, jotka ovat verrattavissa ääniaaltojen värähtelyihin, pystytään kuitenkin muuntamaan ääneksi. Tämä ei edes ole kovin kaukaa haettua, koska ääni itsessään on paikoin hyvinkin rytmistä aaltoliikettä.
Auringon pinnan värähtelyt voidaan nopeuttamalla muuntaa äänentaajuuksille, jotka ovat ihmisten kuultavissa. Tällä tavalla voidaan saada meidänkin kuultavaksemme "auringon ääntä". Seuraavista linkeistä voit kuunnella sitä:
https://www.youtube.com/watch?v=GvMbUxqGuOc
http://soi.stanford.edu/results/sounds.html
Lähteet:
https://www.forbes.com/sites/jillianscudder/2017/02/14/...
Vaikka muumit ovat luonteeltaan inhimillisiä olentoja, niitä ei voida luokitella ihmisiksi eikä eläimiksi, niin kuin Mirja Kivi on osuvasti luonnehtinut, eikä niitä näin ollen välttämättä voi yksioikoisesti arvioida sen perusteella, mitä ihmisistä tai eläimistä tiedämme. Näin siitäkin huolimatta, että - Salme Aejmelauksen sanoin - muumikirjat kuuluvat uudenlaiseen satutyyppiin, jossa ihmismaailman lainalaisuuksia valotetaan huumorin ja psykologisen kuvauksen avulla.
Muumipeikon ikää ei muumikirjoissa kerrota, niin kuin ei sitäkään, millainen muumien elämänkaari on ja kuinka kauan ne ylipäänsä elävät. Ei siis ole lainkaan selvää, onko ihmiskeskeisellä teini-iän käsitteellä merkitystä muumimaailmassa. Niin ikään arvoitukseksi...
Lindeqvist oli toistakymmentä vuotta kaupunginvaltuutettuna Hämeenlinnassa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja hän oli vuosina 1900-03.
Lähteet:
Kuka kukin on 1909
Kuka kukin oli : henkilötietoja 1900-luvulla kuolleista julkisuuden suomalaisista
Kirja voisi olla vuonna 1991 julkaistu Lemmikki Beckerin Ratko Ariadnen lankoja. Tekijä on kehittänyt kirjan idean vanhasta seuraleikistä, ja siitä on tehty myös televisio-ohjelma (1991, MTV). Kirjassa kerrotaan tarinoita, ja kuulijoiden tehtävänä on päätella, mitä on tapahtunut.
Kirja on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa. Jos sitä ei ole oman kirjastokimppasi kirjastoissa, voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Runo on Einari Vuorelan Musta orvokki. Runo löytyy mm. kokoelmasta
Einari Vuorela : Korpirastas : Einari Vuorelan runoja. Koonnut Toni Edelman, Like 2001
Etymologiaa emme sanalle löytäneet, mutta sanan tuntee mm. kielitoimiston sanakirja. Se kertoo verbin lesoilla olevan arkikielinen ja tarkoittavan leveilemistä, leuhkimista, lesoamista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Heikki Paunosen kirjassa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : stadin slangin suursanakirja (2001) annetaan sanalle leso merkitykset leuhka, ylpeä. Kirja tuntee myös sanat lesoilla, lesoominen, lesota ja lesottaja, jotka liittyvät samoin ylpeilyyn ja mahtailuun.
Myös monet kollegani eri murrealueilta tuntevat sanan, vaikka itselleni se olikin tuntematon.
Aarre Saarnion kirjoittamaksi otaksuttua reumatismirunoa on etsitty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ennenkin. Tuolloin sitä ei painetusta lähteestä löydetty, mutta myöhemmin tarjottiin kommenteissa vaihtoehtoista kirjoittajaa ja lähdettä.
Mistä löydän runon...
Mainittua kirjaa ei ole käytettävissäni, joten voin vain välittää tämän vihjeen edelleen - itse en sitä voi tarkistaa.
Aarre Saarnio oli matematiikan ja fysiikan lehtori, keksijä ja runoilija, jonka lyriikkaa julkaistiin mm. Matemaattisten aineiden aikakauskirjassa ja Kotiliesi-lehdessä. Saarnion Kotilieteen kirjoittamat runot löytyvät lehden 1950-luvun numeroista, mutta yksikään niistä ei ole terveys- tai reuma-aiheinen.
Yhden tekstin reumatismin kanssa kamppailevasta...
Helmet-kirjastojen laina-aika on sama vuodenajasta riippumatta, eli mitään erillistä kesälaina-aikaa ei ole. Yleinen aika on 28 vrk, eli neljä viikkoa. Jos lainoista ei ole varauksia, ne on toki mahdollista uusia viisikin kertaa. Alla linkki tietoon Helmetin laina-ajoista:
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Kotkan pääkirjaston varastosta löytyvät molemmat lehdet sidottuina vuosikertoina vuodelta 1958. (Etelä-Suomi löytyy myös mikrofilmattuna, mutta mikrofilmin tulostusjälki on yleensä erittäin huono). Kumpikaan lehti ei ole ilmestynyt maanantaina 16.6.1958, mutta sunnuntain 15.6. ja tiistain 17.6. lehdet siis löytyvät. Sidottuja vuosikertoja ei niiden haurauden vuoksi saa laittaa kopiokoneeseen, vaan asiakas ottaa haluamastaan kohdasta valokuvan (esim. kännykällä). Valokuvan voi sitten tulostaa kirjaston koneilla. Mustavalkoinen yksipuolinen A4-kokoinen tulostus maksaa 0,40 €. Jos haluatte päästä tutustumaan lehtiin, tulkaa pääkirjaston toisen kerroksen tietopalveluun, niin päästämme teidät varaston sidottujen lehtien kopperoon.
Luetuimpien lastenkirjojen kärjessä ovat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjat sekä Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjät. Alla on linkki pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen luetuimpiin lastenkirjoihin vuonna 2016. Lista tuskin poikkeaa kovin paljon muidenkaan kuntien kirjastojen luetuimmista:
https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/helmet-kirjastojen-lainatuimmat-lastenkirjat/resource/834fe469-4050-48fb-abcc-3db084426e69
Muutama suomenkielinen videonmuokkausohjelmakirja Helmet-kirjastojen kokoelmissa on:
- Videokuvaa järkkärillä : 101 huippuvinkkiä / Adam Juniper, David Newton (2011)
- Digivideo : kuvaajan käsikirja / Tom Ang (2006)
- Digivideo tehokäytössä : Adobe Premiere Elements 2 / Carl Plumer (2006)
- Studio versio 8 : ammattimaista elokuvantekoa : käyttäjän opas / (2002)
Suomenkielisiä iMovie-oppaita löytyy myös verkosta:
https://support.apple.com/fi-fi/imovie
Symbolit & merkit -kirjan (Gummerus, 2009) mukaan hai on "miehisen voiman, metsästystaidon ja verenhimoisuuden symboli", jota kunnioitetaan etenkin Tyynenmeren ja Afrikan kulttuureissa. Hai esiintyy niissä miehuusseremonioissa ja toteemieläimenä. Oseaniassa hai on suosittu esi-isähahmo, ja Australian aboriginaaleille se on luojahahmo.
Hain symbolista merkitystä pohdittaessa lienee syytä muistaa myös tiedotusvälineiden ja viihdeteollisuuden mytologisoima "tappajahai": "Hai saa monen ihmisen tuntemaan kylmiä väreitä selkäpiissään. Tuntemuksia ovat olleet omiaan nostattamaan sensaationälkäinen lehdistö ja myös mm. suosikkielokuvaksi kohonnut Tappajahai. -- Haiden ihmissyönti nousi otsikoihin 1916, kun New Yorkin lähistöllä 2,6 metriä...
Kaikki Vaski-alueen kirjastokortit käyvät kaikissa Vaski-kirjastoissa. Voit halutessasi vaihtaa vanhan kirjastokorttisi Vaski-korttiin veloituksetta. Lainaamasi aineiston voit myös palauttaa mihin tahansa Vaskiin kuuluvaan kirjastoon.
Tästä linkistä näet koko Vaski-yhteistyöalueen.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Kävin läpi koko joukon kokoelmastamme löytyviä merenkulun perusteita käsitteleviä kirjoja ja näiden perusteella näyttäisi pikemminkin siltä, että merimailia ja meripeninkulmaa käytetään sulassa sovussa rinnakkain - ja täsmentäen, että kyse on käytännössä samasta asiasta. Löytyypä pari sellaistakin kirjaa, joissa puhutaan yhä vain meripeninkulmasta (lyhenteenä tosin merimailin M). Arvelisin, että kielen rappeutumisen asemesta merimailiin siirtymisessä voisi olla kyse enemmänkin sellaisen nimityksen käyttöönotosta, joka on lähempänä kansainvälisesti käytettyä englanninkielistä ilmausta nautical mile.
Ennen uuden alkoholilain voimaanastumista ja siinä säädettyä alkoholijuomien vähittäismyyntiaikaa oluen myyntiä säätelivät oikeastaan vain Alkon hallintoneuvoston antamat ohjeet ja kaupan keskusjärjestöjen myyntiaikaa rajoittavat suositukset. Vaikka Alko puhui myyntirajoituksista, senkin ohjeet olivat käytännössä vain suosituksia: laitonta niiden vastainen myynti ei ollut. Myyntirajoitusten noudattaminen oli kiinni yksinkertaisesti kauppiaiden kuuliaisuudesta.
Oluen myynti ja sen sääntelyn puute nousi lehtiotsikoihin jo 80-luvulla, kun kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi kyläkaupoille poikkeuslupia sunnuntain aukioloon "matkailijoiden palvelemiseksi ja kyläkauppojen pystyssä pitämiseksi". Ministeriö ei halunnut rajata...
Mantelipuun puuaines on kuoren alla vaalea, sävyltään kellertävästä vaaleanruskeaan, sydänpuu on tummanruskeaa.
Mantelipuun katkaisupinta
Mantelipuu kuivuu kuorettomana vähitellen harmaaksi.
Kirjaston henkilökunta ei näe aiempia lainojasi.
Voit kuitenkin itse tarkastella niitä, jos kirjaudut Helmet-sivuille ja otat käyttöön Lainaushistoria toiminnon.
Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Kirjautumiskohta löytyy Helmet-sivun oikeasta yläkulmasta.
Kirjauduttuasi omat tietosi löytyvät kun klikkaat nimeäsi sivun yläosassa.
Omissa tiedoissa näkyvät ensin lainasi. Sivun vasemmasta palkista löytyy sana Lainaushistoria. Klikkaa sitä.
Klikkaa Tallenna lainaushistoria -painiketta.
Lainaamasi kirjat tallentuvat seuraavasta lainauskerrasta alkaen.
