Valitettavasti tähän kysymykseen en löytänyt mitään selkeää vastausta. Voisi olettaa, että rahapelit, joiden ikäraja on muutenkin 18 vuotta, ovat sellaisia, etteivät niihin voi osallistua alaikäiset. Samaa voisi olettaa parinmuodostus-, -vaihto- tai -pettämiskilpailuista. Janne Porkan haastattelusta käy ilmi, että Onnenpyörää on on nauhoitettu laivalla silloin, kun hän sitä juonsi, joten voi olla, että sekin on ollut yksi syy ikärajaan, https://www.mtv.fi/viihde/televisio/artikkeli/missa-he-ovat-nyt-janne-p…;
Onnenruudut on näköjään ollut myös MTV:n ohjelma. Valitettavasti MTV lupaa palautesivullaan kylläkin lukea kaikki palautteet, muttei vastata niihin, joten en tiedä, hyödyttäisikö sinun kysyä sieltä, palaute löytyy...
Parnasson numeron 4/2018 teeemana on Viro. Lehdessä on Ville Hytösen juttu Frank ja Frank Virossa : Kuinka minusta tuli vironsuomalainen. Tarkoittanet tätä artikkelia.
Parnasso tulee Pohjois-Haagan kirjastoon. Kannelmäen kirjastoon sitä ei ole tilattu. Koska kyseessä on tuorein numero, sitä ei vielä saa kotilainaan, mutta lehden voi lukea kirjastossa. Varmistin vielä, että Parnasso 4/2018 on Pohjois-Haagan kirjastossa paikalla, niin kuin kuuluukin.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Sienten tunnistus noin kuvailun perusteella on aika haastavaa...
Nurmella kasvava, valkoinen, maanmyötäinen, pinnalta kova voisi olla esim.
Lehtorousku https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtorousku tai joku muun noin seitsämästä vaaleasta rouskusta.
Lehtokärpässieni https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtok%C3%A4rp%C3%A4ssieni
Valkoukonsieni https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkoukonsieni
Valkovahakas https://fi.wikipedia.org/wiki/Valkovahakas
tai parhaassa tapauksessa https://fi.wikipedia.org/wiki/Nurmiherkkusieni
Kannattaa pistäytyä kirjastossa ja etsiä hyvä sienikirja, jossa on valokuvakuvitus esim. Pertti Salo, Tuomo Niemelä ja Ulla Salo : Suomen sieniopas
Tai joku muu näistä: http://haku....
Toistaiseksi voimassaolevaan Helmet-kirjastokorttiin liittyvät asiakastietueet poistetaan järjestelmästämme, mikäli sitä ei ole käytetty pitkään aikaan. Vanhenemisaika vaihtelee hieman, sillä tietueita poistetaan suuri määrä kerrallaan erillisillä ajoilla. Karkeasti ottaen voidaan sanoa, että jos korttia on käytetty viimeisten 3 vuoden aikana, asiakastietojen pitäisi vielä löytyä järjestelmästä.
Poikkeuksena ovat lasten kortit, jotka ovat voimassa 18-vuotispäivään saakka sekä laitosasiakkaiden ja sellaisten henkilöiden kortit, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Näiden määräaikaisten korttien voimassaoloaika on yksi vuosi.
Hei, ikävä kyllä Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole tuon alueen purjehdus- ja satamaopasta. Haku muiden yleisten kirjastojen kokoelmista tuotti myös ainoastaan alueen maiden matkaoppaita.
Helmet-kirjastojen asiakkaat voivat käyttää Taskukirjasto-mobiilisovellusta, jossa kirjastokortti on käytettävissä. Taskukirjasto-sovellus on maksuton. Sen voi ladata Windows 8.1 -puhelimille sekä Android- ja iOS-laitteille Euroopan, USA:n ja Venäjän sovelluskaupoista.
Lisää tietoa ja ohjeita Taskukirjastosta voit lukea alla olevista linkeistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Taskukirjasto/Taskukirjasto(3547)
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskukir…
Ekaluokkalaiset voivat ekaluokkalaiskampanjan yhteydessä syyskuussa halutessaan vaihtaa maksutta lasten korttiin, vaikka heille olisi jo aiemmin tehty aikuisten kortti. Muille alle 18-vuotiaille kortin vaihtajille maksu on käyttösäännöissä määritelty kaksi euroa ja 18 vuotta täyttäneille kolme euroa. Ensimmäiseksi kortiksi kaikki asiakkaat voivat jatkossa valita peruskortin tai lastenkortin.
Kortteja on lähetetty jo kaikkiin kirjastoihin, joten niitä on jo saatavissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lapsille_oma_Helmetkirjastokortti(171155)
Suomen kunnallislehdestä, vsk.1957-1958 löytyi nimenmuutokset vain Tampereelta ja Lauritsalasta (nyk. Lappeenrantaa). Jotkut kunnat muuttivat Itsenäisyydenkadun sijasta nimen Vapaudenkaduksi. Näitä olivat Oulu, Tornio ja Forssa. Varkaus ja Riihimäki muuttivat puistonsa Itsenäisyyden puistoksi. Valkeakoski muutti torinsa Itsenäisyydentoriksi ja Kokkola "päätti periaatteessa muuttaa jonkin torin Itsenäisyyden toriksi tai kadun Itsenäisyydenkaduksi". Eli käytännöt vähän vaihtelevia, mutta nämä päätökset tehtiin Suomen itsenäisyyden 40 v kunniaksi.
Englanninkielinen versio Bizet'n aariasta tunnetaan tavallisimmin nimellä Dat's love. Siitä on tehty lukuisia levytyksiä. Yksi tunnetuimmista on Carmen Jones -elokuvan soundtrack vuodelta 1954, jossa kappaleen tulkitsevat Dorothy Dandridge, Harry Belafonte, Joe Adams, Olga James ja Pearl Bailey. Aivan Harmony Sisters -tyylinen versio tämäkään ei ole, mutta löytämistäni ehkä eniten siihen suuntaan kallellaan oleva.
Dat's love
Kasvien selviytyminen pitkästä epäsuotuisasta vuodenajasta edellyttää syksyistä talveentumista, jonka aikana muutokset aineenvaihdunnassa parantavat kasvin kykyä sietää pakkasta, routaa ja muita talvisia stressitekijöitä. Varsinkin puilla tärkein talveentumisen käynnistämistä ja ruskan alkamista ajoittava tekijä on valon määrän vuotuinen vaihtelu eli lyhenevä päivä. Valojakso ei kuitenkaan ole ainoa talveentumiseen vaikuttava ympäristötekijä, vaan myös alhaiset lämpötilat edistävät prosessia.
Kausivihannilla lajeilla eli kasveilla, jotka pudottavat lehtensä, ruska on näkyvä merkki talveentumisen käynnistymisestä. Ruskan värit alkavat hehkua, kun lehtivihreä eli klorofylli alkaa hajota. Kasvi kuljettaa lehdistään varteen ja silmuihin...
Eri kielten rakenne ei noudata mitään erityistä logiikkaa, koska kielen kehitys on pitkälle sattumanvarainen prosessi. Ei ole mitään erityistä syytä, miksi asia, joka voidaan ilmaista monella eri tavalla, täytyisi ilmaista jollain tietyllä tavalla. Usein samankaltaiset sanat ja käyttötavat johtuvat siitä, että ne on suoraan lainattu toisesta kielestä. Yleensä kuitenkin myös lainasanoihin liittyy omaa kehitystä, joka ilmenee pienenä vaihteluna esikuvaan verrattuna.
Kysymyksessä olevan kaltainen erilaisuus ei kielissä itse asiassa ole ollenkaan harvinaista. Esimerkiksi ranskan kielessä kirjoitetaan lukusanat tavalla, joka on muunkielisten mielestä täysin omituista (70 on kuusikymmentä-kymmenen, 80 on neljä-kaksikymmentä ja 90 on neljä-...
"Helsinki-syndrooma" on tahaton tai tahallinen virhemaininta ensimmäisessä Die Hard -elokuvassa. Oikeasti on olemassa Tukholma-syndroomaksi kutsuttu ilmiö, joka on saanut nimensä Tukhomassa tapahtuneesta pankkiryöstöstä, jonka pitkittymisen aikana jotkut panttivangeista alkoivat tuntea empatiaa ryöstäjiä kohtaan. Ilmiö tunnetaan monista muistakin tilanteista, joissa suhde on alisteinen, mutta ihmisten mieli ei näytä piittaavaan siitä.
Tätä "Helsinki-syndroomaa" käytetään näköjään verkossa myös kahdessa "uudessa" merkityksessä. Ensimmäinen liittyy poliittiseen historiaan eli sillä viitataan siihen, että osa suomalaisista pitää Neuvostoliitosta/Venäjästä, vaikka termin käyttäjien mukaan niin ei pitäisi olla historian tapahtumien pohjalta....
Kysymyksessä siteeratun runon kirjoittaja on amerikkalainen runoilija Donald Justice (1925-2004). On the death of friends in childhood -runo ilmestyi alun perin Justicen esikoiskokoelmassa The summer anniversaries vuonna 1960. Valitettavasti en osaa kertoa, mistä kysymyksen suomenkielinen käännös on peräisin; tietokannoista en löytänyt Justicelta lainkaan suomennettua lyriikkaa. Hieman kysymyksen versiosta poikkeava Kristiina Rikmanin tulkinta ("Lapsena kuolleille ystäville") sisältyy hänen John Irving -suomennokseensa Kaikki isäni hotellit (s. 360).
Quentin Tarantinon elokuva Kill Bill, Vol. 2 on HelMetin kautta saatavana seuraavissa muodoissa: DVD (http://luettelo.helmet.fi/record=b1706929~S9*fin - hyllyssä), BD (http://luettelo.helmet.fi/record=b2041037~S9*fin, ei hyllyssä) ja CD-levynä (http://luettelo.helmet.fi/record=b1671833~S9*fin - original soundtrack, hyllyssä).
Heikki Poroila
Turun kaupunginkirjastossa on skanneri pääkirjaston uutistorilla (uudisosa 1. krs.) ja musiikkiosastolla (vanha rakennus 2. krs.). Ohessä esimerkkinä pääkirjaston palvelut listauksena https://vaski.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85141
Kyseinen katkelma on J. H. Erkon runosta Kevätruno Suomen laulujuhlaan Wiipurissa 18 p. Kssäk 1889. Runo on julkaistu kokoelmassa Kuplia (1890). Kyseinen katkelma on Kevätrunon toisesta osasta ja löytyy kokoelman sivulta 15. Kuplia-kokoelma on luettavissa myös Kansalliskirjaston digitoimana. Pääset lukemaan kokoelmaa alla olevasta linkistä.
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100703/Kuplia.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://finna.fi
Lassi Nummen runo Déluge on kokoelmasta Tahdon sinun kuulevan : neljä sikermää (Otava, 1954). Runon voi lukea myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947-1977 (Otava, 1978).
Teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
The Simpsons Movie'n suomenkielinen dubbaus herätti paljon keskustelua elokuvan teatteriensi-illan aikoihin. FS Film Oy:n Antti Toiviainen kertoo tuolloin tehdyssä haastattelussa, että dubbaus tehtiin elokuvan tuottaneen studion eli Twentieth Century Foxin vaatimuksesta. Päätöstä ei siis tehty Suomessa. Linkki haastatteluun: https://muropaketti.com/elokuvat/haastattelu-miksi-the-simpsons-movie-piti-dubata-suomeksi/.
The Simpsons -televisiosarja on esitetty monissa maissa aina dubattuna: https://en.wikipedia.org/wiki/Non-English_versions_of_The_Simpsons.
Vesi kiertää koko ajan maaperän (pohjavesi), vesistöjen (pintavesi) ja ilmakehän välillä. Ympäristöministeriön raportin Vesi ja vihreä talous (2014) mukaan suurin osa Suomen vesivaroista on pohjavettä, noin 700 km³. Pintavettä on 220 km³. Yli yhden hehtaarin kokoisia järviä on 56 000, mutta niiden keskisyvyys on vain n. 7 m.
Selasimme kirjastosta löytyviä sienikirjoja. Niiden mukaan ruututatti on syötävä (lähteet esim. WSOY:n Suuri sienikirja (1992), s. 202 ja Valittujen Palojen Sienestäjän tietokirja (1984), s. 63), mutta valeruututatista emme valitettavasti löytäneet mainintaa. Kannattaa kaiken varalta varmistaa asia vielä joko Sieniseurasta tai Martoilta.
