Lento-onnettomuudetkin ovat yksilöllisiä, ja riippuu paljolti tarkasteltavasta onnettomuudesta ja sen luonteesta, kuinka suuret erot uhrien kuolinhetkissä ovat ylipäänsä mahdollisia. Jos kyseessä on lentokoneen maahansyöksy eikä esimerkiksi ilmassa tapahtunut räjähdys, uhrien samanaikainen kuolema ei ole mikään itsestäänselvyys. Esimerkkitapauksena voisi käyttää vaikkapa Finnairin viimeisintä kuolonuhreja vaatinutta onnettomuutta Maarianhaminassa 8.11.1963, jota Pekka Nykänen käsittelee kirjassaan Kuolemanlento : Finnairin tragedia Ahvenanmaalla 1963 (Otava, 2017). Kaikkien uhrien kuolema ei ole aiheutunut täsmälleen samasta syystä, ja kuolleista osan on voitu päätellä olleen elossa jonkin aikaa törmäyksen jälkeen.
"Kuolema ei tullut aina...
Kysymyksesi edellyttää lain tulkintaa, jota kirjasto ei voi tehdä. Tässä linkki perustuslakiin http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731. Sen viides luku käsittelee tasavallan presidenttiä ja valtioneuvostoa.
Vaalilain §143 käsittelee presidenttiehdokkaan tai presidentiksi valitun pysyvää estyneisyyttä tai kuolemaa. http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714.
Kyseessä on Pentti Saarikosken runo, joka alkaa rivillä En anna heille anteeksi sillä he tietävät hyvin mitä tekevät kokoelmasta Ääneen (1966). Runo on luettavissa myös esimerkiksi Pentti Saarikosken runojen kokoelmista Runot 61 - 66 (Otava, 2008) ja Tähänastiset runot (Otava 1978 ja 1984).
Juttu "Lähiöstä kasvaa romaani" löytyy tiistaina 18.9.2018 julkaistusta Turun Sanomista. Pernoon sijoittuvan romaanin on kirjoittanut Noora Vallinkoski, ja teoksen nimi on "Perno Mega City".
Pentti Holapalta ei löydy kuvailemaasi kirjaa. Olisiko kyseessä Pentti Haanpään Noitaympyrä, jonka Haanpää kirjoitti 1931, mutta joka julkaistiin vasta 1956 kirjailijan kuoleman jälkeen?
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40262
Vuoden 1959 painos löytyy mm. Lapin kirjastosta:
https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.79420
Näköispainosta emme valitettavasti onnistuneet löytämään. Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä vielä Helsingin yliopiston kirjastoon. Alla yhteystiedot:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/paakirjasto/
Toivo Flinkin kirjassa Maaorjuuden ja vallankumouksen puristuksessa : Inkerin ja Pietarin suomalaisten sivistys-, kulttuuri- ja itsetuntopyrkimyksiä vuosina 1861-1917 on luku nimeltä Maaorjuus ja sen lakkauttamisen taustoja (s. 18-42). Myös Peter Nevillen Venäjä-kirjasta löytyy tietoa. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kaloilla on hyvin kehittynyt tuntoaisti. Sekä orvaskedessä että verinahassa on tuhansia kosketukselle herkkiä hermopäitä kaikkialla ruumiissa. Kaloja myös kutittaa. Kutiseva kala poukkoilee ja sätkyttelee holtittomasti ja yrittää hangata itseään mitä tahansa alustaa vasten. Pitkästä sutjakkuudesta saattaa olla hyötyä: made, ankerias, kivinilkka ja siloneula pystynevät raapimaan itseään pyrstöllään.
Lähteet:
Juha Laaksonen, Käsiä pesevä kärpänen : 365 havaintoa luonnosta
Hannu Lehtonen & Markku Varjo, Suomen ja Pohjolan kalat
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) kertoo, että nimi Helsinki on luultavasti peräisin ruotsinkielisestä murremuodosta Helsing tai Helsinge tai yksinkertaisesti lyhentymä paikan ruotsinkielisestä nimestä Helsingfors.
Ruotsinkielisen nimen alkuperästä ei ole varmuutta, vaikka useitakin teorioita siitä on esitetty. Loppuosan fors tulee alkuperäisen perustamispaikan luona sijaitsevasta koskesta. Kysy.fi:n vanhasta vastauksesta osoitteesta http://www.kysy.fi/kysymys/mika-helsinki-nimen-alkupera löytyy pari vanhaa teoriaa.
Se, että jokaisessa ranskalaisessa kaupungissa olisi Victor Hugon mukaan nimetty katu, lienee hivenen liioiteltu väite. Todella monen Ranskan kaupungin kartalta Hugo kuitenkin löytyy. Vuonna 1978 toteutetun nimistönkartoituksen mukaan vain yksi nimi on vielä Hugoakin tavallisempi ranskalaisissa kadunnimissä. Viisi suosituinta nimeä olivat République, Victor Hugo, Léon Gambetta, Jean Jaurès ja Louis Pasteur.
Lähde:
Tony Judt, À la recherche du temps perdu: France and its pasts. - Teoksessa Reappraisals : reflections on the forgotten twentieth century
Viipurin kaupunki perustettiin 1200- ja 1300-lukujen lopulla rakennetun Viipurin linnan yhteyteen, kaakkoisen linnansalmen toisella puolella olevalle niemelle. Tarkalleen ei tiedetä, milloin ensimmäinen asukas sinne asettui, kuten ei tiedetä sitäkään, oliko siellä jo vanhastaan ollut jokin maalaisasutus. Viipurin kaupunkialueelta tai lähiympäristöstä ei kuitenkaan tunneta yhtään myöhäisrautakautista kiinteää muinaisjäännöstä, joka osoittaisi keskiaikaista Viipuria edeltävän pysyvän asutuksen.
1300-luvun alussa kauppias- ja käsityöläisasutus levittäytyi linnasaarelta nykyisen vanhankaupungin ranta-alueelle. Kauppapaikkana Viipuri mainitaan asiakirjoissa vuonna 1336 ja "kauppalaksi" se nimetään myös vuonna 1347. Novgorodin kronikassa...
Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimi Raasepori on varsin vanha nimi ja peräisin ainakin 1370-luvulta, jolta löytyvät ensimmäiset maininnat muodoissa Raseborg, Raseborge ja Rasseborgh. Se on suora laina keskieurooppalaisesta nimistöstä, mahdollisesti Holsteinin linnan nimestä Ratzenburg. Nimi oli siis aikanaan ensin suomalaisen linnan nimenä, siirtyi siitä linnaläänin nimeksi ja myöhemmin sitten Karjaan ja Pohjan yhdistymisestä syntyneen kunnan nimeksi. Sitä se nykyään useimmiten tarkoittaa.
Nimi Ratze(n)burg tulee saksankielisen Wikipedian artikkelin (https://de.wikipedia.org/wiki/Ratzeburg) mukaan 1000-luvun ensimmäisellä vuosisadalla eläneestä ruhtinas Ratiborista....
Vanhat sanomalehdet ovat periaatteessa luettavissa paperiversioina Kansalliskirjastossa (https://www.kansalliskirjasto.fi), mutta yleensä lehdistä saa käytettäväksi vain mikrofilmit. Jos paperilehden tarpeeseen on perusteltu syy, niin lupaa paperilehtien lukemiseen voinee pyytää.
Kansalliskirjaston lehtiä voi etsiä Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ on puolestaan kätevä, jos haluaa selvittää, onko jotakin lehteä jossakin Suomen kirjastossa.
1. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun: https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ mukaan järjestelmään on kirjattu 3807 Aapeli-nimistä henkilöä, 876 Abel-nimistä ja 141 Aabel-nimistä. Nämä ovat kaikki eri henkilöitä, joten ihmisten mahdolliset kutsumanimet eivät näistä selviä.
2. Abel-nimi tulee heprean kielen sanasta hebel, joka tarkoittaa hengitystä, tuulenhenkäystä, savua, katoavaisuutta, turhuutta. Henkilönnimi Abel on ilmeisesti kuitenkin peräisin akkadin kielen sanasta aplu, joka tarkoittaa poikaa. Aapeli on suomalainen muunnos nimestä. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999)
3. Emme löytäneet yhtään lempinimeä Aapelille, vaikka niitä varmastikin on.
4. Tunnettuja suomalaisia Aapeleita ovat ainakin...
Kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoisia kirjalahjoituksia. Kannattaa kysyä aluksi omasta kirjastosta, olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille. Hyvä käytäntö on myös tehdä lista lahjoitettavista kirjoista ja antaa se kirjastolle etukäteen tarkistettavaksi, jolloin voidaan katsoa, halutaanko mitään kirjoista kokoelmiin.
Kunkin kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita ja lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Joissakin kirjastoissa on myös kirjankierrätyspiste tai -kärry, johon...
Jari Peltosen Kylmälän murhat : Sokea hieroja ja Kylmälänmurhat : Kyläkauppias katoaa ovat ilmestyneet tänä vuonna (2018) ja ovat lainattavissa myös oman kirjastoverkkoalueesi kokoelmissa. Mikäli teokset eivät löydy lähikirjastosi kokoelmista, voit tilata ne toisesta kirjastoverkon toimipisteestä.
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kuntien kirjastojen aineistosta ainakin äänikirjat ja musiikki sopivat näkövammaisille. Monet kirjastojen tapahtumat, vaikkapa lukupiirit tai musiikkitapahtumat ja lapsille satutunnit käyvät myös näkövammaisille. Lisäksi Celia-kirjasto tarjoaa lukemisesteisille, mm. näkövammaisille, kauno-, tieto- ja oppikirjoja äänikirjoina, pistekirjoina ja e-kirjoina. Lapsille on tarjolla myös mm. koskettelukirjoja. Lisää tietoa Celiasta:
https://www.celia.fi/tietoa-celiasta/
Puulipeän syntymisestä tällaisessa tilanteessa ei löytynyt tietoa. Metsätehon raportin 087 (kirjoittajat Tiina Tulonen, Susanna Ollila ja Lauri Arvola, 2000) mukaan "vesiympäristön kannalta mahdollisena ympäristöriskinä voidaan pitää tuhkan vahvaa emäksisyyttä, korkeaa fosforipitoisuutta ja tuhkan sisältämiä raskasmetalleja." Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan alta:
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/pictures/tuhkalannoituksen_vesistovaikutukset_metsateho_2000.pdf
Aiheesta myös Metlan asiakaslehdessä (2005/3) ja Henrik Westerholmin (Neste Oil Oyj) esityksestä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä vuodelta 2011:
http://www.metla.fi/asiakaslehti/2005/2005-3/2005-3-jokela.pdf
http...
