Mauri Revon (1945-2002) julkaisemista teoksista voi etsiä tietoja useammasta eri paikasta, joista näet myös teosten saatavuustiedot. Tiedonhakuun voi käyttää esimerkiksi Finna-palvelua, josta löytyy tietoa monien Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden kokoelmista. Aineistoa voi hakea esimerkiksi tekijän nimellä (Repo, Mauri): https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Repo%2C+Mauri&type=Author&l…. Toinen vaihtoehto on etsiä tietoa Suomen kirjastojen yhteisestä Melinda-palvelusta: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/K163PETMGDAR7QKRSEJGQ6XY49DIG3FH…. Jos haluat etsiä aineistoa vain Turun kirjastoista, niin voit käyttää joko Vaski-verkkokirjastoa (https://vaski.finna.fi/), Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokantaa (https...
Helmet-kirjastoista löytyy hyvinkin paljon Malmin kaupunginosaa käsittelevää kirjallisuutta. Löydät ne Helmet-tietokannasta yksinkertaisesti kirjoittamalla hakukenttään sanat Malmi Helsinki ja rajaamalla hakutuloksen tietokirjallisuuteen. Tässä suora linkki tuloslistaan:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmi%20helsinki__Ff%3Afacetcollections%3A11%3A11%3ATietokirjat%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Kunkin teoksen sisältöä ja saatavuutta eri kirjastoista pääset tutkimaan klikkaamalla teosten nimiä.
Sinun kannattaa tutustua niihin lähteisiin, jotka löytyvät Helmet-haulla hakusanoilla "Malmin hautausmaa". Tässä suora linkki hakutulokseen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smalmin%20hautausmaa__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Listassa ensimmäisenä oleva pieni teos "Malmin hautausmaa, hautauskappeli : sekä niiden yhteydessä laitokset ruumiiden kuljettamista varten" lienee ainoa painettu lähde, joka sisältää hautausmaan melko kattavan yleisesittelyn. Valitettavasti listalla näkyvä linkki teoksesta digitoituun verkkojulkaisuun ei näytä toimivan, mutta Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmasta siis löytyy painettu versio. Muiden alla mainittujen teosten saatavuuden voit tarkistaa hakutuloslistasta, mutta ainakin...
Poika ja kynttilä sisältyy Lähteenkorvan vuonna 1945 julkaistuun esikoisrunokokoelmaan Hiljainen rukous. Sen lisäksi runo on mukana kahdessa Lähteenkorvan lyyristä tuotantoa yksiin kansiin kokoavassa valikoimassa: Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968) ja Pilvi täynnä pisaroita (Gummerus, 1979). Näiden lisäksi Pojan ja kynttilän voi löytää kolmannesta Tämän runon haluaisin kuulla -antologiasta (Tammi, 2000).
Leo Pesosen kirjan kaukokuvastin lienee jonkinmoinen tulevaisuuteen heijastava tai tulevaisuutta kuvastava vempele. Aikansa aikakone?
Kimmo Laine kuvailee Hannu Salmelan onnittelukirjassa nimeltä Historian aikakoneessa Kaukokuvastimen tapahtumia seuraavasti:
"Jostakin syystä Puustinen ajautuu tarkemmin määri elemä ömään mu a kaukaiseen tulevaisuuteen. Siellä häntä aluksi luullaan säilötyksi tutkimuskohteeksi, joka on tarkoitettu ”obduseera avaksi” tieteellisistä syistä. Kuulusteluissa ja muissa keskusteluissa Puustinen kertoo omasta ajastaan, kuulustelijat omastaan, molemmat osapuolet yhtä epäuskoisina. Mukana on kuitenkin yksi henkilöhahmo, Majuri Vakio, joka historiaa innokkaasti harrastavana – ja kirjailijan ilmeisenä alter egona –...
Voit palauttaa myöhässä olevat kirjat (jotka eivät vielä ole perinnässä) normaalisti omatoimikirjaston palautusautomaatilla.
Jos olet jo saanut perintätoimistolta huomautuksen, on hyvä lähettää heille tieto palautuksesta. Helpoiten se sujuu kirjaston palvelutiskillä palveluaikaan.
Mahdolliset maksut tallentuvat kortillesi ja voit maksaa ne joko verkossa Helmet-sivuilla tai kirjastojen palveluaikaan tiskillä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Löysin Kirjasammon sivuilta seuraavat ohjeet:
Tietojen täydentäminen
Kirjasammon tiedot täydentyvät jatkuvasti. Uudet teostiedot tulevat Kirjasampoon Kirjastopalvelun kautta. Täydennyksiä teostietoihin voi lähettää lomakkeen kautta ja lisätietoa sen käyttöön katsoa ohjeestamme. Jos jokin tieto puuttuu tai on virheellistä, palautetta voi myös lähettää palautelomakkeen kautta tai sähköpostitse kirjasampo(at)kirjastot.fi
Kirjasammon kotimaiset kirjailijatiedot koostuvat pääosin Suomen maakuntakirjastojen tekemien kirjailijasivustojen tiedoista. Kirjailijatietoja voi täydentää kyselylomakkeemme kautta.
Sivuston toimitettuun sisältöön liittyviin kysymyksiin vastaa...
Tässä joitakin uusia kirjoja kriiseistä.
- Joustava mieli tukena elämänkriiseissä / Arto Pietikäinen (2017)
- Auttava kohtaaminen II: sielunhoidon menetelmät ja käytäntö / Raili Gothoni (2014)
- Matka valoon: kriisistä voi toipua / Ulla Halttunen, Paula Tähtinen (2014)
- Selviytyjät : kirja elämästä / Teemu Potapoff, Julius Konttinen (2017)
- Ongelmista ratkaisuihin : lyhytterapian perusteet / Tapani Ahola ja Ben Furman (2016)
- Kriisituki : ensiapua onnettomuuksien, katastrofien ja järkyttävien tapahtumien käsittelyyn / Sara Hedrenius, Sara Johansson ; suomentanut Urpu Strellman (2016)
- Kaikki syntyy kriisistä / toimittaneet Jaakko Hämeen-Anttila, Kimmo Katajala, Ari Sihvola, Ilari Hetemäki (2013)
- Natural causes / Barbara...
Kirjan Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja (1992) mukaan kaara on (tavallisesti yksipuinen) kaukalo, (puinen tai savesta tehty) ruokakulho tai kalavati; huoneen ikkunan alle kiinnitetty kouru, johon jään sulamisvesi kerääntyi.
Näistä puuastioista löytyy kuvia Finna.fi:stä https://finna.fi/Search/Results?lookfor=kaara&type=AllFields.
Muodon perusteella kaara paikannimessä voisi siis tarkoittaa painannetta, mutta mitään varmaa tietoa tästä en löytänyt.
Finna.fi:stä löytyy myös kuvia Kälviällä sijaitsevasta Miekkakaarasta, jossa on kivikautinen asumuspainanne ja tervahauta
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=kaara&type0%5B%5D=AllFields&filter%5B%5D=~...
Syyt tietää varmasti vain sarjan käsikirjoittaja. Ehkä kauppias Matikaisen roolina on olla nimenomaan kauppias ja Marjan mies on lähinnä sisaren mies, eikä käsikirjoittaja pidä enempiä tietoja tarpeellisena. Jossakin muussa sarjassa syyt voivat olla aivan toiset.
Outi Lauhakankaan kirja Svengaa kuin hirvi : sanontojen kootut selitykset taustoittaa "olla otsaa" -sanontaa seuraavasti: Kun joku on riittävän röyhkeä tehdäkseen tai sanoakseen muiden mielestä kyseenalaisen asian, hänestä päivitellään takanapäin, että kuinka hänellä oli 'otsaa' tehdä niin. Otsa-sanonta löytyy myös saksasta (Stirn haben) ja ranskasta (avoir le front). Ruotsiksi sama ilmaistaan sanomalla 'olla vatsaa' (ha mage). Englanniksi ei röyhkeyttä ilmaista otsan vaan hermojen (have the nerve) tai jopa posken (have the cheek) kautta.
Lauhakangas ei varsinaisesti selitä sanonnan alkuperää, mutta joissain saksalaisissa lähteissä fraasille die Stirn haben on ehdotettu raamatullista alkuperää ja yhdistetty se Jesajan kirjan 48...
Kirjaa on Satakirjastoissa useampi kappale lainattavissa. Myytäviä kirjoja löytyy sivustolta Antikvaari.fi https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1045013
Nopealla haulla kirjallisuutta muovin terveysvaikutuksista löytyi niukasti, ja se koski lähinnä muoviteollisuudessa tapahtuvaa altistusta. Toukokuussa ilmestyy teos "Hyvä, paha muovi - Vähennä viisaasti", jossa aihetta luultavasti myös sivutaan.
Ylen sivuilta hauilla "muovi, terveys" tai "vanhat muoviastiat" löytyy hyödyllinen artikkeli noin vuoden takaa, jossa aihetta käsitellään paljon. Sen alaotsikossa muun muassa sanotaan, että "Vanhat muoviastiat ja muovilelut kannattaa poistaa käytöstä, asiantuntijat neuvovat." Artikkelissa on myös linkkejä muihin vastaaviin artikkeleihin.
Ks. https://yle.fi/uutiset/3-10114508
Muoviteollisuus ry:n sivuilla Muovitieto-osiossa on kysymyksiä ja vastauksia muovista, johon voi jättää omankin kysymyksen...
Allosaurus eli myöhäisellä jurakaudella 154 - 144 miljoonaa vuotta sitten. Lisää tietoa esim. tunturisusi.com-sivustolta:
https://www.tunturisusi.com/dinosaurukset/allosaurus.htm
Muutamassa Helmet-kirjastossa on tämä italiaisen ohjaajan Liliana Cavanin elokuva Yöportieeri. Elokuvan ääniraita on englanninkielinen:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1881268__Sy%C3%B6portieeri__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Huoltoasemien bensanhajua rakastava Humppa-Veikko esiintyy ensi kertaa Hotakaisen Lastenkirjassa (1990) ja on jatkanut seikkailujaan Satukirjassa (2004). Yhtye Humppa-Veikot syntyi radion Kankkulaan kaivolla -hupiohjelmaan 1958. Ohjelmassa yhtyeen nimenä oli alun perin Pumppu-Veikot, mutta esiintymisissä ja levytyksissä nimi muuttui Humppa-Veikoiksi.
Kari Hotakaisen teoksissa on usein viitteitä populaarikulttuuriin, kuten esimerkiksi jo novellikokoelman Finnhits (2007) nimessä, joten tuntuisi todennäköiseltä, että nimien samankaltaisuus ei ole sattumaa. Hotakaisen tuotantoa tutkinut Maria Laakso käsittelee väitöskirjassaan Lastenkirjan leikittelyä kielellä ja nonsense-piirteitä. Hän toteaa Hotakaisen lastenkirjoissa olevan runsaasti...
Jokainen kirjasto voi itse päättää, millaisia lahjoituksia se ottaa vastaan. Pääsääntöisesti voinee kuitenkin sanoa, että kyseeseen tulevat lähinnä uutuusteokset, joista on paljon varausjonoa. Mahdollisia ovat myös huonosti saatavilla olevat vanhemmat ja harvinaiset teokset, joilla kuitenkin edelleen on kysyntää.
Kirjalahjoitusten liittäminen kirjaston kokelmaan ja käsitteleminen lainauskuntoon vaatii niin paljon resursseja, että useimmissa tapauksissa se ei ole tarkoituksenmukaista.
Sinun kannattaa silti kysyä lähikirjastostasi, olisiko kirjoissasi joitakin sellaisia, jotka voitaisiin ottaa vastaan. Asia täytyy kuitenkin harkita jokaisen nimekkeen kohdalla erikseen, joten suuri kirjamääriä ei kannata tarjota kerralla.
Ylen arkistotietojen mukaan Iskelmäradion ensimmäiset lähetykset olivat vuonna 1986 radion 2-verkossa (nykyinen Yle Radio Suomi). Jake Nymanin kavipöydässä heittämästä ideasta syntyi aluksi pari kertaa kuussa toimitettu ohjelma, joka myöhemmin muuttui joka sunnuntai lähetettäväksi yleisösuosikiksi. Pitkäaikaisia ohjelman toimittajia ovat olleet mm. Maarit Niiniluoto ja Ilpo Hakasalo.
