Lause lienee peräisin Johannes Linnankosken novellista Rajan lapsi, jossa se toistuu usein tällaisessa muodossa: "Sitä ei ymmärrä laakson lapset, rinnemaitten inehmot tajua."
Novelli löytyy Johannes Linnankosken (oik. Vihtori Johan Peltonen) vuonna 1913 ilmestyneestä teoksesta Sirpaleita - tunnelmia ja kertomuksia.
Sanoilla "Joulusta jouluun on hetki ja toinen" alkaa laulu "Joulu on tullut!", josta käytetään myös nimeä "Joulusta jouluun". Sanat jatkuvat: "...keskellä valkea juhannus on vaan". Laulun on sanoittanut Siiri Lampén ja säveltänyt J. N. Lahtinen.
Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén (Valistus, 1927, laulun nimi: Joulu on tullut)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset / toimittanut J. N. Lahtinen (Valistus, 1932, laulun nimi: Joulu on tullut)
Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä / Jouko Pesola, Joonas Kokkonen (Valistus, 1958, laulun nimi: Joulusta jouluun)
Suuri...
Youtubessa on Kanadan Quebecissä kuvattuja videoklippejä, joissa maan pinta kohoilee metsässä ikään kuin "maa hengittäisi". Ilmiö näkyy myös The Weather Network -sääpalvelun kommentoimassa videossa.
Kohoilun aiheuttavat myrskyssä heiluvan puun juuret. Voimakas tuuli heiluttaa puun runkoa ja lähellä maanpintaa olevat puun juuret seuraavat liikettä nostaen ja laskien sammalkerrosta. Aiempien runsaiden sateiden takia pinnanalainen maa-aines on löysää eivätkä juuret saa kunnon tukea. Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka laajalle sivusuuntaan yhden puun juuret ulottuvat, mutta tällaisessa videossa sen näkee konkreettisesti.
http://thescienceexplorer.com/nature/watch-breathing-forest-come-life
"Et al." on latinankielinen lyhenne, joka tarkoittaa "ja muut" tai "ynnä muut". Sitä käytetään julkaisujen tiedoissa silloin, kun tekijöitä on enemmän kuin kaksi. Vastaava suomenkielinen merkintä on "ym."
"Et al." tulee latinan sanoista "et alii" (maskuliini), "et aliae" (feminiini) tai "et alia" (neutri).
Kielikellon lyhenneluettelo: https://www.kielikello.fi/-/lyhenneluettelo
Merriam-Webster: https://www.merriam-webster.com/dictionary/et%20al.
Saija Tuupasen esittämän kappaleen "Kaksi kulkijaa" on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Karppinen. Laulu alkaa: "On kuuman kesän tuulet jo viilenneet". Sitä ei ole julkaistu nuottina.
"Rakkauden satu" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 10. Laulu alkaa: "Mun on tarinani satu rakkauden". Laulun alkuperäinen nimi on "Historia de un amor". Laulun on säveltänyt Carlos Eleta Almarán. Suomenkieliset sanat on tehnyt Merja eli Sauvo Puhtila.
Arja Korisevan esittämän kappaleen "Tää ystävyys" on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Mirja Lähde eli Juha Vainio. Laulu alkaa: "Tää ystävyys on paljon enemmän kuin lämmin läheisyys". Se sisältyy nuottiin Koriseva, Arja: "Me kaksi vain" (Fazer Musiikki, 1991).
Kysymyksesi on mielenkiintoinen ja olen pohtinut sitä e-aineistovastaavan kanssa. Varmaa on se, että sinulta ei peritä mitään maksuja ja että teet aivan oikein. Et kertonut viestissäsi, missä olet kirjautunut palveluun. Yleensähän on niin, että PressPreader ei pyydä kirjautumista jos käytät sitä kirjastossa. Joskus kirjautumista ei kysytä myöskään kirjastossa käynnin jälkeen. Jos haluat, että pohdimme asiaa tarkemmin, lähetä uusi viesti ja kuvaa tarkemmin tilanne, jossa olet palvelua käyttänyt. Toisaalta asia ei ole vaarallinen. Jos et muuten voi käyttää palvelua, voit aina kirjautua kirjastokortilla.
Sopiva kirja voisi olla tämä: Milloin? : oikealla hetkellä toimimisen taito / Daniel H. Pink. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista. Tosin ei ihan samantien, koska kirjaan on tällä hetkellä yli kolmesataa varausta, eli ajoituksessa on vielä parannettavaa.
Epäonnistumisista on kirjoitettu paljon kirjoja. Ihan täydellisiä nämäkään kirjat eivät taida olla, mutta monelle tapaa niiden sivuilla epäonnistutaan. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
- Eteenpäin epäonnistuminen / John C. Maxwell
- Tästä alkaa elämä : epäonnistumisen ilo ja mielikuvituksen tärkeys / J. K. Rowling
- Mahtava moka : uskalla, opi ja menesty / Mikko Kuitunen ja Mika Sutinen
- Maailmassa on virhe : 101 historiallista kömmähdystä / Daniel Rydén
- Lupa mokata : improvisointi arjessa / Pia Koponen
- Kärsimysten kirja : karvaiden urheilutappioiden vuosikymmenet / Markus Ånäs
- Kantapään kautta : kirja rohkeista epäonnistumisista / Tuuti Piippo & Miika Peltola
-...
Kyseessä lienee Jussi Helmisen käsikirjoittama ja Raili Ruston ohjaama Äidin uhmaikä vuodelta 1983.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/01/29/aidin-uhmaika
Kansainvälisen foneettisen aakkoston IPA-merkein kuvattuna Disney lausutaan seuraavasti: /ˈdɪzni/
Ääninäytteen voi kuunnella esimerkiksi täältä: https://myefe.com/transcription-pronunciation/disney
Aristoteleen Nikomakhoksen etiikassa käsitellään laajasti ystävyyden hyvettä. 8. kirja käsittelee kokonaisuudessaan ystävyyttä. Ystävyyssitaatteja, joita käytetään jonkin verran, on useampia
Kukaanhan ei haluaisi elää ilman ystäviä,vaikka hänellä olisi kaikki muu hyvä. - Nikomakhoksen etiikka, 8, 1. luku (1155a, 5).
Ystävä on toinen minä - Nikomakhoksen etiikka 9. kirja, luku 4 (1166a 29-33) Kun siis kaikki tämä kuuluu hyvälle ihmiselle hänen suhteessaan itseensä ja kun hän suhtautuu ystäväänsä kuten itseensä (sillä ystävä on toinen minä), myös ystävyys näyttää olevan jotakin tällaista ja ystäviä ne, joille tällaiset ominaisuudet kuuluvat.
Yksi sielu kahdessa ruumiissa - Diogenes Laertios, V 20, kertoo, että...
Tässä muutamia historiaan sijoittuvia seikkailutyylisiä kirjoja kokeiltavaksi:
-Adrienne Kress : Löytöretkeilijät-sarja (tähän mennessä suomennettu Kätketty ovi ja Pelottomat pelastajat -osat)
-Michelle Paver : Pronssisoturit ja Muinainen pimeys -sarjat (näissä on myös yliluonnollisia elementtejä)
-Roope Lipasti: Viikinkitrilogia-sarja
Vanhemmista klassikkokirjoista voisivat sopia esimerkiksi Enid Blytonin ja Jules Vernen kirjat sekä Neiti Etsivät, jos jotain niistä ei ole vielä tullut luettua.
Lawrencen Roomalaismysteerit-kirjojakin on enemmän alkuperäiskielellä englanniksi, mutta valitettavasti vain nämä kolme mainitsemaasi on suomennettu.
Toivottavasti näistä löytyisi mielenkiintoinen kirja tai...
Susanne on ranskalainen muoto nimestä Susanna, jonka taustalta löytyy heprean "liljaa" merkitsevä Shushannah.
Suomessa Susanne alkoi saada kantajia säännöllisesti 1950-luvun puolivälissä. Suosituimmillaan se oli 60- ja 70-luvuilla. Nimen yleisyyttä tuolloin lienee lisännyt sen samanaikainen suosio Ruotsissa, missä Susanne on edelleen selvästi Susannaa yleisempi kirjoitusasu.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Tämän suomalaisen kansansävelmän nuotit löytyvät esim. Suuren toivelaulukirjan kolmannesta osasta. Toki ne ovat monessa muussakin teoksessa, nuottien saatavuuden Kouvola kaupunginkirjastosta voi tarkistaa osoitteesta: https://kyyti.finna.fi/
Nimekelaatikkoon kirjoitetaan täällä pohjantähden alla on, lisärajauksista ruksataan aineistolajiksi nuotti.
Suomen ympäristökeskus on taho, josta voisi yrittää selvittää, onko tätä tutkittu, https://www.syke.fi/yhteystiedot. Ilmastoasiaa on koottu ympäristökeskuksen julkaisemaan Ilmasto-oppaaseen, https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/ae79b2f4-a1cb-4f1b-a0d3-83eae06030bb/energiantuotanto.html
