Menestys vaikuttaa viime vuosien kirjallisuustarjonnan perusteella olevan hyvin suosittu aihe niin tieto- kuin kaunokirjallisuuden kirjoittajienkin keskuudessa. Hakusanalla "menestyminen" löytyy PIKI-verkkokirjastosta aineistoa niin runsaasti, ettei vaativalle etsijällekään luulisi heti tulevan luettavasta pulaa.
Esimerkinomaisesti poimin muutaman viime vuoden aikana ilmestyneiden kirjojen joukosta pienen valikoiman menestys-aiheisia kirjoja. Selvästi eniten joukosta löytyy elämäntaito- ja oma-apukirjallisuutta, mutta myös monesta muusta näkökulmasta aihetta otoksen teoksissa lähestytään.
Jaakko Alasaarela, Sinä pystyt!
James Allen, Kahdeksan menestyksen pylvästä
Gary John Bishop, Unfu*k yourself : lopeta märehtiminen, aloita elämä
Dale...
Yksi sopiva kirja voisi olla Teemu Heikkisen, Irina Raskin ja Niina Purhosen sarjakuvakirja Children of wartime, joka on nimestään huolimatta suomenkielinen. Sarjakuva kertoo toisen maailmansodan tapahtumista niin, että pääosassa ovat lapset ja nuoret. Kirja on osa oppimateriaalia, ja luettavissa myös verkossa. Sarjakuvaa ja materiaaliin kuuluva liveroolipeliä saa käyttää vapaasti. Hankkeen toteuttajia olivat Rautjärven kunta, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Tarton yliopisto. Alla linkit Vaski-kirjastojen tietoihin sarjakuvasta ja hankkeen sivuille:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=children+of+wartime+natun…
http://childrenofwartime.com/download/COW_FIN_WEB.pdf
Annika Thorin neljäosainen...
Säkeet ovat neliosaisen runosikermän Puut toisesta runosta, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Kastehelmi Karjalaisen toimittamassa Lähteenkorvan runojen valikoimassa Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968). Puut 1-4 on osa runoilijan viimeisistä säkeistä koostuvaa postuumia sikermää Kuin kukat ja linnut. Puut sisältyy myös Anna-Maija Raittilan toimittamaan Lähteenkorva-valikoimaan Pilvi täynnä pisaroita (Gummerus, 1979).
Karjalaisen valikoimassa kysymyksen säkeet ovat sivulla 161, Raittilan kokoamassa kirjassa sivulla 33.
Ohjeissamme neuvotaan pääsääntöisesti julkaisemaan tietopalvelukysymykset vastauksineen. Siinä tapauksessa, että kysyjä on kysynyt henkilökohtaisia asioita ja kysymys sisältää kysyjän tai muun henkilön henkilökohtaista tietoa, vaikkapa nimen, kirjastokortin numeron tai vastaavaa, kysymystä ei julkaista. Tekijänoikeudet ja tietosuoja on otettava huomioon vastauksia julkaistaessa. Myöskään jos kysymys ja vastaus eivät sisällä muille lukijoille hyödyllistä tietoa, tallennetaan kysymys ja vastaus suljettuun arkistoon. Vastaukset ovat julkisia siitä syystä, että tiedonhakijat voisivat saada niistä apua vastaavanlaista tietoa tarvitessaan. On siis myös mahdollista, että samaan kysymykseen on vastattu useammin, eikä kaikkia vastauksia...
Vuodelta 2016 löytyy alankomaalainen yliopistotutkimus siitä, kuinka hyvin kyseinen rakenne sopisi käytettäväksi kalaportaina. Suuremman mittakaavan käytännön sovelluksista ei löytynyt tietoa, joskin joidenkin olemassa olevien kalaportaiden sanotaan muistuttavan Teslan suunnitelmia.
https://repository.tudelft.nl/islandora/object/uuid%3Ac871a0b0-a0d5-4b6…
https://tywkiwdbi.blogspot.com/2020/04/fish-ladder.html
Valitettavasti kyseisillä tuntomerkeillä ei pystytty varmuudella tunnistamaan elokuvaa tai sarjaa.
Suomalaisia elokuvia voi selata ja etsiä Kansallisfilmografiasta (Elonet).
Yleisradion tv-kanavilta tulleita ohjelmia voi etsiä KAVIn Radio- ja TV-arkiston Ritva-tietokannasta ja niitä on mahdollista katsoa suoratoistona asiakaspisteiltä, joita on eri puolella Suomea.
Päivitys:
Yksi vaihtoehto voisi olla Rauni Mollbergin vuonna 1972 ohjaama elokuva "Sotaerakko", esitetty ainakin 11.8.1999 (YLE TV2). Kyseinen tv-elokuva on kuitenkin tuotantotietojen mukaan mustavalkoinen.
Kenties joku lukijoistamme voisi tunnistaa tai vahvistaa tämän evakkokohtauksen?
Seksitaudit eli sukupuolitaudit ovat olleet ihmiskunnan riesana jo tuhansia vuosia. Näin ollen on luultavaa, että historian ensimmäiset maininnat sukupuolitaudeista löytyvät vanhimpien korkeakulttuurien teksteistä.
Varhaisimmat mesopotamialaiset lääketieteelliset tekstit ovat 2000-luvulta eKr. Urin kolmannen dynastian ajalta (n. 2112–1950 eKr.) on säilynyt sumerinkielinen lääketieteellinen manuaali. Babylonialainen oppinut Esagil-kin-apli (fl. 1067–1046 eKr.) laati Sakikkū-nimisen systemaattisen lääkärikirjan. Teosta kutsutaan myös Diagnostis-prognostiseksi käsikirjaksi. Tästä lääkärikirjasta löytyy mainintoja sukupuolitaudeista, luultavasti esimerkiksi klamydiasta, kupasta ja tippurista.
Näyttää siltä, että seksuaalikäyttäytyminen...
Voisiko kirja olla jo 34 vuotta sitten ilmestynyt Vain nainen sen tietää: suomalainen synnytys (Marjukka Kulmanen, Kati Lintonen, Raija-Liisa Rantanen, 1986)? Helsingin Sanomien kirja-arvion (17.4.1986) mukaan tässä kirjassa on 22 naisen synnytyskertomukset ja lisäksi otteita 130 muun äidin kertomuksista.
Kirjan saa lainaan muutamista Piki-kirjastoista:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Kirja voisi olla myös tämä: Minun synnytykseni : 21 koskettavaa synnytystarinaa : Vauva-lehden kirjoituskilpailun satoa. Tämä kirja ilmestyi vuonna 1998. Myös sen saa lainaan Piki-kirjastosta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Tästä ei löytynyt tietoa. Vuoden 2018 Duodecim-lehden artikkelin (Tyypin 1 diabeteksen ennuste on parantunut) mukaan keskimääräinen eliniän menetys tyypin 1 diabeetikoilla on 10 - 13 vuotta:
https://www.duodecimlehti.fi/duo14465
Diabetes ei ole yhtenäinen sairaus, vaan se voidaan jakaa useampaan eri tyyppiin, mikä vaikuttaa myös eliniän ennusteeseen. Alla linkki Duodecimin Käypä hoito -sivustolla:
https://www.kaypahoito.fi/nix00773
Ultraviolettivalon vaikutus ei ole tummassa ihossa yhtä voimakas kuin vaaleassa ihossa, eli mitä enemmän on melaniinia sitä vähemmän iho tuottaa D-vitamiinia.
Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Yle uutiset 14.8.2014 https://yle.fi/uutiset/3-7410764
Osuuspankin facebook-sivuilla kerrotaan mainoksesta. Se kuvattiin alun perin jo vuonna 1998. Kirkko sijaitsee Ristijärven kunnassa.
https://www.facebook.com/OP.fi/videos/1569380689806696/
Kirjastojen yhteystietoja löydätte Kirjastot.fi-sivuston kirjastohakemistosta. Linkki yhteystietolistaan kunnittain: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-city
Kirjastojen hankintoja tekeville ei ole olemassa mitään yhteistä, keskitettyä sähköpostilistaa, vaan joka kirjastolla on omat yhteystietonsa ja oma hankintapolitiikkansa.
Kirjastoja tavoittaa myös Kirjastot.fi-sivustolta löytyvän Pienkustantajien uutuuksia -keskustelufoorumin kautta. Linkki foorumiin: https://www.kirjastot.fi/forum/404
Fellowship ja fellow eivät yleensä käänny yksioikoisesti suomeksi. Fellow käännetään yleensä tehtävän mukaan esimerkiksi tutkijatohtoriksi, stipendiaatiksi tai jäseneksi. Fellowship-ohjelmaa käytetään joskus puhuttaessa apurahaohjelmista. Pitäisi luultavasti kirjoittaa, missä ominaisuudessa henkilö on toiminut kyseisessä collegessa.
https://www.sanakirja.fi/english-finnish/fellow
https://www.sanakirja.fi/english-finnish/fellowship
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti_kirjoittava_kotuslai…
https://fi.linguee.com/suomi-englanti/search?source=auto&query=universi…
Suomessa yleisin veriryhmä on A+ johon kuuluu 35 prosenttia suomalaisista. Toiseksi yleisin on O+, joka on 28 prosentilla suomalaisista. Lisätietoa veriryhmistä Veripalvelun sivuilla https://www.veripalvelu.fi/verenluovutus/veren-matka/veriryhmat
Vaikeinta kirjoittamisessa on usein aloittaminen. Siis ole rohkea ja ryhdy hommaan!
Kirjoittamiseen myös koulutetaan kansan- ja työväenopistoissa. Kyseessähän on tekniikkalaji. Kannattaa tutustua kurssitarjontaan!
Vinkkejä saat seuraavista:
Nuoren Voiman kirjoittamista käsittelevä podcast
https://nuorivoima.fi/kuutele/podcast/kirjoittamisesta-jakso-1-aloittam…
Seuraava teos sisältää mm. ylipppilastehtäviä:
Äidinkieli ja kirjallisuus. Kurssivihko 9 : Kirjoittaminen ja nykykulttuuri / Anne-Maria Mikkola
Hei,
ja kiitos kysymyksestä. Suomalaisille viljoille ei pysty määrittämään yhtä ja samaa itävyyden määrettä. Itävyys riippuu monesta eri tekijästä kuten lajikkeesta, siementen laadusta ja siitä ovatko ne altistuneet esimerkiksi homeelle. Lisäksi mm. kylvösiemenen kunnostustoimet kuten lajittelu ja peittaus nostavat siemenen elinvoimaa ja orastavuutta verrattuna kunnostamattomaan siemeneen (Saarinen et al. 2011).
Lisätietoja aiheesta löytyy esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Saarinen, E. (toim.) 2011: Kehitystä rehuviljan viljelyyn Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Saatavilla verkkojulkaisuna www.mtt.fi/mttkasvu/pdf/mttkasvu17.pdf
Välisalo, M. ja Ali-Kippari, R. (2019): Selvitä kylvösiemenen itävyys. ”Maatilalla” -lehti nro 1/...
Kauhajoen murretta käsittelevässä Kerttu Karhun kirjasessa "Praatattua Kauhajoen murtehella" (Kauhajoki-seura, 1992) sanonnan merkityksestä kerrotaan seuravaan: On sanottu henkilöstä, joka on antanut jotain esimerkiksi lahjaksi ja on heti pyytämässä sitä lainaksi.
Lähde:
https://kauhajoki.net/wp-content/uploads/2019/04/Praatattua_Kauhajoen_m…
