Mannonen kuuluu samaan nimiperheeseen Mannin, Mannilan ja Mannisen kanssa. Näiden taustalla voisi olla man-aineksen sisältävä sotilasnimi. (Ruots. man ja saksaksi Mann) Nimiä on voinut kulkeutua tänne myös suoraan germaaniselta taholta.(Mann, Manne, Manno, Manck, Mancke) Mannosten lähtösijat ovat Suomenlahden perukassa: Koivistolla, Uudellakirkolla ja Lavansaarella.Nimeä on vanhastaan esiintynyt muuallakin Mannisen rinnalla. Mietoisissa on kylä nimeltään Mannoinen ja Taivassalosta löytyy kantatalo joka on myös ollut nimeltään Mannoinen. (Pirjo Mikkonen: Sukunimet, 2000.)
'kostua'-sanalla on Kielitoimiston sanakirjan mukaan myös merkitykset 'hyötyä', 'voittaa' 'saada etua'.
Sanalla ei siis välttämättä tarkoiteta minkäänlaista vetistymistä.
www.kielitoimistonsanakirja.fi
Tässä Ylen artikkelissa on kerrottu ruotsiksi norppaliven suosiosta, siitä löytyy tietoa siitä, mistä on kyse ja hyvää sanastoa, https://svenska.yle.fi/artikel/2017/05/16/video-forsta-saimenvikaren-vi…. Saimaan norppa on ruotsiksi saimenvikare.
Englanniksi uutisointia livekamerasta löytyy myös, https://yle.fi/uutiset/osasto/news/norppalive_seal_cam_returns_to_mesme…
Kuvan perusteella kyse on Svea Granlundin Arabian vientimarkkinoille muotoilemasta rokokoohenkisestä RE-astiastosta. Siitä tuli sangen suosittu myös kotimaassa. Pöytäastiasto oli tuotannossa vuodet 1942-58, kahvi- ja teeastiastot huomattavasti kauemmin. (Marjut Kumela & Marja Blåfield, Keräilijän aarteet : Arabian astiastoja)
http://arabia.kokoelma.fi/esine_tiedot.aspx
Tehtaan leiman puuttuminen viittaa siihen, että kyseessä ovat ns. toisen lajittelun eli kakkoslaadun esineet. Näistä ei yleensä löydy tehtaan leimaa, vain värillisiä pisteitä, leimattuja numeroita, merkintä kaksi roomalaisin numeroin (II) tai MADE IN FINLAND –teksti leimattuna.
http://arabia.kokoelma.fi/etusivu_leimat.aspx
Koneen malli tai sarjanumero ei kuvasta selviä, joten sen perusteella iänmääritystä on hieman haastavaa tehdä.
Sarjanumeron perusteella Underwood-kirjoituskoneiden valmistusvuotta voi etsiä täältä: https://typewriterdatabase.com/underwood.618.typewriter-serial-number-database
Peter von Baghin ohjaama kolmiosainen dokumenttisarja "Mikko Niskanen - ohjaaja matkalla ihmiseksi" on esitetty Yleisradion kanavilla vuosina 2010 ja 2012.
Sarja on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä, koronarajoitukset huomioiden.
Etsitty kirja lienee Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (Gummerus, 2009).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1396718
Astrid Lindgrenin kirjassa Kerstin ja minä (Kerstin och jag, 1944) sanotaan äidin aina tapaavan saarnata Kerstinille ja Barbrolle, 16-vuotiaille kaksosille: "Tytölle ei ole tärkeintä, että pojat pitävät hänestä. Tärkeintä on, että hän on sellainen, että hänen oma sukupuolensa hyväksyy hänet."
Olisiko tämä etsimäsi ajatus?
Kerstin ja minä suomennettiin 1. kerran 1949. Yllä oleva sitaatti on neljännestä painoksesta, Otava 2003, suomentajana Heliä-Kaarina Salminen ja se löytyy sivulta 78.
Koru voisi olla peräisin Kaliningradista. ЯK viitannee Kaliningrad Amber Combine -nimellä toimivaan meripihkakoruja valmistavaan yritykseen. Se perustettiin vuonna 1947 kun Kaliningradin alue oli siirtynyt Neuvostoliiton hallintaan. Aiemmin paikalla toimi saksalaisomistuksessa meripihkaa työstänyt Königsberg Amber Factory. Sormuksen metallin arviointia voisi pyytää asiantuntijalta, esim. kultasepältä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kaliningrad_Amber_Combine
https://www.ambermuseum.ru/en/home/about_museum/history_of_museum/kalin…
Lottopalloina käytetään tavallisia pöytätennispalloja https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000372281.html
Pöytätenniksessä pallon paino on lajin sääntöjen mukaan 2,7 grammaa. https://www.sptl.fi/sptl_uudet/wp-content/uploads/SPTL_s%c3%a4%c3%a4nn%…
Kotimaisten kielten keskus Kotuksen tietokannan mukaan kyseessä on loimaalainen sananparsi:
Sillä on jutut, ko rahattomalla lehmänostajalla.
Sillä on jutut kuin rahattomalla lehmänostajalla.
(Loimaa, H. Kankare , 1933)
https://kaino.kotus.fi/korpus/sp/teksti/loimaa/loimaa.xml
Länsisaksalaisen Maalaislääkäri-televisiosarjan ensimmäinen osa nähtiin Suomen televisiossa kolmoskanavalla 30.8.1988 klo 19.20. Sarjan esittäminen jatkui ainakin toukokuulle 1989.
Helsingin Sanomat 30.8.1988
Helsngin Sanomat 19.5.1989
Varmaankin on kyseessä vain helppo muistisääntö. Talvirenkaiden käyttö oli ennen Suomessa pakollista joulu-helmikuussa. https://yle.fi/uutiset/3-5678591 Nykyinen laki pidensi aikaa kuukaudella suuntaansa eli marras-maaliskuussa on kelin niin vaatiessa käytettävä talvirenkaita. https://www.nokianrenkaat.fi/innovatiivisuus/rengastietoa/rengasmaaraykset/tarkeimmat-rengasmaaraykset-suomessa/ Nykyinen laki antaakin autoilijalle paremmat mahdollisuudet vaihtaa renkaat järkevään aikaan. Kuitenkin renkaat on hyvä vaihtaa kelien parannuttua, jotta tiestö ei suotta kulu. Siksi kai on keksitty kytkeä renkaiden vaihto pääsiäiseen, joka aina on kuitenkin aikaisintaan maaliskuussa.
Vuosilomaa kuluttaviksi arkipäiviksi...
Pinocchio on italiaa ja tarkoittaa sanakirjan mukaan pinjansiementä. Eri vuosikymmenten suomennoksissa tämän Carlo Collodin satukirjassa seikkailevan, eläväksi muuntuvan puunuken nimi on ollut Pinocchio, Pitkänenä tai Pinokkio.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kappaletta.
Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vanhin Helmet-kirjastojärjestelmään rekisteröity lainattava kirja on ruotsalaisen runoilijan J. D. Valeriuksen ruotsinkielinen runoteos Visor och sängstycken 1. Kirja on vuodelta 1811, ja se on tämän teoksen toinen painos. Kirja on Helmet-kirjastojen kirjavaraston kokoelmissa.
Voisiko kyseessä olla Dave Lindholmin ja Antero Jakoilan biisi "Dream Belle", joka on julkaistu vuonna 1979 ep:llä "Crazy Moon":
https://www.discogs.com/Dave-Lindholm-Antero-Jakoila-Crazy-Moon/master/…
Kappale on lyhyt ja sisältää näppärän kitaraosuuden.
