Yleisurheilun MM-kisat Helsinki 1983 -kirjassa kerrotaan että ensimmäisiä yleisurheilun MM-kisoja haki Helsingin lisäksi toisena kaupunkina vain Stuttgart. Päätös tehtiin maaliskuussa 1980 Pariisissa. Em. kirjan mukaan IAAF:n hallitus "jätti syrjään kaiken politiikan, punnitsi vakavasti kahden hyvän ehdokkaan esityksiä ja valitsi Helsingin äänin 11-6." Politiikalla viitataan erityisesti vuoden 1980 Moskovan olympialaisiin, joita varjostivat kylmä sota ja 47 länsimaan boikotti. Helsinki tuli valituksi sillä perusteella, että Suomen yleisurheilulla oli vakiintuneet ja laajat perinteet. Lisäksi Helsingin stadionin yleisön hyvä maine vaikutti asiaan.
Lähde:
Yleisurheilun MM-kisat Helsinki 1983 (International...
Pierre Lemaitresta ei ole kirjoitettu elämäkertaa suomeksi tai englanniksi. Lemaitre ei juuri anna haastatteluita suomalaisille (tai ilmeisesti muille kuin ranskankielisille) tiedotusvälineille, joten tietoja voi yrittää etsiä googlailemalla kirjailijan nimellä ja englanninkielisillä hakusanoilla kuten biography tai interview. Tietoa yksityiselämästä ei tosin löydy niistäkään englanninkielisistä haastatteluista, joita googlailemalla sai esiin. On myös mahdollista, että kirjailija on itse halunnut pitää yksityiselämänsä poissa haastatteluista ja siksi keskittynyt lähinnä omista kirjoistaan puhumiseen.
Enemmän tietoa voi saada etsimällä ranskankielisiä haastatteluita ja kopioimalla haastattelutekstin Googlen käännöstyökaluun. Aiemmassa...
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi laulua. Toivotaan, että joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi laulua. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyllä, Marie Thérèse Louise of Savoy (englanti) / Maria Teresa Luisa di Savoia-Carignano (italia) / Marie Thérèse Louise de Savoie-Carignan (ranska) (8. 9. 1749 – 3.9.1792) oli avioliittonsa myötä arvonimeltään Princesse de Lamballe eli Lamballen ruhtinatar/prinsessa. Hänen isänsä oli Prince Louis-Victor de Savoie-Carignan, miehensä Louis Alexandre de Bourbon, prince de Lamballe.
Lähde: Encyclopaedia Britannica https://www.britannica.com/biography/Marie-Therese-Louise-de-Savoie-Car…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan prinsessa on:
hallitsijahuoneen naispuolinen ei-hallitseva jäsen.
Ruhtinatar taas:
eräistä naispuolisista hallitsijoista; ruhtinassuvun naispuolinen jäsen, vars. ruhtinaan puoliso.
Marie Thérèse Louise de Savoie-...
Jo aiemmassa vastauksessa linkatusta Tilastokeskuksen julkaisusta (https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1) löytyy pelkän väestönlaskennan lisäksi paljon muutakin tietoa väestön rekisteröimisestä.
Julkaisun sivulla 25 kerrotaan läsnäolevan ja poissaolevan väestön jaottelusta: ”Läsnäoleva väestö sisälsi kunnan alueella vakinaisesti asuvan väestön. Poissaoleva väestö jaettiin kolmeen osaan siten että erotettiin (1] ulkomailla olevat, (2) muualla Suomessa olevat, jotka eivät olleet kirjoissa muussa seurakunnassa ja (3) ne henkilöt, joiden olinpaikasta ei ollut tietoa.”
Kuten julkaisusta käy ilmi, muuttojen rekisteröimiseen liittyi paljon epätarkkuutta. Julkaisussa kerrotaan: ”...
Signeeraus näyttäisi olevan Edward S. tai sitten vain kovin taiteellinen Edward. En löytänyt ketään tuon nimistä taiteilijaa Suomen taiteilijoiden Kuvataiteilijamatrikkelista.
Aikanaan on julkaistu Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli. Sitä ei Ratamo-kirjastoista löydy. Helmet-alueen kirjastoista teosta löytyy Helsingistä Rikhardinkadun ja Pasilan kirjastoista sekä Vantaalta Tikkurilasta. Kirjat ovat käsikirjastoaineistoa, jota voi selata paikan päällä.
Arvelen, että kyseessä ei ole kovin tunnettu taiteilija, koska häntä ei kuvataiteilijamatrikkelista löydy. Neuvoisin ottamaan yhteyttä taideasiantuntijatahoihin, kuten Hagelstamiin. Myös eri taide- ja designaikakauslehdet tarjoavat lukijoilleen arviointipalveluja....
Näin alkaa Veikko Huovisen kertomuskokoelmaan Ronttosaurus sisältyvän tarinan Kajaanin linnan vanki päättävä nelisäkeinen runo. Kertomuksessa säkeet sepittää ruotsalainen runoilija Lars Vivallius (1605-1669), mutta mitä luultavimmin ne ovat Huovisen mielikuvituksen tuotetta. Ainakaan Huovisen tarinassa lähdeteoksena mainittu Kajaanin kaupungin historia ei todista päinvastaista, kuten ei myöskään Eino Cederbergin Kaksi Kajaaninlinnan vankia. Tyyliltäänkin loru muistuttaa enemmän Huovista kuin Vivalliusta, eikä se ole suinkaan ainoa laatuaan Huovisen tuotannossa, niin kuin Tero Viljasen vuonna 1994 julkaistu Parnasso-artikkeli Tiedettä tyhjästä eli mitä Ringa pakeni? osoittaa.
Vanhempi lehtori lienet, / koska on pupillit pienet / ja...
On arveltu, että Raappana on muovautunut sukunimeksi ristimänimen Rafael karjalaisesta puhuttelumuodosta Rapo. Toisaalta itä- ja pohjalaismurteissa raappanaksi on nimitetty pitkää, laihaa ja heikkovoimaista ihmistä. Raappanoista löytyy asiakirjamerkintöjä jo 1500- ja 1600-luvuilta, joten Gananderilla ja lintutieteilijöillä tuskin on tekemistä nimen alkuperän kanssa.
Raappanan ja merisirrin yhteys on vähintäänkin kyseenalainen: Kaisa Häkkisen Linnun nimi -kirja listaa sen ryhmään "nimitieto ei todennäköisesti kuulu kyseiselle lajille". Gananderin sanakirjassa raappana esiintyy hyvin epämääräisenä, suoniityllä elävän ja huonosti lentävän linnun nimityksenä, niin kuin kysymyksessäkin mainitaan. Lönnrotin nimiluettelossa se...
Kauppojen hyllyihin tilataan monen lähteen mukaan niitä tuotteita jotka parhaiten menevät kaupaksi. Sen pohjalta on luonteva ajatella että paperin valkoisuus on tosiaan ostoperuste monille kuluttajille. YLE:n raportoimassa tutkimuksessa kerrottiin myös että vessapaperin valkaisemattomuus on ympäristötietoisuutta havitteleville usein valintaperuste, mutta joskus heppoisin perustein; sellua valkaistaan nykyään ympäristöä saastuttamatta.
Linkki YLE:n juttuun https://yle.fi/uutiset/3-11220564
Signeerauksen arviointi vaatii asiantuntijaa. Suurimmat huutokauppakamarit, kuten Bukowskis ja Hagelstam, auttavat töiden arvioinnissa.
Asiaa voi selvitellä myös itse tutkimalla Juha Vallin Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelia. Se löytyy Pasilan kirjaston varastosta, Rikhardinkadun kirjastosta ja Tikkurilan kirjaston käsikirjastosta. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103278__Ssuomalaisten%20taiteilijoiden%20signeerausmatrikkeli__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Myös kuvaston taitelijaluettelo netissä on melko kattava, mutta kaikissa teoksissa ei näy signeerausta. https://kuvasto.fi/taiteilijaluettelo/
Huutokauppakamarien yhteystietoja:...
Kukaan ei liene tutkinut tai selvittänyt, mikä on suomalaisten (mies)urheilijoiden yleisin etunimi, ja tuskin asiaa voi myöskään päätellä Wikipedia-artikkelin jaottelusta.
Mutta ehkä jotain voi arvioida sen pohjalta, että 1800-luvun lopusta tähän päivään ylivoimaisesti suosituin miesten etunimi on ollut Juhani (355 00) ja toisena Johannes (258 000). Naisten tilastokärki on vielä selvempi: Maria (388 000), Helena (173 000).
Väestörekisterikeskus. Suosituimmat etunimet vuosikymmenittäin 14.2.2022.
E-kirjoja ei voi kaukolainata samalla tavalla kuin painettuja kirjoja.
Kunkin kirjastoalueen e-aineistojen lainaamiseen tarvitset kyseisen alueen kirjastokortin ja siihen liitetyn pin-koodin.
https://ekirjasto.kirjastot.fi/
Oletan, että kysyjä etsii virren nuottia ja sanoja. Kaikki virret teksteineen ja nuotteineen löytyvät kirkon ylläpitämästä palvelusta
https://virsikirja.fi/.
Tähän tapaan kilpikonnasta runoili Lev Khalif (1930-2018). Hieman muunneltuna – ja ilman mainintaa alkuperäisestä tekijästä – runo esiintyy Vasili Grossmanin romaanissa Elämä ja kohtalo:
"Bogolejev kohotti katseensa sellin kattoon, levitti käsiään ja sanoi: - Kuunnelkaahan. Ja sitten hän lausui joikuvalla äänellä:
– Mistä onkaan panssarisi tehty?
kysyin kilpikonnalta, ja konna vastas:
– Pelosta, jonka olen koonnut, tietty,
kas kun se on kaikkein lujin aines!
– Itsekö olette tuon sepittänyt? Dreling kysyi.
Bogolejev levitti taas käsiään eikä vastannut." (s. 603, suomentanut Esa Adrian)
Лев Халиф цитата: Из чего твой панцирь, черепаха? - Я спросил и получил … | Цитаты известных личностей (citaty.net)
Халиф, Лев...
Helmet-lukuhaasteen Facebook-ryhmästä katselin tähän kohtaan tarjottuja vinkkejä, jotka kävisivät reunaehtoihisi:
Michelle ja Barack Obama
Mark Levengood ja Jonas Gardell
Inga Magga ja Siiri Magga-Miettunen
Alice ja Rebecca Walker
Nicola ja David Yoon
Attica ja Tembi Locke
Lisäksi ainakin Anita ja Kiran Desai.
Kyllä, norsut pystyvät hengittämään sekä kärsän että suun kautta. Tämä mahdollistaa sen, että norsun ei tarvitse pidättää hengitystään silloinkaan kun sillä on suu täynnä, koska se voi tällöin käyttää kärsäänsä hengittämiseen. Toisaalta sen on mahdollista vastaavasti hengittää suun kautta, kun se esimerkiksi imee kärsällään vettä.
Lähteet:
Mammal anatomy - An Illustrated guide. 2010. Marshall Cavendish Corporation (toim.) (Cavendish Square)
http://elephant.elehost.com/About_Elephants/Anatomy/Internal_Systems/Th…
