Carlos Gardelin tangoon on ainakin kolme suomenkielistä sanoitusta, Jukka Virtasen, Harri Saksalan ja Ahti Taposen. Nuottina tangoa ei valitettavasti ole saatavana suomenkielisin sanoin.
CD-levyllä Päivä jolloin rakastat : argentiinalaisen tangon suurimmat klassikot (1999) Tapani Kansa laulaa tangon Ahti Taposen suomentamin sanoin. Myös kappaleen nimi on siis Päivä jolloin rakastat. Tässä äänitteessä on mukana kappaleiden sanat.
Jukka Virtanen suomensi kappaleen nimeksi Tuo päivä kun jäät luoksein. Virtasen suomennos on kuultavissa esimerkiksi Olli-Pekka Ketosen äänitteeltä Lauluja sinulle, mutta tekstiliitteessä ei ole laulun sanoja.
Harri Saksalan suomennos on tangosta on äänitteellä Lauluja, vuosia, elämää - osa 2 : kootut...
Hei
Kuvan pienuuden takia vaikea antaa varmaa tunnistusta. Ulkonäön perusteella lähinnä tulee mieleen keittiökoisa, joka kuitenkin viihtyy lähinnä elintarvikkeissa. Kosteat tilat eivät ole niille tyypillisiä. Tarkentavaa tietoa myös tarvittaisiin, onko kyseessä kerrostaloasunto? Mitä kautta hyönteiset olisivat voineet saapua?
Vieraslajit sivustolta kohdasta, sisätilojen tuholaiset, voi katsoa vastaako ötökkä jonkin lajin kuvausta.
Kaivattu kirja lienee Kirsti Ellilän Kesä kummitustalossa (Karisto, 1995).
"Koti tarkoitti rähjäistä, vuosikausia autiona ollutta talovanhusta Korpinkadulla. Peltsi, Bertta, Samu ja Takku valtasivat talon ja muuttivat sinne kuin kesäleirille, maalasivat seinät oranssiksi ja viihtyivät. Jokaisella heistä oli takanaan kipeitä ongelmia ja kaikki olivat paossa jotain – he elivät vain tätä päivää, huomisesta ei tiennyt kukaan. Bertta unelmoi teatterista, Samu halusi oman ravintolan, Takku tähtäsi klarinetteineen suureksi muusikoksi – vain Peltsi tunsi olevansa tyhjän päällä. 'Mä olin ikuisiksi ajoiksi tuomittu jäämään tumput suorina ihmettelemään, kun ihmiset, jotka oli mulle tärkeitä, häippäsi taivaan tuuliin.'"
"Mutta sitten Peltsi alkoi...
Niilonen on samaa kantaa kuin Niilola, joka on johdettu talonnimestä. Se on lähinnä pohjoissavolainen nimi, jota on esiintynyt jo 1600-luvulta alkaen. Muita kirjoitusasuja ovat olleet Niiloin ja Nijloinen.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)
Kirjastoauto pysähtyy tällä hetkellä Kalasatamassa Capellan puistotiellä. Painetussa versiossa (pdf-tiedosto) on kirjastoauton varsinaisen pysäkin osoite, mutta Junonkadulla ei tällä hetkellä pysty pysäköimään tietöiden takia. Yleensä auto on Capellanaukiolla suunnilleen kaupan kohdalla, mutta tarkka paikka voi hiukan vaihdella kadunvarren paikoitustilanteen mukaan.
Vanha Unski-kissa kertoo maailmanmatkoistaan Markus Majaluoman kuusiosaisessa animaatiosarjassa Kissan elämää, joka esitettiin ensimmäisen kerran Pikku kakkosessa helmi–maaliskuussa 2001. Unski seikkaili mm. kissanhiekkamaassa, pohjoisnavalla, Siperiassa ja Lombardiassa. Sarjan uusintakerroista lähimmäs vuotta 2005 osuu huhti–toukokuu 2006.
Enya keksi albumin toistuvan kertosäeriffin ja tuottaja Nicky Ryanin ehdotuksesta soitti sen yhtä aikaa viidessä oktaavissa. Tästä tuli myöhemmin kappaleen keskeinen "sail away" -kuvio. Koko sävellys kehittyi sen ympärille. Sanoituspuolella Enya ja Ryan keksivät ainoastaan hokeman "sail away".
Sävellyksen introa on verrattu sävellykseen "Can't Get Used to Losing You". Ainakin intro inspiroi laulun sanoittajaa Roma Ryania. Hän kuunteli sitä studiossa ja näki lastensa hyppivän ulkona, ilmeisesti samankaltaiseen rytmiin kuin intron kuvio. Rytmi, purjehtimiseen liittyvä hokema ja se, että albumia äänitettiin Orinoco-nimisessä studiossa, innoittivat häntä kirjoittamaan kertomuksen matkasta pitkin Orinocojokea. Sanoituksessa...
Kyseiset sanat ovat Tomas Tranströmerin runon Flygblad (För levande och döda, 1989) keskimmäisestä säkeistöstä, sen viimeisestä virkkeestä: "Den gassande solen står över lasarettet, lidandets parkering."
Brita Polttilan suomennoksessa Lentolehtinen kyseinen virke kuuluu: "Aurinko paahtaa sairaalan, kärsimyksen paikotusalueen päällä."
Tomas Tranströmer: Eläville ja kuolleille (För levande och döda, suom. Brita Polttila,1990)
Brita Polttila: Verkkaista liikettä : runoja ja runosuomennoksia 1963-2000 (2000)
Mäkihypyn sopivuutta tytöille ja naisille on vuosien varrella pohtinut tai tunnustanut pohtineensa useampikin lajivalmentaja ja asiantuntija. Arvovaltaisin näistä lienee Kansainvälisen hiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 1998–2021 toiminut Gian-Franco Kasper. Vuonna 2005 hän ilmoitti, että mäkihyppy ei ole naisille soveliasta ”lääketieteellisistä syistä”. Sveitsiläinen perusteli näkemystään lajin vaarallisuudella. – Naiset hyppäsivät mäkeä ensimmäisen kerran kaudella 2004-2005 Continental Cupissa.
Suomessa vastaavia näkemyksiä toi esille esimerkiksi "valmentajalegendaksi" mainittu Matti Pulli, joka jo vuonna 1995 totesi pitävänsä lajia "naisille ehkä hieman liian kovana ja vaativana". Pulli toi näkemyksensä uudestaan esiin...
Jos haluat Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen vuosikirjan 1966–1967 omaksi, kannattaa suunnistaa Antikvaari-palveluun. Yksi kappale julkaisua oli myynnissä vastauspäivänä 21.2.2023.
Helsingin kaupunginarkistoon on tallennettu Helsingin Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen asiakirjoja. Haulla ei tosin löytynyt juuri etsimääsi julkaisua. Oppilaitos toimii nykyään nimellä Mercuria kauppaoppilaitos. Heillä saattaa olla arkistoissaan selailukappale.
Helsingin kaupunginkirjaston uudenlaisilla Asko-koneilla asiointi tapahtuu kirjautumalla sisälle Vieras-tunnuksella. Muuta tunnistautumista ei tarvita. Internet toimii selainkuvaketta klikkaamalla.
Tulostusta varten täytyy ensimmäisellä kerralla luoda henkilökohtainen asiointitili. Tämä saattaa tuntua hieman monimutkaiselta, koska rekisteröinti sisältää useita vaiheita. Jatkossa asiointi helpottuu, koska tulostamiseen käytetään asiakastulostustilin pysyvää pin-koodia.
Kirjastoissa on paikan päällä tulostusohjeita, jos kaipaat kirjallisia ohjeita. Henkilökunnalta voit myös aina kysyä neuvoa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että järjestelmä on uusi meillekin, joten aina emme tiedä vastausta jokaiseen ongelmaan. Autamme kuitenkin...
Helsingin kaupunginkirjaston uudenlaisilla Asko-koneilla asiointi tapahtuu kirjautumalla sisälle Vieras-tunnuksella. Muuta tunnistautumista ei tarvita. Internet toimii selainkuvaketta klikkaamalla.
Tulostusta varten täytyy ensimmäisellä kerralla luoda henkilökohtainen asiointitili. Tämä saattaa tuntua hieman monimutkaiselta, koska rekisteröinti sisältää useita vaiheita. Jatkossa asiointi helpottuu, koska tulostamiseen käytetään asiakastulostustilin pysyvää pin-koodilla.
Kirjastoissa on paikan päällä tulostusohjeita, jos kaipaat kirjallisia ohjeita. Henkilökunnalta voit myös aina kysyä neuvoa.
Kun tulostustili on luotu, pääset aina tulostamaan kirjaston koneilta omalla pin-koodilla.
Tietäviltä kommentoijiltamme löytyi tieto: kyseessä Muovi (protesti) laulu, Reposen taiteilijanimellä Pertsa levyttämä suomennos yhdysvaltalaisen Shel Silversteinin kappaleesta Plastic. Valitettavasti sitä ei löydy kirjaston kokoelmista lainattavaksi, mutta Kansalliskirjastosta saa kuuntelukopion lainaan kuunteluhuoneeseen.
Esimerkiksi Paliskuntien sivuilta löytyy tuo sinunkin kysymyksessäsi kirjoitattama tieto, että hirvaat pudottavat sarvensa syksyllä kiima-ajan eli rykimän päätyttyä ja vaatimet keväällä vasottuaan. Siellä on myös tietoa porokilpailuista.
Tarkemmin porokilpailuista voi lukea Suomen Porokilpailijat ry:n sivustosta, jossa on mm. porokilpailujen säännöt. Yhdistyksestä voisi kysyä lisätietoa sarvista ja siitä, millaisilla hirvailla kisataan, koska niistä ei tuolta säännöistä näyttäisi löytyvän tekstiä. Sivustossa on mm. virallisten valvojien yhteystietoja.
Porokilpailuista löytyy melko laaja artikkeli Yleltä, Kilpailukiima huumaa niin porot kuin kuskitkin.
Turun kaupunginkirjastosta ja sen lähikirjastoista on digitoitu useita kuvia, mutta ne sijoittuvat eri vuosikymmenille. Ohessa ulkokuva pääkirjastosta, joka on merkitty vuosille 1930-1962, mutta julkisivuhan ei ole muuttunut tältä ajalta.
Turun pääkirjasto; ulkokuva; arkkitehtuurikuva | Turun museokeskus | Finna.fi
Tässä sisäkuva pääkirjaston lastenosastolta v. 1963
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston lastenosasto | kirjastot.fi | Finna.fi
Muutamia kuvia lähikirjastoista:
Nummen kirjasto 1960-luvulla https://finna.fi/Record/digi.124274?imgid=1
Vasaramäen kirjasto 1960-luvulla https://finna.fi/Record/digi.124269?imgid=1
Tässä vielä eri aikakausiin sijoittuneita kuvia Turun kaupunginkirjastosta Turun kaupunginkirjaston historiaa ·...
En löytänyt nimen Jwanko alkuperästä tietoa. Mikäli eri kirjoitusmuoto nimestä Janko (vrt. Jwan/Jan), Behind the Name -palvelusta löytyy tieto, että Janko-nimi on diminutiivi nimestä Jan. Jan puolestaan lähtöisin nimestä Johannes, kun taas Jaakko on muoto nimestä Jakob.
Tietoa ja lähteitä kehitysvammaisuudesta löytyy Kehitysvammaliiton sivulta sekä Verneri.net-verkkopalvelusta. Jälkimmäisessä on kerrottu diagnooseista, Downin oireyhtymästä löytyy kokonaisuus, jossa on lisää viitteitä verkkosivuille ja kirjallisuuteen.
Verneri.netissä on myös neuvontaa, jonne voi lähettää kysymyksiä.
Esperantotuntijoita löytyy Esperantoyhdistyksestä, sieltä kannattaa kysyä tarkemmin, https://www.esperanto.fi/.
Tuolla sivustolla ainakin erisnimet on kirjoitettu isoilla alkukirjaimilla.
Keskikirjastoista löytyy esperanton kielikursseja. Esimerkiksi
Esperanto mutkattomasti / Marček, Stano ; Grundström, T. Stano Marček 2009
voisi auttaa alkuun opinnoissa.
