Runo lienee Helena Anhavan ja se löytyy kokoelmasta "Kysy hiljaisuudelta itseäsi" vuodelta 1974 sekä myös teoksesta Parantava runo (Helsinki, Tammi, 1982), s. 173.
Teoksesta Illustrated who's who of the cinema vuodelta 1983 löytyvät perustiedot Clara Bow'sta, myös luettelo hänen filmeistään. Useimpien kirjastojen asikasmikroilla voi käyttää Ebsco-artikkelitietokantaa, siitä saa kahdeksan viitettä asiasanalla Bow, Clara, osa on pelkkiä lähdeviitteitä, mutta joukossa on myös kokotekstiartikkeleita englanniksi.
Kannattaa varmaan katsastaa myös Suomen elokuva-arkiston sivut osoitteessa http://www.sea.fi/kirjasto/. Siellä voi tehdä hakuja kirjaston tietokannasta.
Ette kerro tarkemmin, millaista leirityötä opinnäytteenne käsittelee. Onhan olemassa ainakin järjestöjen, urheiluseurojen ja seurakuntien leirejä, leirejä lapsille, nuorille ja aikuisille. Aineistotietokanta Plussasta haettaessa kannattanee käyttää ainakin asiasanaa nuorisotyö. Näiden teosten joukosta löytynee tietoa myös leirityöstä. Uusimmasta päästä kannattanee katsoa esim. teoksia Kati Niemelän Hyvä rippikoulu (2002), Pertti Kauppisen Nuoriso 2000 - nuorisotyön käsikirja (1999) ja Kartalla - rippikoulutyön käsikirja (1998). Nuorisotyön historiaa löytyy käyttämällä asiasanoja nuorisotyö ja historia ja tietoa seurakuntien nuorisotyöstä sanoilla kirkon nuorisotyö. Järjestöjen leirityöstä saa tietoa ehkä parhaiten järjestöjen kotisivuilta...
Kirjamuotoista aineistoa, joka näyttäisi vastaavan kysymykseen suoranaisesti, löytyy varsin vähän. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi seuraavat viitteet:
-Tekijä(t): Jumppanen, Kyösti Nimeke: Ydinvoimalan jäähdytysvesien vaikutuksista Olkiluodon lähivesien veden laatuun ja biologiseen tuotantoon vuosina 1979-1991 / Kyösti Jumppanen Julkaistu: Turku : Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, 1992 Ulkoasu: (65, [2] s.) : kuv., kartt. ; 21 cm Sarja: (Julkaisu / Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, ISSN 0357-5349 ; 78) Aineisto: kirja ISBN: 951-9348-49-2 (nid.)
-Nimeke: Sedimenttiselvitys Kymppivoima oy:n Elimäen voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten...
Esimerkiksi Finnairilla on toimistoja ja edustajia useissakin Euroopan maissa. Yhteystiedot saat Finnairin nettisivuilta osoitteesta http://www.finnair.fi . Etusivun vasemmasta reunasta voit valita toimistot-linkin.
Matkailun edistämiskeskuksella on myös toimistoja eri maissa. Yhteystiedot saat osoitteesta http://www.mek.fi/
Kannattaa tutustua myös Kon-Tiki Toursin sivuihin osoitteessa http://www.kontiki.fi/ Kon-Tiki Tours on yksityinen matkatoimisto, joka järjestää teemamatkoja eri puolille maailmaa.
Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMOn sivuilla on harjoitteluohjelmia ja paikkoja, joita voi hakea. www-osoite on http://www.cimo.fi/ Linkistä kansainvälinen harjoittelu pääset katsomaan vapaita harjoittelupaikkoja.
Tutustumisen...
Topelius har skrivit dikten På Roines strand
Hjorden betar, och klockan klingar,
klockan klingar på Roines strand.
Svanen flyger med vita vingar,
flyger ensam vid molnets rand.
Vårens vindar i löven gå,
solen skiner, och sjön är blå;
men jag sjunger min långa längtan,
sjunger ensam på Roines strand.
Fader min är björk i skogen,
moder min är en sommarsky,
broder min är ett ax i logen,
syster min är vinterny.
Ensam är jag, som hedens ljung,
blommar ensam och vissnar ung,
sjunger, sjunger min långa längtan,
sjunger ensam på Roines strand.
Om den strålande solen visste,
om hon visste min hjärtas håg,
allt sitt rosende sken hon misste,
skulle sjunka i kvällens våg,
sjunka, sjunka i nattens famn;
men jag viskar min älsklings namn,
sjunger,...
Sri Lankasta ja sen kulttuurista löytyy melko vähän tietoa; aineisto on painottunut matkaoppaisiin. Tässä muutamia ehdotuksia:
Barlas, Robert, Culture shock! Sri Lanka, Graphic Arts Center, 1995.
Inkinen, Sari, Aasian liiketoimintakulttuurit, Avaintulos, 1994.
Kulttuureja ja käyttäytymistä, 90 maata suomalaissilmin, Fintra, 1993.
Maailma tänään 19, Intian niemimaa, Bonnier, 1998.
Miethig, Martina, Sri Lanka, Apa Publications, 2002.
Miettinen, Jukka O, Jumalia, sankareita ja demoneja, johdanto aasialaiseen teatteriin,
Teatterikorkeakoulu, 1987.
Belgian luolista ei löytynyt kirjallisuutta, mutta Internetistä löytyy kyllä tietoja tästä asiasta, ja etenkin seuraavasta linkistä voi olla apua: http://www.showcaves.com/english/be/index.html
Hakusanoilla CAVES BELGIUM saa esimerkiksi Googlen avulla paljon muitakin linkkejä.
Mainituista kolmesta luolasta ei löytynyt tietoja Internetistäkään. Belgian luonnonhistoriallisessa museossa lienee sikäläisistä luolista perillä olevia henkilöitä, ja tästä osoitteesta pääsee käsiksi heidän yhteystietoihinsa:
http://www.naturalsciences.be/
Björn Landström on kuvittanut paljon lastenkirjoja ja 1940- ja -50-luvuiltakin on monia: Prinsessa Ruusunen (1944), Kuvataiteen satuja (1945), Arvid Lydeckenin Tähtisilmä (1948) ja J. M. Barrien Peter Pan (1954). Prinsessa Ruususen ja Tähtisilmän ruotsinkielisissä painoksissa on myös hänen kuvituksensa. Teokset ovat nimeltään Sagan om prinsessan Törnrosa ja Stjärnöga. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta löytyvät Kuvataiteen satuja ja Barrien Peter Pan. Kirjat ovat lainattavia.
Seinäjoen kaupungnkirjaston sivuilla on tietopaketti kirjavinkkauksesta, http://www.seinajoki.fi/kirjasto/kirjavinkkaus.html .
Tässä lisäksi kirjoja aiheesta:
Pirkko Saarinen ja Mikko Korkiakangas:
IHANAA VAI PITKÄVETEISTÄ :
Lukeminen nuorten harrastuksena
Mitä nuorten lukemisharrastukselle kuuluu? Mitä kirjatoukat etsivät kirjoista, ja miksi lukeminen toisia pitkästyttää? Onko lukeminen vain ajanvietettä vai auttavatko kirjat hallitsemaan erilaisia elämäntilanteita? Miten yksilön ominaisuudet ja toisaalta koti, päiväkoti ja koulu vaikuttavat lukemisharrastuksen syntyyn? Mitä olisi tehtävissä nuorten lukemisharrastusten hyväksi?
Marja-Leena Mäkelä:
KIRJAVINKKARIKIRJA
Kirjavinkkarikirja kertoo bokpratista eli kirjavinkkauksesta, kirjojen...
Paahdetun sipulin ohjetta on joillakin keskustelupalstoilla mietitty ja monet keskustelijat ovat päätyneet samaan valmistustapaan: sipulit leikataan halutun kokoisiksi, kieritetään vehnäjauhoissa ja paistetaan öljyssä.
Sipulia voi myös kuivata esim. uunissa. Kuivauksesta löytyy oppaita, esim. Sigri Sahlin: Kuivata ja syö hyvin.
Oppaassa annetaan sipulin kuivausohje: sipuli viipaloidaan poikittain, ei ryöpätä, maksimi kuivauslämpö 40 C, kuivausaika 4-6 tuntia.
Suomen kansallibibliografian Fennican http://fennica.csc.fi/ mukaan Walbeckin etunimet ovat Henricus Johannes. Joissakin lähteissä nimet ovat muodossa Henrik Johan, esim. http://www.astro.helsinki.fi/vaiheet/4.html
Voit etsiä tietoja Raija Orasesta netistä esim. Googlen kautta http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakusanaksi "raija oranen". Kirjailijan kustantaja on Gummerus. Kustantajan antamia tietoja voit lukea osoitteesta http://www.gummerus.fi/
BTJ Kirjastopalvelun julkaisemissa teoksissa Kotimaisia nykykertojia (1997) ja Kotimaisia naisviihteen taitajia (1999) on lyhyehköt artikkelit Orasesta.
Kirjailija Jari Tervosta kerrotaan mm. Sanojen aika -tietokannassa ( http://kirjailijat.kirjastot.fi ) ja WSOY:n kirjailijagalleriassa ( http://www.wsoy.fi/ ) sekä Lapin maakuntakirjaston Lapin kirjailijat -sivuilla ( http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/tervo.htm )
Jari Tervosta on tietoa myös kirjoissa esim.
Kotimaisia nykykertojia
BTJ Kirjastopalvelu, Helsinki, 1997
ISBN 951-692-397-6
(s. 129 - 131)
Miten kirjani ovat syntyneet 4
WSOY, Helsinki, 2000
ISBN 951-0-25018-X
Tästä vaikeasta aiheesta löytyy muutamia kirjoja. Uusimpia kirjoja ovat Jacqueline Wilsonin Tatuoitu äiti ja Kahden kodin välillä, jotka käsittelevät nykyperheiden ongelmia lasten kannalta. Myös Tomi Kontion Keväällä isä sai siivet kertoo fantasian avulla lastenkotilasten kohtaloista. Vähän vanhempia kirjoja ovat Taru Mäkisen Kultainen salama ja murtovarkaat sekä Karkulaiset, jotka kertovat perheväkivallasta. Vanha klassikko Willie itkupilli (Magorian) kertoo riipaisevan tarinan Englannista. Keskustelun herättäjänä voisi toimia Saara Laihon kuvakirja Urhea Pikku-Nalle, jossa on tietoisku myös kasvattajille. Insestistä on useampia kirjoja, mutta ne on yleensä tarkoitettu vähän vanhemmille. Erna Oslandin Punaisen huoneen tytössä päähenkilö...
Runo on Lauri Viidan Toivoinko jotakin. Se menee näin:
Toivoinko jotakin.
Enkö jo tiennyt,
kun aurinko nousi,
ettei se poista
ollutta yötä.
Toivonko vielä.
Enkö jo tiedä,
kun aurinko laskee,
ettei katoa
se, mikä oli.
Päivä on tullut.
(Lauri Viita: Kootut runot. s.270)
