Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta löytyy Harry Potter-kirjoja suomen kielen lisäksi yhteensä 21:llä eri kielellä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen muun aineiston kielivalikoima löytyy näin: Valitse HelMet-etusivulta Sanahaku ja Kieli-pudotusvalikko näyttää sinulle valikoimiin kuuluvat kielet. Jos haluat katsoa mitä aineistoa jollain tietyllä kielellä on saatavilla laita hakulaatikkoon kaksi tähteä (**). HelMet-aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi .
Kansallisbibliografia Fennica ( http://fennica.csc.fi/ ) sekä Suomalaisen kirjallisuuden seuran mainio käännöstietokanta ( http://www.finlit.fi -> käännöstietokanta tai suoraan http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) kumpainenkin kertovat, että Eino Leinolta on käännetty ruotsiksi Helkavirsien lisäksi kokoelma runoja nimellä Lyriskt urval vuonna 1931.
Kathleen E. Woodiwissin teoksista on suomennettu Liekki ja kukka, 1973 (uusintapainos 1995) ja Shanna, 1978. Englanninkielisiä teoksia on huomattavasti enemmän, niistä on tietoa esim. nettisivulla http://www.kathleenewoodiwiss.com/books/books.asp .
Yrjö Hosiaisluoman Kirjallisuuden sanakirjan (WSOY 2003) mukaan klassikko on "klassisen kauden teos tai kirjailija; pysyväarvoinen, yleisesti tunnustettu; kirjallisuuden parhaimmistoon kuuluva, vakiintuneen aseman saavuttanut; ns. kuolematon teos tai kirjailija".
Tracy Chevalierin Tyttö ja helmikorvakoru (Girl with a pearl earring) on julkaistu vuonna 1999 (suomennos 2001). Vaikka se on erittäin hieno teos, se ei ole vielä klassikko, koska se on julkaistu näinkin vähän aikaa sitten eikä ole saavuttanut vielä pysyvää, vakiintunutta asemaa kirjallisuuden kentällä. Tuleva klassikko teos voi olla.
Matti Klingen teoksessa Muinaisuutemme merivallat (Otava 1983)on lyhyt kuvaus sumeista, joka oli vanha rügeniläinen suku. Satakuntalaista luonnetta ovat ehkä parhaiten kuvanneet Hj. Nortamo sekä F.E. Sillanpää.
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta löytyy useitakin vastauksia Anni Polvaa koskeviin kysymyksiin. Löydät ne osoitteesta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp kirjoittamalla Etsi arkistosta -kohtaan Anni Polva. Polvan kuolemasta kerrotaan mm. sivulla http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri/arkisto.shtml?2003/07/178050 .
Pojan nimi oli Juhana, ja häntä esitti Ilmari Saarelainen.
Katso http://www.geocities.com/japenet2000/arvostelut/tankkitayteen.htm
http://www.nyt.fi/juttusivu.asp?path=1;466;521;85024;376541;377382 .
Internetistä löytyy parhaiten tietoa tästä unihäiriöstä. Osoitteita ovat esim.
http://www.pulssi.fi/p9806f.htm http://www.mtv3.fi/poliklinikka/Hermoston_sairaudet.shtml?Levottomat_ja…
http://www.uniliitto.fi/uni/rls.html
Lehtiartikkeleita aiheesta on myös kirjoitettu. Kirjastossa on käytössä Aleksi- ja Arto-tietokannat. Aleksista löytyy 9 viitettä aiheesta ja Artosta 3 viiettä. Kyseisiä lehtiä ja niiden saatavuutta voi tiedustella kirjastonhoitajalta.
Unettomuutta ja unihäiriöitä käsittelevissä kirjoissa on jonkin verran kerrottu myös levottomista jaloista, esim. Unettomuus ja sen hoito. 1991, Hauri, Peter: unettomuus. 1992 ja Heller, Barbara: Hyvä uni. 2002
Grimmin veljesten Lumikki -sadun nimettömät kääpiöt saivat nimensä vuonna 1937 valmistuneen Walt Disneyn piirretyn elokuvan "Snow White and the Seven Dwarfs" myötä. Hahmojen nimet ovat suomeksi / ruotsiksi / englanniksi:
Lumikki / Snövit / Snow White
seitsemän kääpiötä / sju dvärgarna / the seven dwarfs
Viisas / Kloker / Doc
Jörö / Butter /Grumpy
Lystikäs / Glader / Happy
Unelias / Trötter / Sleepy
Nuhanenä / Prosit / Sneezy
Ujo / Blyger / Bashful
Vilkas / Toker / Dopey
Tiedustelemastasi kirjasta on otettu useita painoksia ja se löytyy useista tieteellisistä kirjastoista. Tällä hetkellä se on paikalla Helsingin yliopiston pääkirjastossa sekä Åbo Akademin kirjasossa. Muualta se näyttää olevan lainassa.
Lapin yliopiston Linda-tietokannasta voit nähdä, mistä kirja löytyy.
Myös osoitteesta www.kirjastot.fi voit klikata yliopistokirjastot tai erikoiskirjastot ja tarkistaa, missä näistä kirja on paikalla.
Ilkka Remes on antanut itsestään erittäin vähän tietoja julkisuuteen.
Luotettavia tietoja löydät seuraavilta sivuilta:
http://www.ilkkaremes.com (Ilkka Remeksen kotisivu)
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=42&lang=FI (Helsingin kaupunginkirjaston kirjailijatietokanta)
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/5576D8FC09979DBDC2256A760… (Ilkka Remeksen kustantajan WSOY:n kirjailijagalleria)
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/remes.htm (DekkariNetti)
Ilkka Remes on kirjailijan salanimi. Remes ei ole halunnut kertoa oikeaa nimeään julkisuudessa, mutta oikea nimi on melko helposti löydettävissä Internetistä, esim. Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetin salanimiluettelosta http://www.tornio.fi/kirjasto/...
Kyseessä on Juha Mannerkorven runo. Se löytyy ainakin teoksista Runo puhuu ilosta ja Juha Mannerkorven teoksesta Runot 1945-54.
Kyseiset kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistohausta osoite http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Sanonta liittyy todennäköisesti Kwan-yiniin (Kwan-Yin),naispuoliseen bodhisattvaan, jota pidetään bodhisattva Avalokitesvaran eräänä aspektina, mutta myös kutsutaan armon ja myötätunnon jumalattareksi. Kirjoittamalla esimerkiksi Googleen hakutermiksi "kwan-yin" saat runsaasti sivustoja, joissa käsitellään Kwan-Yinin eri aspekteja ja tehtäviä buddhalaisessa ja zen-buddhalaisessa mytologiassa. Ohessa yksi esimerkki http://taipei.tzuchi.org.tw/tzquart/99spring/qp99-11.htm. Kwanin lähettiläs siis on armon ja myötätunnon jumalattaren lähettiläs.
Aineistotietokanta Helmetissä näkyvä kirjan painovuosi on niiden kirjojen painovuosi, jotka kirjastoissa ovat. Se ei siis välttämättä ole ensimmäinen. Joskus kirjastossa ei ole ensimmäistä painosta, joskus painoksia on useampiakin. Jos kirjan painos ei ole ensimmäinen, se useimmiten näkyy mainintana (esim. 2. p.), mutta vanhimpien kirjojen tiedoista tämä maininta voi puuttua.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyvät tiedot kaikesta Suomessa julkaistusta. Se on vapaasti internetin kautta käytettävissä osoitteessa http://finna.fi
Fennican mukaan suomennosten ensimmäiset painokset ovat seuraavat:
-Hermann Hesse, Muuan nuoruus 1978
-Siegfried Lentz, Kiusattu 2001
-Jan Guillou, Pahuus 1996
-Philip Ridley, Demonit 1993
Rosa Liksomin taiteellisesta tuotannosta on runsaasti tietoa Internetissä, hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan sen sijaan vähemmän. Mutta jotain tietoa löytyy muun muassa seuraavilta nettisivuilta:
http://www.rosaliksom.com
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/suomi/liks.htm
http://www.rovaniemi.fi/Lapinkirjailijat/rosa/liksom.htm
