"Feliks onnellinen" on käännetty englanniksi nimellä "The tongue of fire". Kirja ilmestyi Lontoossa Putnamin kustantamana v. 1959. Kääntäjä oli nimeltään Alan Blair.
Kirjaa on Pääkaupunkiseudun kirjastoissa saatavilla enää Pasilan kirjaston varastossa eli Helsingin keskusvarastossa. Se näyttää tällä hetkellä olevan hyllyssä.
Jos korttiisi on liitetty tunnusluku = pin-koodi, voit tehdä varauksen suoraan osoitteessa http://www.helmet.fi
Kirjassa Kirjastoautokäsikirja, kirjoittanut Sirkka Sarkola, sivu 306 kerrotaan että ensimmäinen "kirjastoauto" pääkaupunkiseudulla liikkui Helsingin maalaiskunnassa, nykyisellä Vantaalla vuonna 1913, vaunua vedettiin hevosilla.
Voitte varata HelMet-aineistohaulla kaksi Sirkka Sarkolan kirjaa:
Kirjastoautokäsikirja
Kirjastoautotoiminta Suomessa
Näistä kirjoista löytyy lisätietoa kirjastoautotoiminnasta ja sen historiasta.
HelMet-haku osoitteessa http://www.helmet.fi/
Lisäksi kannattaa ottaa yhteyttä Suomen kirjastoseuraan, yhteystiedot osoitteessa http://www.fla.fi/
Suomen kirjastomuseo sijaitsee Vaasassa, yhteystiedot linkissä: http://www.suomenkirjastomuseoyhdistys.fi/index.php
Lisää tietoa kirjastoautoista Kirjastot.fi:n...
Tampereen kaupunginkirjaston kestävän kehityksen ohjelma löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/kestkeh.htm Siellä käsitellään myös kirjastoaineiston hankintaa. Eija Kosken artikkeli: Kirjasto säästää luontoa löytyy puolestaan Kirjastolehdestä 5/1999. Lisäksi Tilastokeskuksen julkaisemassa Kuntapuntarissa 3/2000 käsitellään kirjastoja ja kestävää kehitystä.
Näistä kirjoista löytyy erilaisia kirjainmalleja:
Kirjotut kirjaimet - Muistojen monogrammit, kirjoittajat Helena Raussi-Tihula ja Juhani Seppovaara, Tammi.
Ristipistoja, kirjoittanut Kerstin Lokrantz, WSOY.
Kauneimmat kirjontamallit, kirjoittanut Monica Zetterström, Gummerus.
Kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun HelMet-aineistohausta, osoitteesta http://www.helmet.fi/
Lisää ristipistokirjoja löytyy Aihehaulla, käyttämällä hakusanaa ristipistotyöt.
Immi Hellénin runossa Paimenpoika on säkeistö:
Nyt metsä kirkkoni olla saa,
voi täälläi palvella Jumalaa,
mun urkuni kauniit, soikaa!
Mun kirkkoni katto on korkea,
ja ystävä yksi on seurana,
joka muistavi paimenpoikaa.
Kokonaisuudessaan (neljä säkeistöä) se on esimerkiksi Immi Hellénin kokoelmissa
Lapsuuden lauluja ja Punaposki, Kultasuu, jotka löytyvät mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston kokoelmista.
Hei,
Tampereen kaupunginkirjaston käyttösääntöjen http://www.tampere.fi/kirjasto/saannot.htm mukaan yhdellä asiakkaalla voi samanaikaisesti olla lainassa 5 DVD-levyä.
Ruotsin säädöskokoelma löytyy netistä osoitteesta: http://www.riksdagen.se/debatt/sfst/index.asp
Täällä voit tehdä aiheenmukaisia hakuja lainsäädäntöön. Ruotsin ympäristönsuojelukaari löytyy hakusanalla miljöbalk. Ympäristönsuojeluasiaa löytyy myös mm. seuraavilta sivuilta: http://www.miljo.regeringen.se/ (Ruotsin ympäristöministeriö) ja http://www.svenskamiljonatet.se/
(Svenska miljönätet)
Ruotsin ympäristönsuojelulainsäädännöstä on Suomen kirjastoissa myös kirjoja, tässä muutama uudemmasta päästä:
Rubenson, Stefan: Miljöbalken : den nya miljörätten. Stockholm : Norstedts Juridik, 1998
Bengtsson, Bertil: Miljöbalkens återverkningar. Stockholm : Norstedts juridik, 2001
Lagbok i miljörätt : miljöbalken och andra lagar och förordningar på...
Kyseessä on Aino Kallaksen runo Pastorale runokokoelmasta Kuoleman joutsen (1942). Säveltäjä on Tauno Pylkkänen. Jorma Hynnisen laulamana Pastorale löytyy ainakin cd-levyltä: Hynninen, Jorma: Usko, toivo ja rakkaus : kauneimpia hengellisiä lauluja. Helsinki : Ondine, P1999.
Tämä cd-levy on Hämeenlinnassa Tuomelan kirjaston kokoelmissa. Aino Kallaksen runokokoelma on lainattavissa pääkirjaston varastossa.
Asiasanaksi on syytä valita kirjallisuussosiologia. Esim. Google-haku johtaa Tampereen yliopiston sivuille (www.uta.fi) ja Jyväskylän yo:n sivuille (www.cc.jyu.fi). Kattavasti saat lähteitä alan kirjallisuudentutkimuksesta esim. mainitulla hakusanalla Linnea-tietokannoista http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm. Valitse näistä tietokannat Linda ja Arto. Kirjastoilla on käyttöoikeudet asianomaisiin tietokantoihin. Apua hakuun saat tarvittaessa lähimmästä kirjastosta.
Kaupunginarkistosta löytynee Niittytien nykyinen nimi. Sieltä saamani neuvon mukaan on toimittava näin: Kaupunginarkistosta löytyy 1930-luvulta peräisin oleva kartta, josta kadun sijainnin ehkä voi varmistaa, ja sen jälkeen verrata kadun sijaintia nykyiseen kiinteistökarttaan.
Kaupunginarkiston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Kysymyksesi on niin laaja, että tyhjentävää vastausta en sinulle uskalla luvata.
Pääkaupunkiseudun yleisillä kirjastoilla on yhteinen aineistohaku http://www.helmet.fi
Helmet-aineistohausta voit siis hakea pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyvää aineistoa haluamistasi aiheista. Helmet - aineistohaun hakuohjeet löydät tämän linkin alta http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#Hakuohjeita
Sopivien hakusanojen etsimisessä sinua auttaa Yleinen suomalainen asiasanasto http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Nukkumisesta ja unihäiriöistä löydät tietoa tästä palvelusta http://www.tohtori.fi/. Käytä esimerkiksi hakusanaa "unihäiriöt"
Rentoutumisesta tietoa löytyy täältä
http://www.hypnoosi.com/NewFiles/rent.html
Väreistä, valoista ja...
Moppe Craverin kirja "Mitä jokaisen koiran tulee tietää isäntänsä..." kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Lisäksi löytyy kirja "Mitä jokaisen koiran tulisi tietää isännän valinnasta" / Olli Haikka. Kirjojen saatavuustiedot selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Kyllä löytyy venäjänkielisiä äänikirjoja pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saat niistä luettelon kirjastohausta (http://www.helmet.fi/) klikkaamalla auki sanahaku-kohdan ja kirjoittamalla hakusanaksi äänikirjat ja valitsemalla kieleksi venäjän.
Kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetuksesta kirjastoissa löydät parhaiten tietoa kirjastojen lastenosastojen sivuilta.
Kirjastot.fi palveluun on kerätty lastenosastojen kotisivuja: sivuston loppuun on koottu erityisesti tiedonhakuun ja kirjastonkäytön opetukseen keskittyviä "kursseja".
< http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=397 >
Kirjallisuutta pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista; http://www.helmet.fi .
Kipinöitä oppimiseen : kirjasto oppimisen tukena, Ammattikasvatushallinnon koulutuskeskus, 1996
Kirjasto koulussa : opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon, BTJ Kirjastopalvelu, 1999.
Koulu kirjastossa : kirjasto oppimisympäristönä, BTJ Kirjastopalvelu, 2000.
Luku- ja tiedonhallintataidot 2000+ , koulun ja kirjaston...
Englanninkielinen käännös The labyrinth of the world and the paradise of the heart löytyy ainakin Tukholmasta, Stockholms universitetsbibliotek'in kokoelmista
http://cat.sub.su.se/
Kaukolainat tehdään paikan päällä, Turun kaupungin pääkirjastossa, lainaosastolla.
Näyttää vahvasti siltä ettei ym. teosta ole suomennettu.
Useimmissa kirjastoissa voi uusia lainat Internetin kautta. Kysymyksestäsi ei ilmene missä kaupungissa käytät kirjastoa. Löydät oman kirjastosi yhteystiedot ja kotisivut Kirjastot-fi etusivulta kohdasta Kunnan- ja kaupunkien kirjastot. Oman kuntasi kirjaston sivuilta löytyy tietoa uusimisesta.
Virkailijat kirjastoissa opastavat mielellään kirjastopalveluiden käytössä.
Tervetuloa kirjastoon !
Lappeenrannan maakuntakirjaston sivuilla on esitelty eteläkarjalaisia kirjailijoita. Tässä linkki Laila Hietamiestä, nyk. Hirvisaarea koskevaan tekstiin http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12960 .
Lisätietoja saat esim. kirjasta Salme Saure: Laila Hietamies läheltä, 1998.
Oletko jo tutustunut Kirjava Kukko sarjaan. Siinä on monia hauskoja kirjoja, esimerkiksi Levolan Rouslain-kirjat ja Parvelan Ella-kirjat. Uusin Ellasta kertova kirja Ella Lapissa ei tosin enää ole siinä sarjassa.
Suosittelen sinulle myös Astrid Lindgrenin, Tuula Kallioniemen ja Päivi Romppaisen kirjoja. Jos pidät eläimistä silloin saatat pitää myös Lucy Danielsin Eläinten arkki -sarjasta. Ja sitten vielä Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -kirjat ja Risto Räppääjät.
Tarkoittanet Fedon A. Lindbergin Syön itseni hoikaksi -kirjaa. Muita vähähiilihydraattisia dieettejä löytyy Robert C. Atkinsin, Antti Heikkilän ja Pertti Pakarisen kirjoista. Uusimpia teoksia aiheesta ovat Rick Gallopin kirja GI-dieetti ja Fredrik Paulunin Verensokeriblues vuodelta 2003.
