Suomen kirjallisuutta esittelee esim. kolmiosainen sarja Suomen kirjallisuushistoria. Eri osilla on omat alaotsikkonsa: 1.osan nimi on Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin, toimittaneet Yrjö Varpio ja Liisi Huhtala. 2.osa on Järkiuskosta vaistojen kapinaan, toimittanut Lea Rojola. 3.osa on Rintamakirjeistä tietoverkkoihin, toimittanut Pertti Lassila. Kirjasarja on ilmestynyt vuonna 1999 ja julkaisijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Lisäksi löytyy myös esim. Leena Kirstinän tekemä Kirjallisuutemme lyhyt historia, Tammi 2000 ja Kai Laitisen tekemä Suomen kirjallisuuden historia, Otava 1997. Suomalaisista kirjailijoista saa tietoa kirjasta Suomalaisia kirjailijoita, toimittaneet Juhani Kohonen ja Risto Rantala, Otava 2004.
Kirjojen...
Nimi Dina (Diina)´oikeus´ tulee hepreasta. Dina oli Jaakobin ja Lean tytär. Nimen hepreankielinen asu on דִינָה
Lähde: Kuka on kukin Raamatussa. 1996 Oy Valitut Palat.
Tässä muutamia ehdotuksia, ensin kaunokirjallisia teoksia, sitten tietokirjoja:
Anna Amnell: Kyynärän mittainen tyttö, Pako Tallinnaan
Maijaliisa Dieckmann: Ram-sarja (Ram ja linnunkuvainen ruukku, Ram löytää
synnyinsijansa, Ram-tähtien tytär) : kivikausi
Maijaliisa Dieckmann: Kaksoset ja kadonnut sisar, Kaksoset ja rahalippaan arvoitus, Kaksoset ja Pyhän Yrjänän lohikäärme (1490-luku)
M.D.: Aurajoen tyttö, Piilopirtin tytöt, Fredrika-rouvan koulu: kertomus 1800-luvun
puolivälin Porvoosta, Luostarin Piritta: nuortenromaani 1490-luvun Naantalista,
Pakene luostariin, Pikkupiika Elina
M.D.: Keisari ratsastaa kaupunkiin, Kolme hopeasormusta, Hopeasormuksen taika
Wava Stürmer: Johan Ludvig: pietarsaarelaispoika josta tuli kansallisrunoilija...
Alumiinista voidaan tehdä hyvin monenlaisia esineitä ja hyvin suuriakin metallin monien hyvien ominaisuuksien vuoksi.
Alumiinista voi tehdä kuljetussäiliöitä, esim. nesteytetyn kaasun kuljetukseen -163 asteessa lastialuksessa. Alumiini on korroosionkestävää, siitä voi tehdä kirkon kupolikattoja. Siitä voidaan tehdä myös profiileja, tankoja ja putkia. Suurprofiileja käytetään kevyiden rautatievaunujen valmistuksessa. Alumiini on myös ensisijainen lentokonemateriaali. Rakentamisessa ja autonosissa käytetään paljon alumiinia.
Katso lisää: Raaka-ainekäsikirja 5 : alumiinit, 2002.
Jos olet valinnut varaukselle Ei tarvita jälkeen -päivämäärän, et voi muuttaa sitä itse. Kirjaston henkilökunta voi tarvittaessa muuttaa sen puolestasi. Varauksille ei ole pakko valita Ei tarvita jälkeen päivämäärää.
HelMet-verkkokirjaston ohjeet löytyvät
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kyseessä on Ilkka Auerin kirjasarja Lumen ja jään maa. Kaikki kirjasarjassa ilmestyneet kirjat kuuluvat Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmaan sekä pääkirjastossa että kaikissa lähikirjastoissa. Myös muita kotimaisia nuorten fantasiakirjoja ja -sarjoja löytyy ja henkilökunta voi opastaa sinua näiden teosten löytymisessä.
Kysy kirjastonhoitajalta Arkistosta löytyy 20.10.2005 alla oleva vastaus samanlaiseen kysymykseen. Vuoden 2005 jälkeen ovat ilmestyneet lisäksi: Puhdas kuin lilja, 2006 ja Isosisko, 2007. Fennican ennakkotiedoissa löytyy teos Yötaivas ja sarastus, joka todennäköisesti ilmestyy vuonna 2008. Internetosoitteesta http://www.fantasticfiction.co.uk/c/catherine-cookson/ löytyy lista kirjailijan alkukielellä tekemistä teoksista.
Catherine Cooksonilta ovat ilmestyneet suomeksi alla mainitut romaanit. Fennica-tietokanta, Suomen kansallisbibliografia, josta löytyvät muun muassa kaikki suomeksi ilmestyneet kirjat, on vapaasti käytettävissä internetissä, osoitteessa http://finna.fi Sieltä löytyy alla oleva luettelokin. Luettelosta näkee myös kirjoista...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta Helmetistä www.helmet.fi
löytyy muutamia Suomen historiaa tai kulttuuria käsitteleviä kuvatallenteita, joissa on englanninkielinen tekstitys. Ne saa esiin tietokannasta esim. seuraavalla tavalla: Helmet-tietokannan etusivulla klikataan hakuruudun alapuolella olevaa otsaketta Tarkenna hakua, avautuvan sivun hakuruutuun kirjoitetaan hakulauseke Suomi and (historia or kulttuuri) ja alla olevista pudotusvalikoista (otsakkeet Aineisto ja Kieli) haun voi rajata aineistolajin mukaan (DVD-levy, videokasetti) ja kielen mukaan. Näin hakemalla löytyvät esim. DVD-levyt Eduskunta – monta näkökulmaa (2007), Itsenäinen Suomi (2007) ja Helsingin aika (2007). Kunkin teoksen saatavuuden voi...
Uusi Aura lehden kaikki numerot löytyvät mikrofilmattuina Turun kaupunginkirjaston Pääkirjastosta: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=cpdue&previd=avlib&sesid=1208…
Mikrofilmilukulaitteen käyttämistä varten tulee varata etukäteen aika numerosta: puh. 262 0621
Mikrofilmin saa käyttöönsä aikaisintaan seuraavana arkipäivänä klo 10.00.
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=57922
Wikipedian listasta löytyy vain suomennettu tuotanto. Täydellinen teosluettelo löytyy The Enid Blyton Societyn sivuilta, jossa teokset on ryhmitelty lajityyppien ja sarjojen mukaan: http://www.enidblytonsociety.co.uk/author/book-listing.php
Wikipedian englanninkieliseltä sivulta löytyy myös täydellinen teosluettelo: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_books_by_Enid_Blyton
Väestötiedot vaihtelevan jonkin verran lähteiden mukaan. World atlas (http://www.worldatlas.com/aatlas/infopage/contnent.htm) antaa Afrikan väkiluvuksi 877 500 000 ja The World Almanac and Book of Facts 2007 kertoo väkiluvuksi 915 722 298. YK:n arvion mukaan väkiluku vuonna 2005 olisi ollut 847 114 000 (lähde: Tilastokeskus http://www.tilastokeskus.fi/tup/maanum/03_pinta-ala_vakiluku_ja_paakaup…). Kaikki luvut ovat arvioita, sillä Afrikan väestönkasvu on melko nopeaa, eikä luotettavia väestölaskentatietoja ole saatavilla.
Tilastokeskuksen mukaan HIV-positiivisia oli vuonna 2005 n. 23 876 000 (http://www.tilastokeskus.fi/tup/maanum/24_terveys_ja_ravinto.xls), eli samaan tilastoon verrattaessa koko mantereen väestöstä n. 2,8 % olisi HIV-...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyvät kaikki väestötietojärjestelmässä olevat etunimet. Sen mukaan Jooa-nimen on saanut vuosina 1960-1999 54 henkilöä, joista viisi naisia. Vuodesta 2000 lähtien nimi on vakiintunut miehen nimeksi ja nimen suosio on kasvanut niin, että vuosina 2000-2008 nimen on saanut jo 172 henkilöä.
Nimen alkuperästä ei ilmeisesti ole täyttä varmuutta ja siksi se vaihteleekin, joissakin läheteissä nimi on Joonaksen muunnos (Riihonen, Eeva ”Mikä lapselle nimeksi), joissain taas se olisi raamatullista perua, muunnelma nimestä Jooas. Myös Joakim-nimeä on esitetty alkuperäksi.
Joonas, alkup. heperan kyyhkynen, nimipäivä 29.3.
Joakim, alkup. heprean Jumalan asettama ja ylistämä, nimipäivä 20.3
Kirjastosta löytyy...
Hei!
Pirjo Mikkosen kirjan Sukunimet. Otava 2000 mukaan Tanski on samaa perua kuin nimet Tanska, Tanskala ja Tanskanen.
Kirjassa kerrotaan, että nimen taustalla on 'tanskalaista' merkitsevä kansallisuudennimitys dansk, vaikka tanskalaisia onkin varhain nimitetty juuteiksi. Turun seudun vanhoissa nimissä taustalla on ehkä myös tanskan dansk 'danzigilainen'. Teoksessa mainitaan Tanski-nimisiä löytyvän Punkalaitumen seudulta 32. (siis v. 2000)
Hei!
Voisikohan kyseessä olla Anna-Maija Raittilan runo Sokea?
Se alkaa seuraavasti:
-Ei ole siipiä, ei ole enkeleitä.
-Miksi uskoisin - siksikö vain, kun en näe!
-Mitä silmistä sumentuneista näistä,
-mitä siivettömistä olkapäistä!
-Siksikö vain en uskoisi, kun en näe?
Runo löytyy ainakin teoksesta Rakkaudellasi hellytät: uskonnollisia ja muita elämänkatsomuksellisia runoja.
Kirjaneliö 1980
Ensin panhuilun kuvailu osoitteessa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Panhuilu
Yhtään panhuilun soitonopasta en löytänyt pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Suomen kansallisbibliografian Fennican avulla selvisi, ettei yhtään suomenkielistä opasta ole julkaistukaan. Myöskään muunkielisiä soitonoppaita panhuilulle ei ilmeisesti ole olemassa. Kyseessähän on lähinnä kansanmusiikissa käytetty soitin, jossa on 10 tai useampia eri pituisia huiluja rinnakkain.
Gilkyson & Deer & Millerin säveltämä ja sanoittama "Green Fields" (suomeksi "Vihreät niityt") tunnetaan Virossa nimellä "Rohelised Niidud". Kappaleen sanat löytyvät internetistä osoitteista:
http://www.lap.ttu.ee/~muhw/lyrics.php?action=show&id=104490
http://www.justsomelyrics.com/1012678/Noorkuu-Rohelised-Niidud-Lyrics
Preoperatiivisesta tai perioperatiivisesta hoitotyöstä löytyy jonkin verran kirjoja. Lukkari, Kinnunen ja Korte ovat toimittaneet teoksen "Perioperatiivinen hoitotyö" (WSOY, 2007), josta löytyy todennäköisesti myös laajamittaisiin leikkausoperaatiohin liittyvää tietoa. Teoksen vanhempi painos vuodelta 2000 löytyy Kankaanpään kirjaston kokoelmista, mutta on tällä hetkellä lainassa.
Kankaanpään ja oppilaitoksen kirjastoista kannattaa etsiskellä muutakin materiaalia. Hakusanoina voit käyttää mm. 'perioperatiivinen hoito', 'preoperatiivinen hoito' ja 'amputaatio'.
Kirjastoissa voit käyttää myös artikkelihakuja ja kotimaista terveystieteellistä viitetietokanta Mediciä.
Myös internetistä löytyy aineistoa, kuten esimerkiksi:
http://ksamk.pspt.fi...
Lähes kaikki Suomen ammattiopistot ovat kääntäneet nimensä muotoon Vocational College. Ammatti-instituutit käyttävät puolestaan muotoa Vocational Institute.
Opiskelijakortteja myöntävät eri opiskelijajärjestöt. Yliopistoissa Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), lukioissa Suomen lukiolaisten liitto (SLL), ammattikorkeakouluissa Suomen Ammattikorkeakoulu-opiskelijayhdistysten Liitto (SAMOK) ja ammattioppilaitoksissa Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto (SAKKI ry). Muitakin on ks. luettelo yleisimmistä tästä linkistä:
http://www.vr.fi/heo/palvelut/opiskelijakortit.htm
Oppilaitoksesi kansliassa osataan varmaan neuvoa tarkemmin.
Myös VR ja Matkahuolto antavat kuvallisia opiskelijakortteja. Ehdot saamiseksi löytyvät täältä: http://www.vr.fi/heo/palvelut/opiskelijat.htm
