Uusimpia perehdyttämistä käsitteleviä kirjoja on Vartiainen-Ora, Päivi: Erilaisuus sallittu : perehdymme monimuotoisuuteen : käsikirja työhön perehdyttäjälle ja työyhteisölle (Helsinki 2007). Riitta Viitalan kirjassa Henkilöstöjohtaminen : strateginen kilpailutekijä (Helsinki 2007) käsitellään mm. perehdyttämistä, samoin Harri Hietalan kirjassa Esimiehen käsikirja (Helsinki 2006). Vähän vanhempi kirja on Pirkko Kankaan kirjoittama Perehdyttäminen palvelualoilla (Hki 2003, 3. uud. p.). Kotimaisissa lehdissä olleita artikkeleja voi etsiä Arto-artikkeliviitetietokannasta, joka on käytettävissä HelMet-kirjastoissa. Hakusanoina voi käyttää esim. sanoja: perehdyttäminen, henkilöstökoulutus, työnopetus ja työpaikkakoulutus. Arto-tietokannasta...
Ohessa valikoima uudempaa kirjallisuutta ko. aiheista.
Raskaus :
Butters, Maija : Väkevä hauras : kuvia ja tekstejä äitiyden mysteeristä. Like, 2007.
Janouch, Katerina : Lasten kanssa : odotusajasta murrosikään. Otava, 2007.
Glanville-Blackburn, Jo : Ihana odotus : kauneutta, terveyttä ja hyvää oloa raskauskuukausiin. WSOY, 2006.
Mantu, Eve : Musta tulee perhe! : voimakirja yksin odottavalle. Helmi, 2006.
Brodén, Margareta : Raskausajan mahdollisuudet : kun suhteet syntyvät ja kehittyvät. Therapeia-säätiö, 2006,
Suuri äitiyskirja / toimittanut Anne Deans. Perhemediat, 2005.
Taskinen, Sirpa : Meille tulee vauva. Stakes, 2005.
Helin, Sari : Ra(s)kas raskaus. Otava, 2004.
Suomalainen vauvakirja / toimittanut Outi Gyldén. Otava : Yhtyneet...
Pääkaupunkiseudulla ei löydy Follettin kuunnelma Maata etsimässä, mutta se löytyy alkuperäisenä nimellä Earthsearch ja on lainattavissa.Siinä on 4tuntia 25 minuttia kuunnelmaa, joten se ei ole kokonaisuudessa koska Earthsearch 1 ja 2 on esitetty yhteensä 20:ssa 30 minuutin osassa vuosina 1981 ja 1982.
Maakuntakirjastojen kokoelmista ei löydy lainattavaa aineistoa tällä nimellä.
Wikipediasta hakusanalla Maata etsimässä löytyi seuraava tieto: "Sarja on kirjastoluetteloiden mukaan saatavana muutamissa kirjastoissa lainattavina äänikasetteina[1], mutta kaukolainapyyntöön vuonna 2006 saadun vastauksen mukaan kasetteja ei loppuunkulumisen vuoksi voi lainata".
Katso lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maata_etsim%C3%A4ss%C3%A4
http://en.wikipedia...
Sukututkimus on kiinnostava harrastus, mutta se on myös taitoa vaativa harrastus. Tutkimuksia voit tehdä pääasiallisesti Kansallisarkistossa ja maakunta-arkistoissa, maakuntakirjastoissa sekä kunnallisissa kirjastoissa. Tärkein sukututkimuksen lähde ovat kirkonarkistot.
Sukututkimuskursseja löytyy mm. Työväenopistolla. Suomessa toimii Suomenm sukututkimusseura r.y, netissä http://www.genealogia.fi/ , josta myös löytyy aloittelijalle hyödyllinen opastus.
Katso lisää
http://www.genealogia.fi/
Valma on suomalainen nimi, jota ei tunneta muissa kielissä. Valma on mahdollisesti luonnonaiheinen nimi, kukan nimestä valmu eli unikko.
Natalialla on hieno alkuperä. Nimi on latinaa ja oli alunperin natalis domini, eli Herran syntymä tai Joulupäivä.
Nataliamuotoa käytetään espanjan, italian ja puyolan kielissä, muissa usein muotoa Natalie.
Vanja on Ivan-nimen hellyttelymuoto ja on miehennimi mutta sen a-loppuisen muodon vuoksi sitä annetaan ensisijaisesti tytöille Ruotsissa ja Saksassa.
Mukavaa etunimiluettavaa löytyy teoksesta Suuri etunimikirja
kirjoittanut Pentti Lempiäinen.
Katso myös
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
http://www.behindthename.com/
Pihla-nimi on ollut käytössä 1940-luvulta asti. Suomalaiseen almanakkaan nimi on otettu mukaan vuonna 2005. Pihla on tyypillinen luontoaiheinen nimi, lyhentymä pihlajasta.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999 ja Kustaa Vilkuna: Etunimet, 2005
Voisikohan etsimänne teos olla seuraava:
TEKIJÄ: MARMO, Vladi
NIMEKE: Geology of the Nokia region, Southwest Finland / Vladi Marmo
JULKAISUKIELI: englanti
JULKAISUTIEDOT: Helsinki : Geologinen tutkimuslaitos, 1957
ULKOASU: 38, [8] s. : kuv., kartt. ; 25 cm
SARJA/ISSN: Bulletin de la Commission géologique de Finlande, ISSN 0365-9283 ; Tome 29, 176
nid.)
HUOMAUTUKSET: With 16 figures, 1 table
Tämä teos löytyy Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsossa olevasta Pirkanmaa-kokoelmasta.
Teoksessa ei ole aakkosellista hakemistoa, joten siitä ei voi hakea suoraan Naulonvuoresta tietoa, vaan teos on tältä osin selattava läpi.
Tässä samassa sarjassa on myös muita Pirkanmaan aluetta koskevia geologisia selvityksiä. Nekin ovat...
Suomen ilmailumuseolla on kirjasto, jossa myös tavallinen yleisö voi asioida tutkijoiden ja viranomaisten lisäksi. Kirjasto on normaalisti auki arkisin klo 11-17. Muinakin aikoina vierailu on mahdollista sopimuksen mukaan. Kirjasto lainaa osaa kirjoista asiakkaille, kaikkia kirjoja ja mitään ilmailulehtiä ei lainata. Kopioita voi ottaa tarvittaessa pientä maksua vastaan.
Suomen ilmailumuseo on Vantaalla, osoite on Tietotie 3, puh. 09-8700 870
Teoksen Tuuli ja pilvet ja männynlatvat (on kirjastoissa)henkilöhakemistossa on mainittu mm. nämä kuuluisat henkilöt, heistä on teoksessa usealla sivulla.
Leni on saksalainen lyhentymä nimestä Magdalena. Suomalaisia Magdalena-nimen muunnelmia ovat muun muassa Leena, Leeni ja Lenita. Tunnetuin Magdalena oli Jeesuksen ystävä Magdalan Maria. Suomessa Magdalena-nimeä on käytetty jo keskiajalla. Renne on muunnelma nimestä Renatus, joka merkitsee latinaksi uudelleen syntynyttä. Suomalaiseen etunimistöön Renne on luultavasti tullut esikuvanaan joko ranskan Renee tai italian Renato. Ilmari on muotoutunut kantasanasta 'ilma'. 1551 Psalttarissa mainitaan jo hämäläisten epäjumala Ilmarinen. Kalevalassa seppä Ilmarinen oli yksi eepoksen sankareista. Ensimmäinen Ilmari lienee ollut säveltäjä Ilmari Krohn (1867-1960). Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Leni-nimisiä on ollut Suomessa 217, Rennejä...
Kannattaa ottaa yhteyttä Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen yhteydessä toimivaan Elokuvakerhopalveluun. Elokuvakeskuksesta saa neuvoja ja palvelu mm. välittää elokuvia suomalaisille elokuvakerhoille ja järjestää koulutusta.
http://www.vselokuvakeskus.net/
Mannerheimin lastensuojeluliiton Lapset ja media –sivuston Viisaasti verkossa –osiossa http://vanhemmat.mll.fi/lapsetjamedia/viisaastiverkossa.php on runsaasti kysyttyä asiaa koskevaa tietoa. Tekniset suojaukset –valikon alla on tietoa esto-ohjelmista ja muista tavoista rajoittaa lasten netin käyttöä. Pelastakaa lapset-Nettivihje –sivulla http://www.pelastakaalapset.fi/nettivihje/nettiestot.php on niin ikään tietoa ja ohjeita esto-ohjelmien käytöstä sekä linkkejä eri suodatinohjelmiin. Myös Tietoturvaoppaan vanhemmille tarkoitetussa osastossa käsitellään Internetin turvallista käyttöä. http://www.tietoturvakoulu.fi/vanhemmille.htm
Netistä löytyy paljonkin viitteitä Arto Paasilinnasta. Wikipediassa on sivusto hänestä, osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna ,
mutta luotettava ja hyvä sivusto on Sanojen ajalla, sivu http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=273&PageConten…
Kannattaa tietenkin tutustua myös kirjallisuuteen.
Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 löytyy asiasanalla Paasilinna, Arto yhteensä 17 teosta, sieltä voi tutkia myös niiden saatavuutta. Perustiedot on esitetty hyvin teoksissa Kotimaisia nykykertojia ja Kotimaisia tieteis- ja fantasiakirjailijoita.
Hermann Hessen runokokoelmassa Huilunsoittaja: runoja 1895-1941 on toinen suomennos Arosusi-romaanissa olevasta runosta Arosusi. Sen on suomentanut Anna-Maija Raittila. Suomennos on vuodelta 1977.
Tässä muutamia pääsiäisaiheisia näytelmiä ja esityksiä:
- Terttu Nurmi, Kävelykierros Jerusalemissa eli "Via Dolorosa" koulussa
- Eija-Liisa Määttänen, Ensimmäisenä pääsiäisenä
Nämä ovat Kirsti Koivulan kirjasta Yhdessä näyttämölle -koulun juhlakirja
- Kaarina Kakko, Palmusunnuntain virpomisloruja
- Maijaliisa Dieckmann, Pienet pääsiäisnoidat
Nämä Kirsti Koivulan kirjasta Yhdessä juhlaan - esityksiä koulun näyttämölle
Molemmat kirjat löytyvät Lumijoen kirjastosta.
Kalevalan runossa 48 kuvataan Väinämöisen kalaverkon valmistamista pellavasta ja pellavan taimen syntyä siemenestä (säkeet 19-44). Liina tarkoittaa runossa pellavaa. Siemen kaivetaan maasta "Tuonen toukan kätköksestä, maan maon varustamista" ja kylvetään tuhkaan "rannallen Aluen järven, peltohon saviperähän". Taimi nousee maasta "yhtenä kesäisnä yönä." Siemen korjataan ja viedään likoamaan ennen verkon kutomista.
Runossa (säkeet 131, 133, 134) mainitaan Väinämöisen puhutellessa Vellamoa edelleen "liinapaita", joka on "Kuuttaren kutoma, Päivättären kehreämä".
Kangasta luonnehditaan Kalevalassa usein "Kuuttaren kutomaksi". 4. runossa Ainoa kehotetaan astumaan (säe 127) "aittahan mäelle" ja avaamaan arkku. " -- Siin´ on kuusi kultavyötä,...
Kasvien kasvullinen lisääminen voi olla ainoa vaihtoehto, jos kasvilaji tuottaa vähän tai huonosti itäviä siemeniä. Lisää tietoa kasvullisesta lisääntymisestä mm. täältä:
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/1E3299FA9D149D21C225653E003F42…ääntyminen&cat5=Kasvullinen%20lisääntyminen
8. Divisioona ("Kolmen kannaksen koukkaajat") oli Suomenlahden sotilasläänin perustama jatkosodan divisioona
http://fi.wikipedia.org/wiki/8._divisioona_(jatkosota)
Suomenruotsalaisen JR 24 vaiheista löytynee tietoa seuraavista teoksista:
Jatkosodan tiellä / [toimittaja: Marko Palokangas]
Helsinki : Maanpuolustuskorkeakoulu, 2004 (Jyväskylä : Gummerus).
Jatkosodan historia. 2 : Hyökkäys Itä-Karjalaan ja Karjalan kannakselle / toim. Sotatieteen laitoksen Sotahistorian toimisto Porvoo : Hki : Juva : WSOY, 1989.
"Tjugofyran" : infanteriregementet 24:s historia i kriget 1941-1944 / Ossi Wallenius Helsingfors : Schildt, 1974.
Suomen rintamamiehet 1939-45. [20] : 8. div / Olavi Antila, [Lieto] : Etelä-Suomen kustannus, 1978 kuuluu...
Uuden tunnusluvun saa kirjastosta henkilöllisyytensä todistamalla.
Vesilahden kirjaston Internetsivuilta löytyy kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat
http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto-ja_kulttuuritoi…
