Kaukolainaksi tilataan vain sellaista aineistoa, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Konsultaatiotyön perusteita (Tokola, Hyyppä, 2004) löytyy ainakin seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Näistä kirjastoista ei kuitenkaan voi tilata kirjoja Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin.
Diakonia-ammattikorkeakoulun kirjaston Helsingin toimipisteessä on kaksi kappaletta vapaana.
Kirjaston käyttöoikeus on kaikilla. Kirjastokortin saa, kun on henkilöllisyystodistus mukana. Yhteystiedot:
http://kirjastot.diak.fi/yht_helsinki
Teknillisen korkeakoulun kirjastossa kirja näyttää myös olevan vapaana. Yhteystiedot: http://lib.tkk.fi/
Kirja löytyy myös Laurea-ammattikorkeakoulun kirjastosta Leppävaaran toimipisteestä. Sieltä...
Vuonna 1960 apuhoitajan koulutus kesti 12 kk. Myöhemmin koulutuspituudeksi tuli kolme lukukautta. Apuhoitajan virkanimike muuttui perushoitajaksi vuonna 1988.
Perushoitajien koulutus aloitettiin vuonna 1987. Peruskoulupohjaisena koulutus kesti 2,5 vuotta ja ylioppilaspohjaisena 1,5 vuotta.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto eli lähihoitaja-koulutus kestää peruskoulupohjalta 2,5 v
ja yo-pohjalta 1,5 v. Tutkinnon laajuus on 100 opintoviikkoa.
Nämä tiedot löytyvät Suomen lähi – ja perushoitajien liiton SuPer ry:n sivuilta osoitteesta http://www.superliitto.fi/?cat=57 .
Vanha perushoitajan/apuhoitajan tutkinto antoi pätevyyden toimia perushoitajana
sairaanhoidossa. Uusi sosiaali- ja terveysalan perustutkinto jakautuu yhteisten
opintojen...
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Laulaja taivaan portilta, joka löytyy mm. kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan, Valitut runot 1910-1954.
Kokonaisuudessaan runo menee seuraavasti:
"Olen kuolleen laulajan sielu -
tulen kaukaa päältä maan,
ei mulla onnea ollut,
oli ihana kaipaus vaan.
Olen katsonut silmäni sokeiks
unelmaini kirkkauteen,
en onnea pyydä, mut unet
suo nähdä mun uudelleen."
Hakusanalla "kansantalous" löytyy kirjastorekisteristä useitakin kirjoja, mutta hyvä lähde voisi olla Pekkarinen-Sutelan kirja Kansantaloustiede (2002).
Luvussa 6 käsitellään kansantalouden tilinpito ja muut taloudelliset tilastot. Kansantalouden mittareita ovat mm.
- bruttokansantuote
- kansantulo
- huoltotase
- kuluttajahintaindeksit
- työllisyyden ja työttömyyden mittarit
Tilastokeskuksen internet-sivuilta http://www.tilastokeskus.fi löytyy tilastoja sekä Suomen kansantaloudesta sekä Maailma numeroina -osiosta kansainvälisiä tilastoja.
Englannin kielellä EU:n kansantaloustilastoja löytyy osoitteesta http://europa.eu.int/comm/eurostat/. Esimerkiksi osiosta General and regional statistics löytyvät BKT-tilastot.
OECD:n tilastot löytyvät...
Löysin netistä Massey Ferguson 130:n manuaalin, tosin englanninkielisen. Mahtaakohan siitä olla sinulle apua?
http://lisalizard.orconhosting.net.nz/fergie/manuals.html
Orimattilan kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja
Koulutaival Orimattilassa 1923-1993 : Orimattilan yhteislyseo 1923-1939, Orimattilan yhteiskoulu 1939-1970, Orimattilan kunnallinen keskikoulu ja lukio 1970-1973, Orimattilan peruskoulun yläaste ja lukio 1973-.
Kirjan on julkaissut Orimattilan koulumatrikkelitoimikunta vuonna 1993. Kustantaja on Gummerus ja tekijä Tuija Välimaa.
Teos on lainattavissa ja voit tehdä kaukolainpyynnön oman kotikirjastosi kautta.
Voit myös ottaa suoraan yhteyttä Orimattilan kaupunginkirjastoon http://www.orimattila.fi/kirjasto/
http://www.orimattila.fi/kirjasto/index.php?option=com_content&task=blo…
CD-levy on tulossa jossakin vaiheessa hankintalistoille, joiden pohjalta kirjastot tekevät tilauksensa. Sitä, valitseeko jokin kirjasto levyn kokoelmiinsa, ei tässä vaiheessa pystytä sanomaan. Saatavuustilannetta voi seurata HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ .
Kati Tervon kirjaa on tulossa HelMet-kirjastoihin ja tilattu kappalemäärä on 101. Ensimmäinen painos on myyty loppuun ja toinen on vasta tulossa, jota olemme jääneet odottamaan.
Kirjaa esitettiin kustantajan syysluettelossa vaikka se ilmestyi jo huhtikuussa.
Teos on siis pian tulossa.
Englanniksi löytyy seuraavat linkit, joista saatte laajan vastauksen kysymykseenne:
http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=26474
http://www.stm.fi/Resource.phx/eng/orgis/board/romani/index.htx
http://www.romani.fi/Resource.phx/stm/romani/esitteet.htx.i1544.doc
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2004/06/aa1118753049117…
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan sanan "sievoinen" kantamuoto on "sievä", jonka merkitys on paitsi 'pieni', 'siro' jne. myös 'melkoinen', kohtalainen'.
Nykysuomen sanakirja määrittelee sanan "sievoinen" merkityksen: melkoinen, aikamoinen, huomattava, merkittävä, tuntuva ja sitä käytetään aina positiivissa merkityksessä.
Valitettavasti lähdeteoksemme eivät sisällä mitään Salopuro-nimestä. Salo-alkuisia yhdyssanoja on sukunimistössämme runsaasti, osa on lähtöisin paikan- tai tilannimistä, osa on suomalaistettuja nimiä monenlaisista alkuperäisnimistä, joilla usein ei ole mitään merkityksellistä tai äänteellistä yhteyttä 'saloon'. Suomalaisuuden liiton julkaiseman Sukunimioppaan mukaan (vuoden 1984 painos) Salopuro on kuulunut vuodesta 1930 lähtien suojattuihin sukunimiin. 1930-luvun puolivälissä tapahtuneen suuren nimenmuutosaallon yhteydessä Salopuro-nimeä ei ottanut kukaan (sellaisia kuin Salohonka, Salojärvi, Salokangas, Salokannas, Salokanta, Salokanto, Salokaski, Salokataja, Salokero, Salokorpi, Salokunnas, Salokylä, Salolaakso, Salolammi, Salolehto,...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa on listattuna kaikki Jemina -nimen saaneet suomalaiset vuodesta 1899 lähtien. Tilastossa on mukana myös tapaukset, joissa Jemina on toinen tai kolmas etunimi.
Lukumäärä on 2568. Vuosien 1899-1919 välillä nimi on annettu 155 tytölle. Vuosien 1920-1979 välillä syntyi vain 99 Jeminaa. Nimi tuli uudelleen suosituksi 1990-luvulla.
Tarkkaa nykyistä lukumäärää on hankala arvioida, mutta kun vähennetään kokonaisluvusta n. 200-250 ollaan todennäköisesti lähellä todellista tilannetta. Suomessa on siis tällä hetkellä arviolta 2350 Jeminaa.
Lähde:
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelu
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Wild is the wind -elokuvaa ei ole kirjastoissa lainattavissa. Verkkokaupassa Joe's Classic Movies http://www.joesclassicmovies.com/ sitä on saatavilla hintaan $9.50.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Helmer Kalas on oikea nimi.
Väestörekisterikeskuksen sukunimihaun mukaan Kalas-nimisiä ei ole elossa, mutta on ollut kaksi henkilöä sillä nimellä. Katso
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kuopion lyseon oppilasmatrikkelista löytyy seur. tieto:
”Kalas (Kilkki), Kaarlo Helmer, s. 1.7.1921 Rantasalmella, vanhemmat pol. konst. August Evald Kilkki ja Martta Huopalainen. Tuli VII lklle Mikkelin lyseosta, yo 1940. Toiminut liikealalla mm. Italiassa, Suomessa ja Ruotsissa. Osall. 2. maailmansotaan SS-joukoissa Saksan itärintamalla ja jatkosotaan, luutnantti. Puoliso v.1948 Gina Fuser”. Ilmeisesti Helmer Kalas on muuttanut myöhemmin sukunimensä Kilkistä Kalasiksi. Nimeä Kaarlo Helmer...
Uusimiskertoja vähennettiin ja varausten maksimimäärää lisättiin. Näillä toimilla pyrittiin lisäämään aineiston parempaa saatavuutta kaikkia asiakkaita ajatellen ja toisaalta lisätä asiakkaan mahdollisuuksia saada uusinta haluttua aineistoa varaamisen kautta. Toimista päätettiin seutuyhteistyönä.
Nettilähteitä:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;29;37412;37482;87611
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?re…
Kustantajan nettisivulla ja ensi syksyn esitteessä kyllä sanotaan, että Koppakuoriaiskevät (Kisse 3) on sarjan päätösosa, ja se ilmestyy syyskuussa 2008.
William Butler Yeatsilta on käännetty suomeksi ainoastaan yksi teos Runoja (Wsoy, 1966; suomentanut Aale Tynni) ja siitä ei kysymääsi runoa löydy. Yeatsin runoja löytyy käännettynä myös esimerkiksi seuraavista antologioista Maailman runosydän (Wsoy, 1998) ja Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa (Wsoy, useita eri painoksia). Näistäkään kysymääsi runoa ei löytynyt.
Tämä kysymys on sen verran spesifi, että se kannattaa osoittaa erikoiskirjastolle. Viikin tiedekirjasto on avoin kaikille tiedontarvitsijoille ja voit lähettää sinne kysymyksen kysymyslomakkeella
http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/palvelut/kysykir.htm
Toinen mahdollinen paikka, josta saisit vastauksen kysymykseesi on VTT. Kysymyksen voit laittaa menemään osoitteeseen tietopalvelu@vtt.fi
Etsimänne lehti on nimeltään Time. Kysymyksestä ei käy ilmi, millä paikkakunnalla asutte tai haluatte kirjastoa käyttää. Lehteä tulee Helsingin kaupunginkirjastoon 11 eri toimipisteeseen, Vantaan kaupunginkirjastoon 6 ja Espoon kaupunginkirjastoon 4 toimipisteeseen. Tarkemmat sijoitukset löytyvät tietokannastamme http://www.helmet.fi/ , valitkaa välilehti "lehdet" ja kirjoittakaa hakukenttään Time.
