Vaasan kaupunginkirjastossa voi käyttää erilaisia artikkelitietokantoja. Arto ja Aleksi ovat viitetietokantoja eli niiden avulla saa tiedon lehdestä, josta itse artikkeli löytyy. Ruotsinkielisestä Artikelsök- tietokannasta löytyy artikkeliviitteitä ja myös kokotekstiartikkeleita. Mediearkivet- tietokannasta löytyy ruotsalaisia aikakauslehtiä, sanomalehtiä ja radio- ja tv-ohjelmia; myös kokotekstinä. Ebsco- tietokannasta löytyy englanninkielisiä eri alojen aikakauslehtiä kokotekstinä.
Näitä tietokantoja voi käyttää vain kirjaston työasemilla.
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää suomalaisten verkkolehtien luetteloa Suomaa. Suoman osoite on http://www.lib.helsinki.fi/suoma/.
Lauren Brooken kirjasarjaa Hevoshoitolan sisarukset (alun perin Heartland) on suomennettu 13 osaa. Muita kirjoja ei ole suomennettu. Itse kirjailijasta ei löydy tietoa. Ruotsalaisen kustantajan Raben & Sjögrenin mukaan Lauren Brooke on salanimi ja sarjan kirjoja kirjoittaisivat useat kirjoittajat:
http://www.panorstedt.se/templates/common/Author.aspx?id=15809&q_contex…
Sanat ja nuotit löytyvät mm. seuraavasta teoksesta:
Suuri toivelaulukirja. 4, Helsinki : Musiikki Fazer, Suuri suomalainen kirjakerho, 1984
Teoksen saatavuutta voit tarkastella HelMet -kirjastojen yhteisestä aineistohausta: http://www.helmet.fi/search*fin/tsuuri+toivelaulukirja+4/tsuuri+toivela…
Jos kirjastokortillasi on tunnusluku, voit varata teoksen itsellesi samasta osoitteesta.
Syytös kirjallisesta varkaudesta, plagioinnista, on hyvin raskas, ja sen esittämiseen täytyy olla erittäin painavat syyt. Kirjailijat lainaavat ideoita toisiltaan, ja kehittävät tarinoita edelleen - maailmankirjallisuus on täynnä näitä intertekstuaalisia viittauksia. Esim. Margaret Atwood on kirjoittanut Penelopeia-teoksessaan eri näkökulmasta Homeroksen Odysseuksen ja Tournier on jatkanut Robinson Crusoen tarinaa teoksessaan Perjantai.
Hae asiasanalla Sinkkonen, Lassi Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, osoitteessa www.turku.fi/aino .
Löytyy esim. sellainen teos kuin Kirjallisuus Suomessa (toim. Antti Eskola ja Katarina Eskola).
Kannatta myös vierailla Kirjastot.fi -sivuilla ja etsiä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
hakusanoilla Lassi Sinkkonen. Näet aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia.
Ettone, ettonet, ettana, ettane on tarkoittanut aterian jälkeistä ruokalepoa. "Ettone" on itämurretta, ja sen kantasanana on vanha germaaninen lainasana "eta", josta puolestaan johdetaaan ruotsin kielen "äta". Lähde: Suomen sanojen alkuperä, Etymologinen sanakirja 1. (1992).
Runon on alunperin kirjoittanut Minna Krohn, ja se on ilmestynyt kokoelmassa Pääskysen liverryksiä lapsille, vuonna 1883.
Runo löytyy lastenrunokokoelmasta: Pieni aarreaitta 3, s. 85, jossa sen nimi on Lasisilmät, ja se alkaa sanoilla Pohjanmaalla kaukaisella asui vanha eukkonen... ja tytön nimi on runossa Stiina. Siinä on 11 säkeistöä.
Runosta on olemassa myös versio nimellä Silmälasit, joka löytyy mm. kirjasta Törnudd, Aksel: Koulun laulukirja. 1920. Siinä on 5 säkeistöä ja sanat alkavat: Asui eukko ennenmuinen perukalla Pohjanmaan...
Voit saada kirjoja kaukolainaksi, ellei niitä ole omassa kirjastossasi.
Ruotsalaisen Vikingarna-yhtyeen miltään levyltä ei näytä löytyvän kysymääsi kappaletta. Yhtye on hyvin tuottelias: pelkästään Kramgoa låtar –levyjä on parikymmentä. Onko etsimäsi kappale alkuperäiseltä nimeltään The shifting, whispering sands (säveltänyt Mary M. Hadler), joka on ruotsinnettu nimellä Röda sandens dal (suomeksi Punaisen hiekan maa)? Englanninkielisenä versiona kappaleen on laulanut ainakin Johnny Cash. Laulu löytyy esimerkiksi levyltä Johnny Cash sings the ballads of true west (2002).
Netta on lyhennelmämuoto Agnes-nimestä. Agnes on kreikkalaista perua, (h)agnos, puhdas, siveä. Netta on myös Agneta-nimen eräs puhuttelumuodoista. (Kustaa Vilkuna: Etunimet. - Helsinki, 1990)
Ilkka Remeksen kirjoista ei ole toistaiseksi tehty elokuvia.
Ilkka Remes on käsikirjoittanut yhdessä Antti Jokisen kanssa 50 minuuttisen elokuvan Bioterror. Ohjaus Antti Jokinen vuonna 1999. Bioterror on kerran esitetty televisiossa mutta sitä ei ole saatavilla videolla tai DVD:llä. Televisiossa on esitetty vuosina 2002 ja 2005 Remeksen sanomalehdissä ilmestyneen jatkokertomuksen neliosainen filmatisointi Paholaisen tytär (käsikirjoitus Harri Virtanen).
Tieto on löydettävissä Suomen elokuva-arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämästä Elonet-tietokannasta http://www.elonet.fi. Tietokanta on ilmainen.
Kirjojen lukemisen lisäksi kannattaa tutkia Remeksen kotisivuja
http://www.ilkkaremes.com/
Harry Potterista on kirjoitettu useita kirjoja. Porvoon kaupunginkirjastosta löytyvät suomeksi
Blake, A. Harry Potterin ilmestys ja Beahm, G. Harry Potter -kumppani sekä ruotsiksi Törnqvist, E. Den lilla trollkarlen
Näiden lisäksi muista kirjastoista löytyvät ainakin seuraavat teokset:
Colbert, D. Harry Potters magiska värld (Tampere)
Macdonald, Guy. 1001 frågor om Harry Potters magiska värld (Sipoo)
Nel, P. J. K. Rowlings Harry Potter novels (Vaasa)
Waters, G. Ultimate unofficial quide to the mysteries books 1-4 (Oulu)
Anatol, G. Reading Harry Potter : critical essays (Lappeenranta)
Suomen lastenkirjallisuuden historiasta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Nuortenkirja Suomessa ennen ja nyt. WSOY. 1966
Lappalainen, Irja : Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. W+G. 2. uud.p. 1979.
Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia. Tammi. 2003
Huhtala, Liisa: Ilosaarten seutuvilta. BTJ Kirjastopalvelu. 2004
Lastenkirja aikansa kuvastimena. BTJ Kirjastopalvelu. 2005.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Web-Origo -aineistotietokannasta http://nettikirjasto.lahti.fi/
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Mauran päivä on 3.5 muistona tämännimisestä egyptiläisestä marttyyristä, joka kuoli 200-luvun lopulla (n. 286). Myös katolisessa kirkossa sama päivä on Mauran muistopäivä. Katolisessa kirkossa Maura on kuuden naispyhimyksen nimi, useimmat heistä ovat marttyyreja vanhalta ajalta. Maura on rinnakkaismuoto nimen Maria iiriläis-englantilaiselle muunnokselle Mauren, Maureen. Lisäksi nimeä voidaan pitää naispuolisena vastineena miehennimelle Maurus. Suomessa nimi on tulkittu karjalaiseksi johdokseksi venäläisestä nimestä Mavr, jonka pohjana on kreikkalainen mustaa tai pimeää merkitsevä miehennimi Mauros. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Kirjasto- ja tietopalvelualan keskeisimmät jäsenyydet liittynevät ammattiliittoon ja alan asiantuntijajärjestöihin. Jäsenyys on vapaaehtoista ja riippuvaista työpaikan sijoittumisesta Suomen kirjastokenttään (julkinen vai yksityinen, yleinen vai tieteellinen). Suomen kirjastoseura ry on kaikille avoin kirjastopalvelujen kehittämiseen pyrkivä järjestö. Tietoasiantuntijat ry on tietoalan asiantuntijajärjestö. Tieteellisillä kirjastoilla on oma järjestönsä Suomen tieteellinen kirjastoseura ry.
Ammattiliittojen jäsenyys julkisella sektorilla eli kaupungin- ja kunnankirjastoissa jakaantuu pääasiassa JHL:n (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto), JYTY:n (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto) tai KUMULA ry:n (Kuntien asiantuntijat)....
Kyllä voi palauttaa! Nykyään voi lainata ja palauttaa mihin kirjastoon tahansa. Myös yli kuntarajojen Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.
Rut Brykin äiti Aino Mäkinen vietti aikaansa Firenzessä sisarensa Maija Halosen kutsumana. Tarkempia tietoja Aino Mäkisestä ei kirjastossamme käytössä olevista lähteistä löydy. Aino Mäkisellä ja Felix Brykillä oli Rutin lisäksi ainakin poika Petri, josta löytyy oma artikkeli Suomen kansallisbiografiasta. Tässä artikkelissa mainitaan myös Petri Brykin veli (nimeä ei mainita).
Lähteitä:
- Hagelstam: Uusi antiikkikirja 1900-1980. (WSOY 2003)
- Huusko: Rut Bryk. (Muoto 2001:2, s. 64)
- Jäämeri: Matka valkoiseen [Taiteilija Rut Bryk] (Suomen kuvalehti 1986:41, s. 46-52.
- Kalha: Muotopuolen merenneidon pauloissa. Suomen taideteollisuuden kultakausi : mielikuvat, markkinointi, diskurssit (Suomen Historiallinen Seura 1997)
- Rut Bryk. Amos...
On laiva valmiin lähtöön -laulun sanat löytyvät ainakin seuraavista nuottikirjoista. Laulu tunnetaan myös Peppi Pitkätossun jäähyväislauluna.
Satusaari : musiikkimatka. 2005
Lasten kultainen laulukirja 1. 1992.
Musikantti : 3-4. 1996
Nuotit löytyvät Joensuun kaupunginkirjastosta ja ovat sieltä lainattavissa. Voit itse hakea laulun nimen mukaan Joensuun aineistorekisteristä:
http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 kirjoittamalla nimekekenttään alkua laulun nimestä. Sieltä näet, missä nuotit sijaitsevat ja ovatko paikalla.
Seppo on supisuomalainen, Kalevalasta lähtöisin oleva nimi, joten sille ei ole suoranaista italialaista vastinetta. Nimen kantakaima Kalevalan Seppo Ilmarinenhan oli taitava seppä. Seppo on yleensäkin suomalaisessa kansanrunoudessa taitava tekijämies. Nimelle on esitetty myös alkuperäksi Sebedeusta tai Sepeteusta. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sepon äänteellisesti samantapaiseen nimeen Sebastianos, jonka italialainen muoto on Sebastiano.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Paul Ranson (1864-1909) oli ranskalainen symbolistista suuntausta edustava taidemaalari, muotoilija ja koristetaiteilija. Ranson oli yksi kokeilevan Les Nabis -ryhmän perustajista. Kyseisestä ryhmästä ja sen taiteellisista tavoitteista voi lukea esim. teoksesta Näkyjä ja haaveita : ranskalainen symbolismi 1886-1908 Ateneum 1994) s. 31-41. Kirjan sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla voi tarkistaa HelMet -tietokannasta
http://www.helmet.fi
Internetistä löytyy myös tietoa Paul Ransonista, esim.
http://www.renoirinc.com/biography/artists/ranson.htm
http://www.answers.com/topic/paul-ranson
http://www.kilidavid.com/Art/Pages/Artists/ranson.htm
