Kirjastot.fi:n tuottamasta Frank-monihausta ei tarkoitukseen sopivaa video- tai dvd -tallennetta löydy. Frank-monihaku http://monihaku.kirjastot.fi
Kirjoja löytyy kyllä. Tässä poimintoja pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista: http://www.helmet.fi
Auton rakenne. 1 : Moottori ja tehonsiirto
Kirja on tarkoitettu autoalan perusopintoja ja ammattitutkintoja suorittaville.
Pienmoottorit ja työkoneet : käyttö, huolto ja korjaukset / Osmo Perälä
Virittäjän käsikirja. 1 : nelitahtimoottorit v. 1990 / Mauno, Esko
Virittäjän käsikirja. 4 : Kaksitahtimoottorit v. 1993 / Mauno Esko
Sähkömoottorikäytöt ja -asennukset / [julk.] Ammattikasvatushallitus 1989
Jos kotikirjastosta kirjoja ei löydy, voi ne tilata kaukopalveluna kotikirjaston...
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja selvittää Ronja -nimeä seuraavasti: nimen taustalla on Astrid Lindgrenin lastenkirjan Ronja Ryövärintyttären päähenkilö. Kirjan suosion myötä nimi on yleistynyt sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa Ronja sai oman nimipäivän 1990-luvun alkupuolella (8.4.) ja Suomessa nimi pääsi almanakkaamme vuonna 2000 (4.2.). Astrid Lindgren on kertonut muodostelleensa Ronjan saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (=harju järven rannalla) jättämällä pois alun ja lopun. Venäjällä Ronja on ollut miehen nimi, kutsumamuoto nimestä Myron (=tuoksuvoide, pyhällä voiteella voitelija), mikä selittänee sen, että Suomessa on ortodoksien parissa käytetty Ronjaa Miron kutsumanimenä. Suomessa Ronjan tiedetään päässeen muutaman...
On mahdotonta rakentaa itse luotettavasti haluamiasi kiinankielisiä ilmaisuja, jos ei lainkaan osaa kiinaa. Merkeillä on hyvin paljon vivahteita ja erilaisia merkityksiä. Vaara, että selässä lukee ”polvisukat alennuksessa” ei ole pelkästään vitsi. Asiantuntija-apu on välttämätön.
Suomi-Kiina-seuran sivulla (http://kiinaseura.lasipalatsi.fi > Tietoa Kiinasta) on muutamia suomalaisia nimiä kiinalaisin merkein. Henkilökohtaiseen neuvontapalveluun Suomi-Kiina-seuran resurssit eivät riitä.
On olemassa selkeäkäyttöinen Suomi-kiina suursanakirja, tekijä Li Guangyun, Art House 2005.
Olet ilmeisesti löytänyt verkosta englannin kielellä käytettäviä sivuja, joilta löytyy kiinalaisen kirjoitusjärjestelmän merkkejä sekä fraaseja nimenomaan...
1. Ensin on selvitettävä, onko nuotti tekijänoikeuden suojaama vai ei. Nuotin harvinaisuudella ei ole tekijänoikeudellisesti merkitystä, ainoastaan sen sisältämän musiikin säveltäjien ja sanoittajien kuolinvuosilla. Jos näiden henkilöiden - kaikkien - kuolemasta on kulunut 70 vuotta, kirjastossa voidaan vapaasti kopioida nuotti ja lähettää se paperimuodossa tai digitaalisena skannauksena asiakkaalle.
2. Jos nuottien sisältämä musiikki ei ole tekijänoikeudellisesti vapaata (ks. edellä), kirjastolla ei ole edes asiakkaan pyynnöstä oikeutta tehdä kopiota ja toimittaa sitä asiakkaalle. Syynä on tekijänoikeuslain 12§, joka sallii meidän tehdä valokopioita asiakkaan toimeksiannosta melkein kaikesta muusta, mutta ei sävellys- ja elokuvateoksista...
Kaikkea kirjastosta lainattua aineistoa voi palauttaa palautuslaatikkoon omalla vastuulla. CD-levyihin on hyvä pistää kuminauha ympärille, ettei kotelo vahingossa avaudu. Kaikki palautettu aineisto tarkistetaan aamulla. Mikäli aineisto on vahingoittunut, asiakkaalle ilmoitetaan asiasta, ja tutkitaan onko asiakas velvollinen korvaamaan aineiston.
Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on edustettuna maniokki.
http://www.oulu.fi/botgarden/pdf-tiedostot/hyotykasvinayttely.pdf
Kannattaa olla yhteydessä suoraan sinne kasvuolosuhteiden selvittämiseksi.
puh. (08) 553 1570, s-posti: etunimi.sukunimi@oulu.fi http://www.oulu.fi/botgarden/
Maniokki, joka tunnetaan myös nimillä kassava ja tapioka on tärkeä ravintokasvi useilla trooppisilla alankoalueilla, etenkin Afrikassa.
Lähde: Kasvien maailma osa 3
Eniten maniokkia viljelevät maat ja tuotantomäärät vuonna 2001:
http://www.kotimaisetkasvikset.fi/finfood/kasvikset.nsf/0/D5D0E5FBACFEB…
Vetovalikko tai pudotusvalikko ovat avattavia valikoita. Valikko avautuu, kun klikkaa valikon oikeassa reunassa olevaa mustaa kolmiota.
Avatusta valikosta valitaan tarvittava tieto kohdistamalla hiiren nuoli kyseiseen kohtaan ja klikkaamalla hiiren vasempaa painiketta. Tällöin valittu tieto siirtyy tyhjään ruutuun, joka on kolmion vasemalla puolella.
Suomalaisen kirjakaupan rekisteröitymislomakkeessa on syntymäajan vieressä kolme pudotusvalikkoa. Ensimmäisestä avautuvat luvut ykkösestä kolmeenkymmeneenyhteen, ja niistä valitaan oma syntymäpäivä yllä kuvatulla tavalla. Seuraava pudotusvalikko käsittää luvut yhdestä kahteentoista. Niistä valitaan oma syntymäkuukausi. Viimeisessä pudotusvalikossa ovat vuosiluvut, joista valitaan oma...
William Wordsworthin runo “Upon Westminster Bridge" on julkaistu valikoimassa Runoja (WSOY 1949).
Runon nimi on suomeksi “Sepitetty Westministerin sillalla” ja alaotsikkona “Syyskuun 3:ntena 1802”. Runoja -teoksen runot on suomentanut Aale Tynni.
Runon ensimmäisen lauseen suomennos kuuluu seuraavasti: ”Ei mitään ihanampaa päällä maan: näyn järkyttävän majesteettisen voi sivuuttaa vain turtasielu.”
Turun kaupunginkirjaston käyttösäännöissä kielletään ohjelmien asentaminen asiakaskoneille. Kielto perustuu siihen, että työasemien ylläpito kävisi työlääksi, mikäli niille asennettaisiin paljon erilaisia ohjelmia. Myös tietoturvanäkökohdat täytyy tässä kohdin ottaa huomioon. Lisäksi useat ohjelmat vaativat asentuakseen järjestelmänvalvojan oikeuksia, joita ei kirjaston työntekijöillä ole.
Asiakastyöasemien kokoonpanoa ollaan parhaillaan suunnittelemassa uusiksi, ja tässä yhteydessä tullaan harkitsemaan myös ehdottamaasi ohjelmaa tai vastaavaa sovellusta.
Varsinais-Suomen sairaaloiden hoitoonpääsyajoista löytyy tilastotietoa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sivuilta: http://www.vsshp.fi/fi/toimintatilastot
Kiireettömän hoidon odotusajoista on tuolla oma tilastonsa, joka on koostettu 30.4.2008.
Luotettavan arvion saamiseksi kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä suoraan omaan lääkäriin tai hoitavaan sairaalaan.
Kuullostaa varsin oudolta ongelmalta, jos osa kirjaston ilmoituksista on tullut sähköpostitse, mutta osa ei ole?
Jos kirjastojärjestelmään on tallennettu asiakkaan tietoihin asetus, että kirjaston ilmoitukset tulevat asiakkaalle sähköpostitse, ja jos tallennettu sähköpostiosoite on oikea, kaikkien kirjaston ilmoitusten (varaukset, myöhästymisilmoitukset jne.) tulisi tällöin kyllä tulla asiakkaan sähköpostiin ilman poikkeuksia ja automaattisesti.
Jos ongelma kuitenkin tuntuu toistuvan, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta voidaan selvittää, onko esimerkiksi sähköpostiosoite tallennettu oikein järjestelmään.
Tarkistin sähköpostiosoitteenne järjestelmästämme ja se näyttäisi kyllä olevan aivan sama kuin se osoite, jonka mainitsitte...
Ilmeisesti ette ole Suomen kansalaisia? Mikä on lapsenne kansalaisuus? Viisumin tarve toiseen Pohjoismaahan matkustettaessa riippuu mm. kansalaisuudesta.
Yleensä muiden kuin EU-maiden kansalaiset tarvitsevat viisumin matkustaessaan Ruotsiin ja muihin Schengen-alueen maihin. Lista maista joiden kansalaiset tarvitsevat viisumin matkustaessaan Ruotsiin löytyy Internetistä pdf-tiedostona osoitteesta: http://www.regeringen.se/content/1/c6/09/19/34/ba7008e1.pdf
Muiden kuin ao. listalla mainittujen maiden kansalaiset saavat matkustaa Ruotsiin ja muihin Schengen-maihin ilman viisumia.
Yleensä yhteen Schengen-maahan matkustamiseen saatu viisumi oikeuttaa matkustamaan myös muihin Schengen-maihin. Siis Suomeen saatu matkustusviisumi riittää myös...
Ruotsalaisilta verkkosivuilta löytyy suomenkielisiä paikannimistöjä Google-haulla finska ortnamn norrbotten.
Uppsalalainen Institutet för språk och folkminnen ylläpitää paikannimihakemistoa lääneittäin osoitteessa http://www2.sofi.se/SOFIU/topo1951/_cdweb/index.htm Tein kysyjän antamilla nimillä pari koehakua, mutta en saanut tuloksia.
Norrbottenin tunturinnimistä on listaus, jossa ovat ruotsin- ja saamenkieliset nimet, mutta ei suomen- eikä meänkielisiä: http://www.fjallen.nu/besoka/karta.htm
Vaasan tiedekirjastossa Tritoniassa (http://www.tritonia.fi/fi/etusivu/ ) sekä Åbo Akademin kirjastossa (http://web.abo.fi/library/ ) on joitakin osia moniosaisesta julkaisusta:
Ortnamnen i Norrbottens län, julk. Dialekt-, ortnamns- och...
Tor Carpelanin Suomen ritarihuoneen suvuista kertova Ättartavlor vuodelta 1942 kertoo Einar Filip Palménin saaneen Anna Maria Beckerin kanssa toisena lapsenaan Aili Inkerin 18.10.1917. Sama tieto löytyy myös vuoden 1960 Kuka kukin on -teoksesta. Googlen löytämistä tiedoista Ailin nimi lienee vain jostakin syystä jäänyt puuttumaan, sillä myös Aili Palménin muistelmateos Ystäväni, miehet, naiset vahvistaa hänen olevan vuonna 1922 kuolleen Eeron pikkusisko.
Avioliitto Eino Suolahden kanssa päättyi Suomen kansallisbibliografian (ks. Suolahti, Eino Edvard) mukaan jo vuonna 1947.
Aili Palmén on yhä elossa.
Kauko Lehtisestä on ilmestynyt vuonna 2007 Ulla Huhtamäen väitöskirja "Heittäydy vapauteen. Avatgarde ja Kauko Lehtisen taiteen murros 1961-1965". Hänestä on myös näyttelyluetteloita nimillä Kauko Lehtinen, esim. Turun taidemuseon julkaisu 1/1995 ja Sara Hildenin museon julkaisema vuodelta 1983. Lehtinen on mukana myös julkaisussa "Maaliskuulaiset ja 60-luku", julk. Suomen taideyhdistys 1989. Wäinö Aaaltosen museoon (WAM) on tulossa Lehtisen näyttely 10.10.2008-11.1.2009.
Hänestä löytyy artikkeli myös Kansallisbiografiasta osoitteesta http://www.kansallisbiografia.fi
HelMet-kirjastoista on mahdollista lainata kirjoja myös ulkomaille. Vantaan kaupunginkirjaston ylläpitämä HelMa-palvelu (eli HelMet Maailmalla) mahdollistaa kirjastonkäytön myös ulkosuomalaisille.
Kirjaston ja asiakkaan välille laaditaan sopimus, jossa määritellään palvelun laajuus ja ehdot. Palvelun käyttöön tarvitset kirjastokortin. Kirjat toimitetaan postipakettina, max 20 nidettä/paketti. Kirjasto veloittaa asiakkaalta palvelumaksuna 30 euroa/paketti. Asiakas vastaa postimaksuista.
Tarkempaa tietoa palvelusta löytyy oheisen linkin kautta.
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;395;52241
HelMet-kirjastoilla ei ole virallista yhteistyötä Zürichin Fennica-kirjaston kanssa.
Omakustanteita hankitaan lähinnä kirjailijoilta ja kirjoittajilta, jotka asuvat Pohjois-Karjalan alueella tai joiden tausta ja tuotanto liittyvät Pohjois-Karjalaan jollakin tavalla.
Lähetä esittely ja mahdollisesti muuta materiaalia kirjasta ja itsestäsi sekä hinta- ja yhteystiedot sähköpostitse Joensuun pääkirjaston aikuistenosaston osastonjohtajalle. Jos haluat tarjota kirjaa myös Joensuun seutukirjaston muiden kuntien kirjastoille, kirjastonjohtajien yhteystiedot löytyvät seutukirjaston sivuilta http://seutukirjasto.jns.fi
Kysymyksiin omakustanteiden saannista kirjastojen kokoelmiin on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa aikaisemminkin ja kerrottu, että Kirjastot.fi-sivuilla on Kirjallisuus-kanavalla Pienkustantajien uutuuksia...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sivuilla on tietoa vuotuisjuhlista ja nuuttipukeista http://www.finlit.fi/tietopal...utti.htm Parhainta kuvitettua tietoa Nuutista löydät teoksesta Bregenhöj, Carsten: Nuutti: suomalainen karnevaali.
Yksittäisen omakotitalon historiasta on vaikea löytää tietoa Turun kaupunginkirjaston aineistosta.
Hyvin vanhoista taloista Maariassa löytyy tietoa teoksesta Maarian pitäjän historia 1 : Maarian esihistoria. Keskiajan ja 1500-luvun Maaria, (1944), jossa on luku Maarian talojen vaiheita (s.313-337) ja teoksessa Maarian pitäjän historia 2: Maaria 1600-1865 (1949) on luku Maanomistus ja maatilat 1600-luvulla (s.9-26) ja Ruotujaon järjestelyjä (s.26-36).
Jos olisi kyse tilasta, Suuressa maatilakirjassa I : Turun ja Porin lääni (1963) on esitelty Maarian tiloja (s. 721-729).
Myös Maaria – muinaisaikaa ja nykyaikaa –kirjasta (1990) löytyy jotain tietoja Maariasta ja muutama valokuva Maarian rakennuksista.
Moision pientalot –yhdistykseltä http...
