Internetissä perukirjalomakkeen malli on mm. osoitteessa http://www.trustus.fi/perukirjamalli.shtml ja http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/perukirja/
Painettuja lomakkeita on ennen ainakin saanut ostaa kirjakaupoista.
Kirjassa Asiakirjamallit (2008) sivulla 173 on myös malli perukirjan tekemistä varten. Pertti Purosen kirjassa Näin teen perukirjan itse on liitteenä perukirjalomake, jonka voi halutessaan kopioida.
Sweet Valley -kirjoista on ilmestynyt monia erilaisia sarjoja, jotka sijoittuvat päähenkilöiden eri elämänvaiheisiin. Sarjat ovat nimeltään Sweet Valley Kids (76 osaa) ja siihen liittyvät Super Snooper (7 osaa) ja Super Special (5 osaa); Sweet Valley Twins (118 osaa) ja siihen liittyvät Super Editions (14), Super Chillers (9) ja Manga Editions (4); The Unicorn Club (23); Team Sweet Valley (2); Sweet Valley Junior High (30); Sweet Valley High: Senior Year (48); Sweet Valley University (63) ja siihen liittyvä Thriller Editions (18); sekä vielä vain toiseen päähenkilöön keskittyvä Elizabeth-sarja (6). Varsinaisessa Sweet Valley High -sarjassa on yhteensä 143 osaa, ja siihen liittyvät lisäksi Manga Edition (13 osaa), Super Edition (12),...
Vanhojen rahojen arvoja kysytään tällä palstalla usein. Tarkkaa arvoa tietystä kolikosta ei voi antaa, koska kolikon kunto ja mahdolliset virheet ratkaisevat sen arvon. Kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005 annetaan vuoden 1867 10 pennin kolikolle arvo 2 €. Huutokaupoissa ja yksittäisillä keräilijöillä arvo voi nousta suuremmaksikin. Lisätietoja rahojen kuntoluokituksista ja huutokaupoista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi
Kirjastossa ei valitettavasti ole läheskään kaikkia ilmestyneitä CD-levyjä, mutta kohtuullisen runsaasti niitä sentään löytyy HelMet-kirjastoista. Suomessa ilmestyneissä levyissä kattavuus lienee suurempi kuin ulkomaalaisilla. Erityisen suosittujen artistien levyjä löytyy melko varmasti, kun taas pienten omakustanteiden tilanne voi olla huonompi.
Jos haluat tarkistaa, löytyykö jotakin levyä tai jonkun tietyn artistin levyä Helsingin,Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjaston kokoelmista, voit tarkistaa asian osoitteesta http://www.helmet.fi. Voit etsiä kappaleen nimellä tai artistin nimellä. Rajaa/Järjestä hakua -napin kautta voit rajata haun vielä pelkästään CD-levyihin.
Kyllä vain, Helsingissä Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta saa lainattua luistimia ja useita muitakin talviurheiluvälineitä. Tarjolla on tyttöjen ja poikien luistimien lisäksi retkiluistimia. Luistimet on luetteloitu osoitteesta http://www.helmet.fi löytyvään HelMet-hakuun, josta voi tarkistaa niiden saatavuuden etsimällä teoksen nimellä hakusanalla ”luistimet”. Haun yhteydessä näkyy myös saatavilla olevien luistinten koko.
Kirjaston muun aineiston tavoin luistinten lainaaminenkaan ei maksa mitään. Luistinten laina-aika on yksi viikko, eikä niitä voi varata. Muut Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista lainattavat urheiluvälineet ovat sukset, monot, sauvat, lumikengät, kävelysauva, askelmittari ja jumppakeppi. HelMat-...
Tein hakuja Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneillakin olevaan lehtitietokanta Ulrichswebiin, joka sisältää julkaisutietoja aikakaus- ja sanomalehdistä eri puolilta maailmaa. Haulla didactics ei relevantteja osumia tule, mutta alla olevalla haulla (advanced) saadaan 17 osumaa.
Keyword: foreign languages; Language: English ; Serial Type: Academic/Scholarly; Features; Online-full text OR Online-full content
Poimin oheen viitteisiin sisältyneet kuusi arviolta parasta linkkiä:
http://eltj.oxfordjournals.org/
http://e-flt.nus.edu.sg/main.htm
http://www.wiley.com/bw/journal.asp?ref=0015-718X
http://nflrc.hawaii.edu/rfl/
http://www.frenchtennessee.org/tfltajournal.pdf
http://www.tesl-ej.org/wordpress/
Helmet-kirjastokortilla ja...
Passin historiasta on kerrottu englanninkielisen Wikipedian artikkelissa osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Passport. Ensimmäiset passit olivat kulkulupia, jotka oikeuttivat matkustamaan tietyillä seuduilla. Vanhimman kirjallisen maininnan kerrotaan olevan Persian valtakunnasta suunnilleen vuodelta 450 eaa., ja silloin kulkuluvan myöntäjäksi mainitaan kuningas Artakserkses I.
Englannin kuninkaan Henrik V:n nimiin on laitettu nykyaikaisen passin keksiminen. Erona keskiajallakin yleisiin kulkulupiin tällaisen 1400-luvun alussa keksityn passin tarkoituksena oli todistaa haltijan henkilöllisyys ja Englannin kansalaisuus vieraissa maissa. Tästä kerrotaan osoitteesta http://www.life123.com/sports/vacations-vacation-planning/passport/litt…...
Pasilan kirjaston kirjavarastosta löytyvät ”Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehden” numerot vuodesta 1977 lähtien, joten sieltä pitäisi saada myös tuo kaipaamasi numero. Lehtiä ei lainata, mutta voit ottaa artikkelista kopion. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/pasila/.
Kysymäsi lehti saatavilla myös Hammaslääketieteellisestä kirjastosta, Meilahden kampuskirjasto Terkosta ja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastosta, josta ne saa myös viikoksi lainaksi Helka-kortilla. Yhteystietoja löytyy osoitteista http://www.helsinki.fi/kirjasto/terkko/index.html ja http://www.helsinki.fi/kirjasto/keskusta/index.html.
Uuden HelMet-kirjastokortin saa mistä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Henkilöllisyyden varmistamiseksi tarvitaan voimassa oleva kuvallinen henkilöllisyystodistus. Kadonneen kortin tilalle hankittu uusi kortti maksaa yli 15-vuotiaille kolme euroa.
Helsingin kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/. Osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastokortti/ voi lukea lisää tietoa kirjastokortista.
Vuosittain ilmestyvästä ylioppilaiden kirjasta Spes patriae löytyvät ylioppilastutkinnon tehtävät. Kirjasarja on Pasilan kirjaston varastossa, sitä ei lainata, mutta koetehtävistä voi ottaa kopion.
Tarkistin kirjan tilanteen HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä. Tällä vastaushetkellä kirjaa on tilattu Espooseen yksi kappale, joskaan se ei ole vielä saapunut kirjastoon. Voi olla, että myöhemmin muutkin kirjastot vielä hankkivat tuota teosta, mutta varmuudella ainakin yksi kappale sitä on tulossa HelMet-kirjastoihin. Tarkempaa aikaa en osaa sanoa, koska se riippuu kirjan toimittajasta.
Jos olet sitä mieltä, että kirjan uusi painos pitäisi hankkia Helsingin kaupunginkirjastoon, kannattaa laittaa hankintaehdotus osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp.
Kirjastossa laitetaan kirjoja myyntiin sitä mukaa, kun niitä poistetaan kokoelmista, jotta uusille kirjoille tulisi tilaa. Joskus poistettuja kirjoja saatetaan kerätä erityistä myyntipäivää varten varastoon. Kirja saatetaan poistaa, jos se on tietosisällöltään vanhentunut, jos asiakkaat eivät ole pitkään aikaan lainanneet sitä tai jos kirja on huonossa kunnossa. Syyt eivät ole kuitenkaan automaattisia: kirjastot pitävät varastoissaan myös vanhaa tietokirjallisuutta, vähemmän liikkuvia mutta tärkeiksi katsottuja kirjastoja saatetaan varastoida ja tarpeen mukaan huonokuntoisia kirjojakin korjataan.
Kirjaston poistopäätökset tehdään kirjaston ja sen kokoelmien lähtökohdista, ei siksi, että joku asiakas haluaisi ostaa jonkin tietyn kirjan....
Aivan kysymäsi muotoista listaa en valitettavasti tiedä olevan olemassa, mutta vähän vaivaa näkemällä sellaisen voi varmasti rakennella. Esikoiskirjailijoista voit hankkia tietoa esim. heille suunnattujen kilpailujen kautta. J.H. Erkon palkinto (http://www.erkonkilpailu.net/) ja myöhemmin Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinto (http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_Sanomain_kirjallisuuspalkinto) ovat vuosittain jaettavia palkintoja, jotka on suunnattu nimenomaan esikoiskirjailijoille. Helsingin Sanomat on lisäksi ainakin viime vuosina listannut vuoden esikoisteokset kirjaillisuusjuttujensa yhteydessä, näitä listauksia voisi etsiä heidän verkkoarkistostaan (http://www.hs.fi/arkisto/). Kirjastotietokannoista on myöskin apua, ainakin Turun...
Suomen kymmenen suurinta yritystä olivat viimeisimmän Yritysraportin mukaan (julkaistu 2009):
1. Nokia
2. Neste Oil
3. Stora Enso
4. Kesko
5. UPM-Kymmene
6. SOK
7. Nordea Pankki Suomi
8. Metsäliitto
9. Metso
10. Fortum
Tilastotiedot ovat vuodelta 2008.
Suomen kielen sanakirjat eivät tunne sanaa pitkäniskainen.
Eija-Riitta Grönros kirjoittaa Kielikellossa 3/1994, artikkelissa Sävyt ja vivahteet, sanojen tyylilajin osoittaminen sanakirjassa.
"Kielessä on paljon sellaista sanastoa, jota sanakirja luonnehtii leikilliseksi. Leikillisiksi ja arkityylisiksi leimattujen sanojen raja on häilyvä, sillä leikillisyyden himmetessä sana vakiintuu usein arkikielen ilmaukseksi.
Kun leikinlasku ylittää hyväntahtoisuuden rajat, ollaan pian jo halventavien ilmausten puolella. Halventavuus voi olla joko sanan käyttäjän tietoisesti tarkoittamaa tai vain kohteen kokemaa. Toisinaan puhuja tai kirjoittaja itse pitää jotakin ilmausta neutraalina, mutta se, josta ilmausta käytetään, voi tuntea sanan hyvinkin...
Kaukolainaus toimii toistaiseksi vain kirjastojen kautta. Voitte tehdä kaukolainapyynnön lähimmästä teille sopivasta kirjastosta, johon nuottivihot toimitetaan.
Helsingissä suksia, monoja ja sauvoja saa lainattua Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta. Nuo esineet on jopa luetteloitu HelMet-hakuun, joten niiden saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä hakusanoilla ”sukset”, ”sauvat” ja ”monot”. Luokkana on tietysti 791.5 eli hiihto, ja onpa luokan yhteydessä annettu vielä urheiluvälineiden kokotietoja. Laina-aika on seitsemän vuorokautta, eikä liikuntavälineitä voi varata.
Tällaista yleiskatsausta eri vuosikymmeniltä ei löytynyt, tai ainakaan teoksen tai artikkelin nimestä ei niin voi varmasti päätellä. Päihdehuollon ihmiskäsitystä jollakin lailla käsitellään ainakin alla olevissa tutkimuksissa ja lehtiartikkeleissa:
- Sosiaalityön ihmiskuva lastensuojelussa ja päihdehuollossa / Maritta Törrönen. (Pro gradu –työ, Helsingin yliopisto, 1989)
- Hoitoonohjaus ja päihdehuollon ihmiskuvat (Alkoholipolitiikka, 1982 nro 5, s. 312-315)
- Päihdehuolto pohti ihmiskäsitystään: : Päihdehuollon valtakunnallinen yhteistyöryhmä pohti päihdehuollon ihmiskuvaa ja ihmiskäsitystä seminaarissaan Tyynelän koulutus- ja kuntoutuskeskuksessa (Sosiaaliturva 1987 nro 3, s. 128)
Aihetta käsittelee myös Sosiaalitieto-lehden artikkeli...
Helsingin kaupunginkirjastossa on mahdollista korvata turmeltunut kirja saman teoksen hyväkuntoisella niteellä. Korvaamisesta tulisi kuitenkin sopia kirjaston kanssa erikseen, joten ehdottaisin, että kävisit ensiksi kirjastossa keskustelemassa asiasta. Helsingin kaupunginkirjaston korvaamista koskevat ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/.
Kirjan korvaushinta vaihtelee kirjan mukaan. Yleensä teoksen korvaushinta on kirjattu kirjaston järjestelmään, jolloin saat tietää sen saman tien käydessäsi kirjastossa.
Behind the Name -etymologiasivuston osoitteesta http://www.behindthename.com/name/etna löytyvän maininnan mukaan Etna-nimi olisi nimen Eithne englantilaistettu muoto. Eithne puolestaan tarkoittaisi gaelin kielellä ’pähkinän, jyvän tms. sydäntä tai ydintä’ (eng. ’kernel’) ja olisi esiintynyt 400-luvulla irlantilaisen pyhimyksen nimenä.
En voi kuitenkaan olla ajattelematta, etteikö Etna-tulivuorella tai sille nimensä antaneen kreikkalaisen ja roomalaisen mytologian nymfi Aetnan kanssa. Online Etymology Dictionary kertoo osoitteesta http://www.etymonline.com/index.php?term=Etna löytyvässä artikkelissaan, että nimi olisi peräisin Sisilian seudulla puhutun kielen sanasta, joka on rekonstruoitu muotoon ”aithna” ja merkitsee ’tulista, palavaa’ (...
