Suurin osa pääkaupunkiseudun LP-levyistä on sijoitettu Tikkurilan musiikkiosaston varastoon.
Mutta kuten mitä tahansa aineistoa, myös LP-levyjä voi tilata. Nähdäksesi mitä kaikkea LP-levyinä vielä löytyy, käytä Helmetin tarkennettua hakua tai perinteistä aineistohakua ja rajaa aineisto LP-levyksi.
Eduskunnan kirjasto ei anna oikeudellista neuvontaa, joten tässä vain ehdotuksia siitä, miten kannattaa toimia.
Kuvien käytettävyys on arvioitava Tekijänoikeuslain 404/1961 (löytyy ajantasaisena Finlexistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404), jos siis on kyse suomalaisista teoksista. Ks. mm. 46 a §. Muiden maalaisten kirjojen osalta ovat voimassa ko. maiden lainsäädäntö.
Kuviin on yleensä hyvä kysyä käyttölupa. Kuvien yhteydestä pitäisi löytyä kuvalähde, jonka perusteella voi ottaa yhteyttä kyseiseen tahoon käyttöluvan saamiseksi. Tämä voi olla työlästä, mutta se on suositeltavaa.
Kyseessä voisi olla joku Pentti H. Tikkasen Päämajan kaukopartioista kertovista kirjoista. Teossarjaan kuuluvat: Marskin kaukopartioritarit (1995), Päämajan sissit (1996), Sissit erikoistehtävissä (1997) sekä Sissejä ja partisaaneja (1998). Näissä teoksissa on sekä tietokirjan että romaanin piirteitä. Joissakin kirjastoissa ne on sijoitettu kaunokirjallisuuteen, useimmissa kuitenkin tietokirjoihin. Myös Tikkasen kirjassa Kohtaloita sodissamme (2000) kerrotaan mm. kaukopartiomiesten kohtaloista.
Muita kaukopartioaiheisia teoksia 1990-luvun loppupuolelta ovat mm. Reino Lehväslaihon Koukkaus itään (1999), Onni Palasten Sissi rajan takaa (1997) sekä Urpo Korhosen kirjat Ritaripartio : 14. divisioonan kaukopartio (1997) ja Sissiosasto :...
1900-luvun alkuun sijoittuva Braunin lääkäriperheestä kertova Suomessa Lellikki-nimisenä esitetty televisiosarja oli alkuperäiseltä nimeltään Nesthäkchen ("Kuopus"). Tämä kuusiosainen, alunperin vuodelta 1983 peräisin oleva sarja perustuu väljästi Else Uryn (1877-1943) Nesthäkchen-kirjasarjan kolmeen ensimmäiseen romaaniin. Valitettavasti en onnistunut selvittämään sen tarkkaa esitysajankohtaa Suomessa.
Nesthäckhen-romaaneja ei ole suomennettu. Ainoa suomeksi saatavilla oleva Uryn romaani on vuonna 1924 ilmestynyt Hannu-veitikka (Hänschen Tunichgut).
Nykyinen presidenttimme Tarja Halonen ei kuulu kirkkoon, mutta ilmeisesti kaikki aiemmat ovat tai olivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.
Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari kuuluvat Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mauno_Koivisto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Ahtisaari
Wikipedian kautta löytyy myös tieto Urho Kekkosen, J. K. Paasikiven, Risto Rytin ja Kyösti Kallion luterilaisuudesta.
Kyösti Kalliota ja P. E. Svinhufvudia lukuun ottamatta edesmenneet presidenttimme (Urho Kekkonen, J. K. Paasikivi, C. G. E. Mannerheim, Risto Ryti, Lauri Kristian Relander ja K. J. Ståhlberg) on haudattu Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntien hallinnassa olevalle Hietaniemen hautausmaalle....
Kyseessä on kaiketikin lastenlaulu "Manne mato", joka alkaa juuri noin: "Manne mato myllertää mullassa niin yksinään. Mutta kohta saakin se toisen madon vierelle..." Laulu löytyy Eeva Alhon ja Soili Perkiön lastenlaulukirjasta "Laulun aika: Pööpötien laulukirja" (WSOY, 1988, ISBN 951-0-14214-X). Teoksesta löytyvät myös leikin ohjeet.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1325172805&ulang=…
http://helmet.fi/search~S9*fin?/tlaulun+aika/tlaulun+aika/1,8,10,B/fram…
http://helmet.fi/search~S9*fin/
Et kertonut minkälaisista kirjoista pidät - klassikoita löytyy nimittäin aika moneen makuun. Jos pidät jännityksestä, saattaisit pitää Mary Shelleyn Frankensteinista tai Bram Stokerin Draculasta. Jos taas pidät romantiikasta, pidät aivan varmasti Charlotte Brönten Kotiopettajattaren romaanista ja Jane Austenin romaanista Ylpeys ja ennakkoluulo! Jos taas pidät sekä jännityksestä, että romantiikasta, että lisäksi filosofoivammasta otteesta, on F.M. Dostojevskin Rikos ja rangaistus juuri oikea kirja sinulle!
Kaikki mainitsemani teokset ovat äärimmäisen mukaansatempaavia kirjoja. Luin itse sinun ikäisenäsi nuo kaikki, osan jopa kahteen kertaan - ja voin sanoa että ne tekivät minuun todella lähtemättömän vaikutuksen!
Hyvin monessa kirjastossa voi nykyään digitoida VHS-kasetteja dvd:lle. Kirjastohakemistosta https://hakemisto.kirjastot.fi/ voi hakea palveluja, sieltä saa seuraavan listauksen https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/vhs-dvd--digitointilaite
Entressen kirjasto, ESPOO
VHS-DVD -digitointilaite
Herttoniemen kirjasto, HELSINKI
VHS-DVD-digitointi
VHS-DVD-nauhurilla saat digitoitua vanhat videokasettisi DVD-muotoon. Digitointiin kuluu aikaa alkuperäisen nauhan pituuden verran, sillä analogisen VHS-nauhan kopiointia ei ole mahdollista nopeuttaa. Laitteella on mahdollista digitoida myös pienikokoisempia VHS-C-kasetteja; tällöin tarvitaan adapteri, jota voit pyytää lainaksi Herttoniemen kirjaston asiakaspalvelutiskiltä. Herttoniemen...
Jussipaita on perinteisten pohjalaistyyppisten villapaitojen pohjalta uudelleen muokattu villapaita. Sen synnystä on parikin eri versiota. Toisen mukaan ensimmäinen jussipaita suunniteltiin ja neulottiin Lapualla näytelmään Pohjalaisia Harrin Jussin roolia varten vuonna 1914. Toisen version mukaan ensimmäiset paidat neulottiin käsinneulekoneella eteläpohjalaiselle pesäpallojoukkueelle vuonna 1927. Eteläpohjalainen osakunta oli etsinyt pesäpallojoukkueelle pohjalaista tyyppiä edustavaa paitaa.
Asiaa on tutkinut Marketta Luutonen väitöskirjassaan Kansanomainen tuote merkityksenkantajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta (1997). Hänen artikkelinsa aiheesta löytyy alla olevan linkin kautta:
http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/monitiet/...
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (WSOY, 2004) ja Uudessa suomalaisessa nimikirjassa (Otava, 1988) mainitaan, että Reetu on suomalainen muunnos Fredrik-nimestä. Fredrik taas on muinaissaksassa Frithuric, eli 'rauhanruhtinas'. Fredrik on ikivanha indoeurooppalainen henkilönnimi, joka esiintyy jo sanskritin teksteissä. Reetua on myös tavattu naisennimien Reeta tai Reetta muunnoksena.
Pasilan kirjavarastosta löytyy Helsingin puhelinluettelo vuodelta 1966. Se on kaksiosainen ja on sijoitettu Helsinki-kokoelmaan. Jälkimmäisessä osassa on myös yritysten puhelinnumeroita. Valitettavasti tuo puhelinluettelo on vain lukusalikäyttöön, joten sitä ei lähetetä toiseen kirjastoon eikä sitä saa kotilainaan.
Luetteloa voi kuitenkin käydä lukemassa Pasilan kirjastossa. Pyydä vain palvelutiskillä tilaamaan varastosta haluamasi puhelinluettelo, niin se tulee muutamassa minuutissa kirjahissillä alakerran kirjavarastosta. Tarvittaessa luettelosta voi ottaa kopioita, jotka maksavat 40 senttiä kappaleelta. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/.
Olette aivan oikeassa: PIKI-verkkokirjaston haku ei toimi Googlen tapaan, ja toki mekin olemme siitä tietoisia.
Googlen ominaisuuksiin kuuluu, että se hakee annettujen hakusanojen lisäksi automaattisesti myös tietyllä valikoimalla sanan synonyymejä ja erilaisia muotoja (esim. palauttamalla monikolliset sanat yksikkömuotoon). Tällainen hakutapa yksinään laajentaisi hakutulosten määrää valtavasti ja tuottaisi paljon asiaankuulumattomia tuloksia käyttäjän selattavaksi. Googlessa se kuitenkin toimii, koska hakutulokseen vaikuttavat samaan aikaan myös muut Googlen ominaisuudet, erityisesti periaate, jolla se pyrkii järjestämään tuloksen niin, että hyödyllisimmät ja keskeisimmät sivut nousevat listan kärkeen. Nämä ns. hakualgoritmit eli haussa...
Tarkistin Pudasjärven kirjaston tietokannasta: http://pudasjarvi.kirjas.to/
Pudasjärven kirjaston kokoelmissa ei ole Suurta musikaalikirjaa. Voit kuitenkin pyytää kirjan kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. (Kirjaa on esim. Oulun kaupunginkirjastossa.)
Sitaatti on Meyerin englanninkielisestä teoksesta ”Twilight”, joka on suomennettu nimellä ”Houkutus” (WSOY, 2005). Suomennoksessa sitaatti löytyy sivulta 264, ja suomentaja Tiina Ohinmaa on kääntänyt sen seuraavasti: ”Minulla ei kerta kaikkiaan ole varaa menettää itsehillintääni sinun seurassasi.” Kohta tulee vähän ennen luvun 15 alkua.
Prinkkala-nimeä kantaa Turussa kaksikin historiallista rakennusta; Kakskerran saaressa sijaitseva kartano (ruotsiksi Brinkhall), sekä keskustassa sijaitseva Prinkkalan talo (Brinkalahuset), jonka parvekkeelta joulurauha vuosittain julistetaan.
Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista.
Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
Käännyimme kysymyksesi kanssa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen puoleen ja sieltä vastattiin näin: "Seuraava teos käsittelee aihetta: Bergström L. Nutrient losses and gains in the preparation of foods. Uppsala: Livsmedelsverket; 1994, ja alla on siihen suora linkki.
Asiaa ei voi ihan lyhyesti esittää, sillä jo esivalmisteluilla kuten pilkkomisella, raastamisella ja repimisellä on erilaisia vaikutuksia eri ruokien ravintosisältöön, minkä lisäksi erilaiset kuumennus-, jäähdytys- ja säilöntämenetelmät ajallisine kestoineen."
http://www.fineli.fi/download/rapportNLG.pdf
Kysessä on todennäköisesti Virtuoso-lauluyhtye - ”Suomen Il Divo”. Suomennos nimeltään Avaruus on yhtyeen cd:llä ”Yö enkelten". Virtuoson versio kulkee hieman matalammalta kuin Antti Tuiskulla.
Laulun muut levyttäjät ovat lähinnä naislaulajia tai lapsikuoroja.
Arkistolaitoksen VAKKA-tietokannasta löytyivät seuraavat kartat, joista voisi löytyä haettua tietoa:
E44; 15/8-17 Valli; N:o 15 Mäkelä, halkomiskartta ja -asiakirjoja 1899; E44c: 7/45-48 Valli, 0,2042 N:o 6 Mäkelä RN:o 6: 14-16, lohkominen 1920; E44c: 7/71-74 Valli; 0,1666 N:o 15 Mäkelä RN:o 15: 13-18, v.al.lohkominen 1923. Kartat kuuluvat sarjaan Maanmittaushallituksen uudistuskartat ja -asiakirjat Vaasan lääni. Kartat ovat käytettävissä mikrofilminä, joiden kaukolainausta voitte kysyä lähikirjastostanne.
Arkistolaitoksen www-sivut: http://www.arkisto.fi/, VAKKA-tietokanta: http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/EtuSivu.action
Laulu on Michael Hardenin säveltämä ja sanoittama tango, johon nimimerkki Kullervo (= Tapio Lahtinen) on tehnyt suomenkieliset sanat. Alkuperäinen laulu on saksankielinen ja nimeltään Rote Rosen, rote Lippen, roter Wein. Suomeksi tango sai nimen Punaruusut, punahuulet, punaviini. (Lähde Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/)
Suomenkielisiä sanoja ei netin kautta löydy, mutta ne löytyvät ainakin näistä kirjoista: Uusi kultainen tangokirja (2001) ja Kultainen tangokirja 2: Sata suosikkisävelmää / Toimittaja: Ari Leskelä (1994).
