Koska viestistä ei näy nimeäsi, ei tietojasi voi tarkistaa. Mistä tiedät, että varaus on mennyt umpeen? Varaukset eivät mene kovin nopeasti umpeen. Sen sijaan jos sinulle on saapunut varattua aineistoa, se odottaa sinua viikon hyllyssä.
Kyseinen leima viittaa hyvin todennäköisesti III armeijakunnan alaiseen Kenttäpostikonttoriin numero 11, joka toimi koko talvisodan ajan Kirvun pitäjän Sairalassa Karjalan kannaksen länsiosassa, ja joka muutti rauhanteon jälkeen Sulkavalle. Kenttäpostikonttoreilla oli omat yksilölliset tunnuskirjaimet, ja kyseisellä kenttäpostikonttorilla oli tunnuksenaan juuri tuo kirjain "W".
Kyseinen leima ei ole ilmeisesti ollut kuitenkaan virallinen merkintätapa. Vaikka kenttäpostin leimauksissa pyrittiin lähtökohtaisesti yhdenmukaisuuteen, niin tosiasiassa leimoissa ja merkintätavoissa oli paljon myös ohjeista poikkeavaa kirjavuutta, kuten todennäköisesti myös tässä tapauksessa. Lähetyksiä saattoi liikkua myös ilman minkäänlaisia leimauksia....
Pahoittelemme vastauksen viipymistä. Helsingissä on ollut nverkkoyhteysongelmia. Kirjasi näyttää olevan edelleen nouto-tilassa ja täten noudettavissa huomenna.
Kirja on ilmestynyt vuonna 1985, joten kirja-arvostelutkin ovat siltä ajalta. Arvosteluja on Aikamerkki-lehdessä (1985, nro 5, s. 36, Pertti Lumirae, Rakkaus ja kuolema) ja Nuori voima -lehdessä (1985, nro 4, s. 31-32, Markku Laitinen, Joensuu ja rakkauden virkamies).
Kirjasampo-sivuston kautta löytyy myös yksi aikalaisarvio:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8e9bb2e8-526b-4c84-93e4-e6…
Hämeenlinnan kirjastossa on Jarmo Elomaan toimittama Inkerin bibliografia: luettelo vatjalaisia, inkeroisia ja Inkerin suomalaisia käsittelevästä kirjallisuudesta vuodelta 1981. Se on käsikirjastokappale, mutta voitte saada sen lukusalilainaksi tai tarvittaessa kaukolainaksi, mikäli ette asu Hämeenlinnassa. Teosta löytyy myös muista Suomen kirjastoista, mm. Helsingistä ja Tampereelta.
Kaari Utrion Ruusulamppu on vuonna 2002 ilmestynyt pieni (48 sivua, kuvia, korkeus 13 cm) kaunokirjallinen teos. Sen on julkaissut mainostoimisto nimeltä Kaisaniemen dynamo. Sallan lukupäiväkirja -blogi (http://sbrunou.blogspot.fi/2006_10_01_archive.html) arvelee sen olevan mahdollisesti mainostoimiston lukijalahja.
Kirjaa ei ole lainkaan kuntien kirjastoissa, vaan ainoastaan muutamissa yliopistojen kirjastoissa ei-lainattavana lukusalikappaleena. Kansalliskirjastosta voit saada sen lukusalikäyttöön:
http://www.kansalliskirjasto.fi/
Kirjaston kokoelmiin kuuluvaa aineistoa on mahdollista ostaa sen jälkeen, kun aineisto on poistettu kirjaston rekisteristä. Kokoelmanhoitotyötä (eli myös poistoja) tehdään koko ajan, joten kirja voi päätyä poistokappaleeksi milloin vain. Kokoelmista poistettua aineistoa myydään yleensä kirjamyyntitapahtumissa, mutta myös jatkuvan kirjamyynnin tavalla.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen kirjamyyntejä voi seurata esimerkiksi helmet.fin tapahtumakalenterin avulla: http://www.helmet.fi/fi-FI/Vinkit/Tapahtumat
Monesta HelMet-kirjastosta löytyy myös erillinen kirjakierrätyspiste, josta voi myös löytää etsimänsä. Kirjakierrätyspisteistä löytyy kattava luettelo myös helmet.fin kautta: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Englanninkielisen Wikipedian mukaan osia on 19, joten kaikkia ei ole vielä suomennettu. Asiaa voit kysyä sarjan suomalaiselta kustantajalta Wsoy:tä http://www.wsoy.fi/palaute
Eevert-nimisillä on nimipäiväivä 9.9. Nimi palautuu saksalaiseen etunimeen Everhard (myös Eberhard), jonka merkitys on ”voimakas kuin karju”. Eevert oli almanakassa ensimmäisen kerran jo 1900-luvun alussa, ja uudelleen se on ollut mukana vuodesta 1995. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi on muodossa Evert ja nimipäivä on samoin kuin suomalaisessa 9.9.
Nimestä tunnetaan myös pidentymä Eevertti. Eevertti on aina ollut jonkin verran Eevert-nimeä harvinaisempi, eikä se ole päätynyt almanakkaankaan.
Lähde: Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Helmet-kirjastoissa varaamiseen tarvitset kirjastokortin numeron lisäksi nelinumeroisen tunnusluvun eli PIN-koodin. Tunnusluvun saa käymällä kirjastossa. Ota mukaan kirjastokortti ja henkilötodistus.
Jos tiedoissasi on jo tunnusluku, mutta olet unohtanut sen, voit saada uuden kirjastosta tai jos meillä on tiedoissamme sähköpostiosoitteesi, myös Helmetin kautta Palauta tunnusluku -linkin kautta.
Lisää tietoa ja tarkempia ohjeita löydät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoilla ja Helsingin yliopiston Helka-kirjastoilla on omat tietokantansa, joten niitä ei voi käyttää samoilla tunnuksilla ja salasanoilla.
Suomen eri kirjastojen yhteisestä tietokannasta olisi...
Måns Gahrton on Eva & Adam -kirjojen kirjoittaja, Johan Unenge niiden kuvittaja.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kyseisistä miehistä on tiedusteltu useaan otteeseen ja niihin on vastattu kattavasti. Saat aiemmat vastaukset esiin kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kysymyskenttään kirjailijan nimen (esim. Gahrton Måns) ja klikkaamalla painiketta "Katso, onko kysymykseen vastattu aikaisemmin".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kysy
Paanasista on tietoja ainakin 1500-luvulta alkaen Savosta ja muualta Keski-Suomesta.
Sukunimen alkuperälle on useita selityksiä. Sen taustalla voi olla etunimi Urbanus, joka on kansankielellä muuntunut mm. muotoihin Orpana, Paanus ja Panu. Nimi on yhdistetty myös lapin hammasta tarkoittavaan sanaan. Nimellä voi olla yhteys myös nimiin Paanulainen, Paana ja Panne. (Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Vilho-nimi on 1860-luvulla käyttöön tullut suomalainen kutsumamuoto Vilhelm-nimestä. "Vilhelm" on muodostunut muinaissaksan sanoista "wille" (tahto) ja "helm" (kypärä), ts. "lujatahtoinen kypäränkantaja". Vilhelm on ollut Saksassa keskiajalta lähtien yksi suosituimpia nimiä.
Vilhelm-nimestä on eri kielissä lukuisia muunnoksia, esimerkiksi englannin William, ranskan Guillaume, italian Guiglielmo, espanja Guillermo ja unkarin Vilmos.
Lähde:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004)
Päättelen, että etsit tuota tiettyä Pojat-laulun sovitusta nuottina. Täytyisi tietää, kenen sovituksesta oli kysymys, sillä samasta laulusta voi olla useita sovituksia. Kuorot voivat esittää sovituksia, joita ei ole julkaistu painettuina nuotteina. Joku on voinut sovittaa laulun varta vasten tietylle kuorolle.
Nuotissa Sulasoi 2 : Viihdyttäviä lauluja naiskuorolle (Sulasol, 2010) on Pojat-laulun sovitus naiskuorolle (SSAA). Nuotissa on muitakin lauluja, ja laulujen sovituksista vastaavat Reijo Kekkonen ja Timo Leskelä. En nyt pysty katsomaan nuotista, kumpi on sovittanut juuri Pojat-laulun. Lukion musiikkikirjassa Kasper, Eira: Amadeus : musiikkimaisemia on Pojat-laulusta kaksiääninen sovitus. Sovittaja on ilmeisesti Juha Töyrylä....
Ohjeistuksemme sanoo lahjoitusten vastaanottamisesta seuraavasti:
Kaikki Kymenlaakson kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia.
Yksityishenkilöiden lahjoituksina vastaanotetaan kirjoja ja äänitteitä (cd-levyjä, LP-levyjä). Kuvatallenteita (dvd ja blu-ray) ei oteta vastaan tekijänoikeussyistä.
Lahjoittaja toimittaa itse aineiston kirjastoon. Kirjasto ei käy lahjoittajan luona arvioimassa tai valitsemassa aineistoa. Suuremmat lahjoitukset otetaan vastaan vain etukäteen sopi-malla.
Lahjoitettu aineisto on lahjoituksen jälkeen kirjaston omaisuutta. Kukin kirjasto päättää itse omien aineistovalinta- ja varastointiperiaatteidensa puitteissa sen, miten saatu materiaali sijoitetaan kirjaston kokoelmiin. Kirjasto voi myös jättää lahjoituksen...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Madeleine Brentiltä on suomennettu seuraavat teokset:
Caterina, kalastajan tytär (Tregaron’s daughter, 1972)
Tuulentavoittelijan morsian (Moonraker’s bride,1974)
Vaihdokas (Kirkby’s changeling, 1976)
Valkoinen demoni (Merlin’s keep, 1979)
Vaaralliset naamiaiset (The long mascarade, 1983)
Kauriinkivi (The capricorn stone, 1984)
Kultainen perhonen (A heritage of shadows, 1985)
Elektran tytär (Stormswift, 1986)
Midzi, tulitukka (Golden urchin, 1987)
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Juuri tuota vuoden 1977 painosta ei löytynyt, mutta muita kylläkin ja alkuperäiskieli on ollut arabia. Muita tietoja ei kirjasta tai luettelointitiedoista löytynyt.
Ensiksi kannattaa tarkistaa, onko pudotusvalikosta valittu oikea korttityyppi. Nykyinen punainen kortti on listan viimeinen: Outi-kirjastot.
Ensimmäisellä kertaa varausta tehdessä järjestelmälle annetaan tunnusluku, jota aikoo käyttää näissä varauksissa. Se voi siis olla muukin kuin lainojen uusimiseen käytetty luku.
Jos varaaminen ei näiden ohjeidenkaan jälkeen onnistu, kannattaa ottaa yhteys musiikkiosastolle, p. 08 55847352.
