Tietoa vierasperäisten sukunimien alkuperästä löydät ainakin seuraavista kirjoista:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet
Marianne Blomqvist: Vad heter finlandssvenskarna?
Mikkosen ja Paikkalan mukaan 1600-luvulta lähtien alkoi ilmestyä uudentyyppisiä porvaris- ja käsityöläisnimiä, jotka muistuttivat kaksiosaisia paikannimiä (esim. Lundberg, Blomstrand, Björklund). Ruotsalaisesta nimestä tuli vähitellen arvostuskysymys.
Sukunimen alkuperää kannattaa selvittää myös Suomen sukututkimusseuran kautta linkistä http://www.genealogia.fi/ . Sieltä löytyy muun muassa runsas määrä sukunimiä käsitteleviä artikkeleita: http://www.genealogia.fi/nimet/
Suosittelemme jännityskirjoista Anna Janssonin Emil Wern tutkii -sarjaa, jossa päähenkilönä on 11-vuotias poliisin poika Emil, joka itsekin kokeilee etsivän uraa.
Musta kaista -sarjassa on useiden suomalaisten kirjailijoiden jännityskirjoja.
Nemo Rossin kirjat yhdistävät arkeologian ja seikkailun.
Eoin Colferin Artemis Fowl on mukaansatempaava jännityssarja, jossa on myös fantasiaelementtejä.
Louis Sacharin Paahde on erinomainen nuortenkirja sekin.
Derek Landyn jännityskirjasarjassa Keplo Leutokalma päähenkilönä on luurankoetsivä.
Huumori on pääosassa Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirja -sarjassa, jossa tarina etenee sarjakuvamaisesti.
Kirsti Kurosen Vili Voipio -sarjassa päähenkilönä arkipäivän komiikkaa kohtaa kuudesluokkalainen poika....
Tässä alla hitsauksen oppikirjoja, jotka saa lainaan Helmet-kirjastoista:
- Hitsauksen materiaalioppi (2013)
- Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet / Pertti Lepola, Matti Makkonen (myös e-kirjana, 2005)
- Hitsaustekniikka : perusteet ja kaarihitsaus / Juha Lukkari (1997)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Alla on linkki sivustolle, jolla on runsaasti hitsaustietoa, ja mm. tietoa alan koulutuksesta:
http://www.hitsaus.info/
Typpihappoa voidaan tilata apteekkiin. Tilausta varten apteekki tarvitsee tietoa mm. typpihapon käyttötarkoituksesta ja vahvuuksista. Käy apteekissa selvittämässä asiaa tarkemmin.
En ole itse asentanut Linuxia, mutta sen ei pitäisi olla kovin vaikeaa. Linux on tarjolla monina eri jakelupaketteina.
Ubuntu on yksi suosituimmista Linux-käyttöjärjestelmistä ja saatavilla suomeksi. Sen pitäisi olla yksinkertainen asentaa ja muutenkin helppokäyttöinen. Osoitteesta http://www.ubuntu-fi.org löytyy aiheesta paljon tietoa. Osoitteessa http://www.ubuntu-fi.org/lataa.html on selostettu asennusvaiheita ja kerrottu, mitä tehoja se tietokoneelta vaatii.
Osoitteesta http://www.linux.fi/wiki/Etusivu löytyy laaja Linux-aiheinen sivusto, josta löytyy paljon tietoa ja mahdollisuus kysyä neuvoja.
Kirjasto ottaa vastaan lahjoituksia sillä ehdolla, että mikäli tarvetta lahjoitetulle kirjalle ei ole, kirjasto voi myydä tai lahjoittaa sen edelleen.
Kokoelmiin ei oteta kaikkia kirjoja, ainoastaan sellaista, jolle on käyttöä. Jos kirjaa löytyy jo runsaasti kirjaston kokoelmasta tai kyseessä on vanhentunut tietokirja, ei silloin sille ole tarvetta. Myöskään Valittujen Palojen Kirjavalioita ei oteta kirjaston kokoelmaan.
Sellon kirjaston yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteys…
HelMet-kirjastoista löytyy yksi kappale etsimäänne Novita-lehden numeroa, mutta kyseinen numero on tällä hetkellä lainassa. Novita-lehti ilmestyi vuosina 1989-2001 nimellä Uudet käsityöt. Voitte tehdä lehdestä varauksen.
Kansalliskirjaston kokoelmista kyseinen lehden numero on tilattavissa lukusalikäyttöön.
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Valitettavasti tällaisia dokumentteja ei näytä löytyvän. Pietarin suomalaisten historiaa on kyllä aika lailla tutkittu. Viittaan tässä ensimmäiseksi Max Engmanin lukuisiin tutkimuksiin.
Nuohoaminen oli vallankumousta edeltävässä Pietarissa hyvin tyypillinen suomalaiselinkeino. 1800-luvun puolivälistä tiedetään, että peräti kaksi kolmannesta Pietarin nuohoojista oli suomalaisia. Erityisen paljon ammattiin oli lähdetty Parikkalasta.
Engman, Max
Pietarinsuomalaiset. - WSOY, 2004
Opas tiedonhakuun ja lähteisiin:
Engman, Max
Suomalaiset Venäjällä : lähdeopas. - Kansallisarkisto, 2004
Pietarissa ilmestyi suomenkielisiä sanomalehtiä, Kansalliskirjastossa niitä luettavana mikrofilmiltä
http://www.inkeri.com/inkerilehdet.html
Keravan kirjastossa kirjaa ei ainakaan vielä ole lainkaan. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa kirjaa on tosiaan vain Kirjasto 10:n Special pokkari -hyllyssä. Näitä kirjoja ei voi varata. Kirjaa on tilattu varattava kappale ainakin Kallion kirjastoon, joten pikapuoliin löytyy myös varattava kappale:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2157348__SDeraniyagala__Or…
Hei!
Tikkurilan kirjaston rakennustyöt aloitettiin vuonna 1982 ja talo valmistui vuonna 1984. Kirjastotalo on Vantaan ensimmäinen suuri kulttuurin monitoimitalo, jossa on kirjaston lisäksi mm. aikuisopiston ja musiikkiopiston tiloja.
Tikkurilan kirjaston käsikirjaston Vantaa-kokoelmasta löytyy julkaisu Vantaan kirjastotalo, josta löytyy perustiedot Tikkurilan kirjaston rakennuksesta.(http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1118698?lang=fin).
Sellaista kirjaa, joka esittelisi kattavasti Helsingin julkisten istustusten kasvilajit, ei tiettävästi ole julkaistu, mutta varsin paljon tietoa niistä löytyy esim. Elina Nummen teoksesta "Vihreät sylit : kävelyretkiä Helsingin puistoihin", jonka saatavuuden voit tarkistaa täältä:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/Xpuistot+helsinki&searchscope=…-
Suosittelen tutustumaan myös pieneen teokseen "Malmin hautausmaan puisto-opas / vastaava toimittaja: Satu Tegel", joka tietysti esittelee vain nimensä mukaisen alueen kasvillisuuden, mutta samoja kasvilajeja käytetään kyllä yleisesti muissakin Helsingin julkisissa istutuksissa.
Erinomainen teos "Helsingin kasvit : kukkivilta kiviltä metsän syliin / Arto Kurtto, Leena Helynranta ; [...
Välitän hankintaehdotuksenne eteenpäin. Kyseessä näyttää olevan aivan hiljattain ilmestynyt teos.
HelMet-kirjastoille voi tehdä hankintatoiveen HelMet-palvelusivustolta löytyvällä lomakkeella. Alla on linkki lomakkeeseen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Tuon Laila ja Ritva Kinnusen duetto on Jaakko Salon sovitus ukrainalaisesta (tai venäläisestä, molempia näkyy lähteissä) perinnelaulusta, joka tunnetaan meillä nimellä Minka, mutta Ukrainassa nimellä Їхав козак за Дунай (Jihav kozak za Dunai) ja venäjänkielisellä kielialueella nimellä Ехал казак за Дунай eli Jehal kazak za Dunai. Sanat tähän suomenkieliseen versioon teki Saukki.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Olisikohan kyseessä Michelle Magorianin teos Willie itkupilli (Good night, mister Tom, suom. Kersti Juva, WSOY, 1984)? Teoksen asiasanoitus sopii kuvailuusi. Netistä löytyvä kuva teoksen kannesta täsmää muilta osin, mutta pojalla ei ole haalareita, vaan englantilainen kouluasu. Kannen kuva on löytyy mm. alla olevasta bookcrossing-linkistä.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au48a2e3f7-0484-40d1-8c3f-a9…
https://finna.fi
http://www.bookcrossing.com/journal/12359769
Suomen kansallisbibliografia Fennica ei tunne tällaista "Tupla Uuno" -nimistä kirjaa ("Tupla-Uuno" on erään Uuno Turhapuro -elokuvan nimi). Voisikohan kyseessä olla tämä teos:
Kansa, Uuno
Pakolla puna-armeijaan / Uuno Kansa ; toim. Reijo Ikävalko. - Jyväskylä ; Hki : Gummerus, 1987. ISBN:951-20-2919-7
Muita Kansa-nimisten tekijöiden edes vähän tuohon suuntaan viittaavia kirjoja ei löytynyt.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Eniten suomenkielisiä matkailualan kirjoja julkaisevat suuret kustantajat Tammi, WSOY ja Otava. Myös pienemmät kustantajat, kuten Savukeidas, Like, Karttakeskus, Suomalainen Matkaopas, Johnny Kniga ja A-kustannus ovat julkaisseet matkaoppaita.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Löydät kirjastojen perustamisvuodet Helsingin kaupunginkirjastosta kirjoitetuista historiateoksista. Kirjat ovat varattavissa Helmetin kautta.
Hirn, Sven : Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1960-1940. Helsinki, 1986.
Laakso, Mikko : Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1940-2005. Helsinki, 2006
Lisäksi joistakin sivukirjastoista on kirjoitettu omia historioita:
Hermannin haaraosastosta Vallilan kirjastoksi 1908-1998 : Vallilan kirjasto 90 vuotta. Helsinki, 2000.
Vilja, Jyri : Kallion kirjasto ja kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstad. Helsinki, 2007
Historiaa lyhyesti : http://www.hel.fi/hki/Kirjasto/fi/Tietoa+meista/Historiaa+lyhyesti
Kaarinan alueen paikannimissä on pyritty tuomaan esille alueen historiaa. Nimiksi on pyritty saamaan tunnettuja ja arvokkaita nimiä, erityisesti juuri kylän- ja talonnimiä sekä huomattavien luonnonpaikkojen nimiä. Kultanummi on näistä kumpaakin, sillä Kultanummi oli alun perin peltoaukeama Kauselassa sijainneella Isotalo-nimisellä tilalla, mutta Kauselasta löytyi myös samanniminen asuintila. Kultanummi löytyy jo vuoden 1702 kartoista eli kohtalaisen vanhasta paikannimestä on kyse.
Lähteet:
Aalto, Anja (toim.) 2006. Nummesta Kaarinaksi. Paikannimien historiaa. Kaarina seura ry.
Lisätietoja:
Oja, Aulis 1946. Kaarinan pitäjän historia osa I. Kaarinan historiatoimikunta.
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii - stadin slangin suursanakirjan (5. p. 2005) mukaan luumuilu tarkoittaa (tai tarkoitti ainakin 1970-luvulla) pinnaamista. Sen merkitys on suurin piirtein sama kuin sanalla lusmuilla, joka tarkoittaa saman kirjan mukaan laiskottelemista, vetelehtimistä tai pinnaamista, tai sanalla lusmuta, jonka merkitys on laiskotella, vetelehtiä, oleilla.
Sanat tunnetaan samoissa merkityksissä myös armeijaslangissa:
- Lusmuta, Pakoilla nakkihommia
- Luumu, Lusmuilija
http://www.aamukampa.net/inttiwiki/index.php/Inttisanasto#L
- Lusmuilu, palveluksen välttäminen, jättää omat työt muiden tehtäväksi
http://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Armeijaslangi
Eli sanan merkitys olisi suunnilleen se, mitä...
