Kirjallisuuden sanakirja (Yrjö Hosiaisluoma, 2003) määrittelee kirjaksi nimitettävän painotuotteen minimipituudeksi 48 sivua. Tämä on myös Unescon vakiintunut kirjan vähimmäispituuden määritelmä.
Tilastokeskuksen mukaan kirja on "[...] ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi." http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/kirja.html
Näiden määritelmien mukaan lehdet eivät siis olisi kirjallisuutta. Jotkut lehdet toki ovat yli 48 sivua pitkiä, mutta Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ne rajautuvat pois kirjan määritelmästä sillä perusteella, että ne ovat aikakausjulkaisuja. Lehdillä ei myöskään ole ISBN-tunnuksia...
Uuden kirjastokortin saatte mistä tahansa HelMet-kirjaston toimipisteestä odottaessa. Varatkaa mukaanne voimassa oleva henkilötodistus, ajokortti, passi tai kuvallinen Kela-kortti.
Kadonneen kortin tilalle tehty uusi kortti maksaa aikuisilta kolme euroa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on Larin-Kyöstin runo ”Anni kirjoittaa äidille”. Runo on julkaistu vuoden 1916 Joulupukki-lehdessä. Siitä ei valitettavasti löydy viitetietoja, olisiko runo julkaistu jo aikaisemminkin jossain kokoelmassa.
Joulupukki-lehden kyseinen vuosikerta näyttäisi löytyvän ainoastaan Suomen Kansalliskirjastosta. Runo on lehdessä aivan täsmälleen samassa muodossa kuin netistä löytyvässä blogissa, johon on linkki alla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://onnitteluruno.blogspot.fi/2011/05/anni-kirjoittaa-aidille.html
Lappeenrannan tekinillisessä yliopistossa on tehty esimerkiksi vuonna 2012 liikkuvia hyvinvointipalveluja käsittelevä Laura Vainikan diplomityö Liikkuvien palveluiden rooli osana hyvinvointipalvelujen tuottamista. Tiedekirjaston tietokantaan tätä on kuvailtu asiasanoilla peruspalvelut,lähipalvelut,hyvinvointi,liikkuvuus ja tieto- ja viestintätekniikka. Näistä asiasanoista on varmasti sinullekin apua.
Tietotarpeisiin liittyen käytetään asiasanaa tiedontarve.
Tsemppiä gradun tekoon!
Ikävä kyllä laulua ei ole tunnistettu. Alla olevassa blogissa sanat ovat otsikkona Scandinavian Music Groupin Valmis-kappaleen sanoille, mutta kysymiäsi sanoja ei kappaleessa ole:
http://maailmanauraa.blogspot.fi/2014/03/ala-kadota-aikaa-ala-vajoa-uud…
Prinsessan testamentti: lauluja huumeiden uhreilta (säveltänyt ja sovittanut Matti Rag Paananen) -levyllä on kappale nimeltä Älä kadota elämää, mutta senkään sanoitus ei täsmää.
Tunnistaisiko joku lukijoista laulun?
Tuon mainitsemasi levyn lisäksi Sieltä mun armaani tuleepi -kappale on Esko Ahon levyllä nimeltä Esko Aho. Levy on c-kasettimuotoinen ja Iisalmen kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmassa.
Muilta äänitteiltä kappaletta ei löydy. Kysy lähikirjastostasi mahdollisuudesta saada levy kaukolainaan.
Nimilaissa (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694) todetaan seuraavaa
"Nimilaki
4 LUKU
Sukunimen muuttaminen uudeksi sukunimeksi
12 §
Suojatut nimet ja tunnukset
Uudeksi sukunimeksi ei voida hyväksyä sukunimeä, joka on Suomessa merkitty väestötietojärjestelmään, eikä nimeä, jonka yleisesti tiedetään vakiintuneen määrätyn kotimaisen tai vierasmaalaisen suvun nimeksi, ellei tähän ole olemassa erityistä syytä. (21.8.1998/617)"
Käytössä olevia sukunimiä voit tarkistaa nimipalvelun sivuilta osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Vapaana olevia suomenkielisiä sukunimiä voit tiedustella Suomalaisuuden liitosta ( http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=314 )
Maistraateista saat selville onko nimi jo jonkun käytössä...
Kappale on yleinen, ja se löytyy monesta nuottikokoelmasta. Savonlinnan kirjastosta se löytyy mm. nuoteista "Mancini, Henry: The new Henry Mancini songbook" ja "Rakkaimmat lastenlaulut : 150 koko perheen suosikkia".
Teosten tiedot ja saatavuudet voit katsoa verkkokirjastossa osoitteessa
http://savonlinna.verkkokirjasto.fi/
Lennart Meren vuonna 1970 valmistunut dokumenttielokuva "Vesilinnun kansa" (Veelinnurahvas) on lainattavissa joistakin Suomen yleisistä kirjastoista videokasettina. Voitte tilata kasetin kaukolainana omaan lähikirjastoonne.
DVD-muotoisena "Vesilinnun kansa" sisältyy pakettiin "Lennart Meri. Soome-ugri rahvaste filmientsüklopeedia", jossa on myös muita Lennart Meren ohjaamia dokumentteja. Kyseistä DVD:tä ei kuitenkaan ole lainattavissa Suomen kirjastoista, mutta se on tilattavissa nettikaupasta.
Lähteet:
http://www.elonet.fi/fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Muisti kehittyy varhaislapsuudessa hyvin nopeasti aivojen kehittyessä. Vauvat ja pikkulapset kykenevät jo muistamaan näkemiään asioita, hajuja, ääniä ja ihmisiä, ja ilman sitä kehittyminen ja oppiminen olisikin mahdotonta. Lapsena myös unohdamme nopeasti, joten näistä varhaisista muistoista jää vain hyvin vähän jälkiä pitkäkestoiseen muistiin, koska aivot eivät vielä ole riittävän kehittyneet.
Nukahtaessa tietoisuuden taso alenee, kunnes ihminen vaipuu uneen. Unen ensimmäinen ja kevyin vaihe, NREM-unen tai ortounen ensimmäinen aste, on hereilläolon ja unen välillä. Siinä vaiheessa tajunnantaso on niin alentunut, että varsinaiseen uneen siirtymistä ei pysty havaitsemaan. Unen fysiologiasta on kirjoitettu paljon kirjoja ja artikkeleita, mm....
Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:lle tekemäni tiedustelu tuotti eräältä jäseneltä seuraavan ehdotelman:
Mieleeni tulee tällainen leikki, sanoja muistan joitain sieltä täältä:
- Nyt myö mennään kosimaan, kosimaan, kosimaan. Nyt myö mennään kosimaan, kosimaan. Tytöt laulavat ja valitsevat rivistä vuorotellen sulhasen.
- Taavetti on jalkapuol
- Kaaleppi on kaljupää
- Jooseppikin oli jotain...
- Neljäskin mies oli...nimi?
Lopuksi laulettiin"kaikilla meillä on sulhaset" ja pyörittiin piirissä.
Olen leikittänyt tätä " ei ole leskeä ollenkaan" sävelellä.
Jos tämä on etsimäsi laululeikki, sanat ja nuotit siihen löydät nuottijulkaisusta "Suomalaisia kansanlauluja" (sovittanut Olli Heikkilä, ISBN: 952-461-046-9.) Kappaleen nimi on "Leskisillä...
Tilastokirjastosta kerrottiin, että tilastoa suomalaisten keskipituuksista ei ole. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -tutkimuksesta löytyy tietoa tutkimukseen vastanneiden suomalaisten keskipituuksista:
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/avtk
Taivallahden teurastamosta löytyi jonkin verran tietoa kirjasta Entisaikain Töölö ( Helsingin kauounginarkisto, 1983) Artikkelissa kerrotaan teurastuslaitoksen toimineen aluksi Ruoholahdessa, mutta vuonna 1878 teurastaminen kiellettiin yksityisisä kaupunkitaloissa ja uusi teurastuslaitos valmistui Taivallahden rannalle. Teurastamo toimi osakeyhtiönä vuoteen 1933, jolloin siitä tuli kaupungin laitos ja se muutti Sörnäisiin.
Seuraavalla sivustolla on Taivallahden teurastamon historiaa
http://137.163.136.28/HELKA/materiaali/historia/241_TEURASTAMOLAITOS.PDF
Kaupunginmuseon sivulta löytyi myös seuraava tieto
http://www.kysymuseolta.fi/helsinginkaupunginmuseo/#id=208
Töölö seura voisi tietää lisää asiasta
http://kaupunginosat.net/toolo/index....
Tarkoittanet Theo Mackebenin säveltämää kappaletta Warum?, joka on tullut tunnetuksi koloratuurisopraano Miliza Korjuksen esittämänä. Tästä laulusta ja sen esityksistä löytyy lisää tietoa Helsingin kaupunginkirjaston vastauksesta (esittäjän etunimi on siis Miliza, ei Mitiza).
En löytänyt mistään tietoa, että Marlene Dietrich olisi tämän laulun joskus levyttänyt. Ja jos kuuntelee Marlene Dietrichin matalaa ääntä, on ymmärrettävää, ettei laulu ole kuulunut hänen ohjelmistoonsa, koska sen esittäjältä vaaditaan erityisen korkeaa äänialaa.
Miliza Korjuksen esitys löytyy monelta eri cd-levyltä, esim. seuraavilta:
Korjus, Miliza: Remembering : opera arias & songs (Korjus Recordings, cop. 2005)
Korjus, Miliza: Warum? : unohtumaton Miliza...
Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamaasi runoa. Välitin kysymyksen myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien postituslistalle, mutta sitäkään kautta vastausta ei löytynyt. Jos vinkki vielä tulee, palaan asiaan!
Tätä ja vastaavia ongelmia näyttää käsitellyn runsaasti Internetin kysymys- ja keskustelupalstoilla. Tutkailemieni verkkokeskustelujen perusteella vaikuttaisi siltä, ettei yhtä virvoitusjuomamerkkiä ole sitovasti todistettavissa muita kuohuvammaksi.
Hiilihappopitoisten juomien kuohu tai vaahto syntyy hiilidioksidikaasusta, jota neste ei pysty enää pidättämään liukoisena paineen pienentyessä. Siksi se purkautuu nesteestä ylös ja ulos. Paine pullon sisällä on kovempi kuin sen ulkopuolella. Korkin avaaminen aiheuttaa äkillisen paineen laskun, ja liuennutta kaasua vapautuu kuplina.
Nesteeseen liukenevan kaasun määrä riippuu paineesta ja lämpötilasta. Kylmään nesteeseen liukenee enemmän kaasuja kuin lämpimään, ja paineen kasvu lisää liukenevan...
Oletan, että kysymysenne koskevat markkinointiarpajaisia, jotka ovat myyntiä edistäviä arvontoja ja kilpailuja. Nimitystä markkinointiarpajaiset käytetään siis tuotteiden markkinoinnin yhteyteen liitetyistä arvonnoista, yleisökilpailuista ja peleistä. Ne voivat olla joko vastikkeettomia, jolloin niihin voi osallistua esimerkiksi tekstiviestillä tai internetissä, tai vastikkeellisia. Vastikkeellisiin arpajaisiin voi osallistua ostamalla tuotteen tai tekemällä siitä ostotarjouksen.
Ei ole mitään tiettyä lakisääteistä metodia, jolla arvonta tulee suorittaa. Periaate jota tulee noudattaa, ja joka määrittää itse toiminnan, on sattumanvaraisuus. On arvonnan järjestäjästä kiinni, miten arvonta suoritetaan käytännössä. Elikkä periaatteessa...
Tämä on todella laaja kysymys, sillä nykykirjallisuudesta on hyvin vaikea sanoa mitään kokonaisuutena. Kirjallisuus on nykyään hyvin pirstoutunutta, eikä siitä ole kovin helppoa löytää mitään kokonaisuutta tai edes sen osia kuvaavia määritelmiä, toisin kuin vaikkapa 1800-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta. Nykykirjallisuuteen kuuluvat niin arkirealistinen proosa kuin kuvitteellisissa sfääreissä liikkuvat fantasia- tai tieteiskirjat, niin kokeelliset runot kuin perinteiset arvoitusdekkaritkin.
Nykykirjallisuuden monia muotoja voi tutkia vaikkapa kaksiosaisesta teoksesta ”Suomen nykykirjallisuus 1–2” (SKS, 2013). Sitä voi pitää jonkinlaisena yleisesityksenä aiheesta, vaikka tuskin sekään pystyy täydellisesti tavoittamaan nykykirjallisuuden...
Robert L. Fishin romaanista ”Pursuit” vuodelta 1944 (suom. "Eversti hautaa itsensä", Otava, 1980), on tehty tv-sarja, joka on saanut suomenkielisen nimen ”Kohtalon ivaa”. Sarja on ollut videolevityksessä Suomessa nimellä ”Twist of Fate”.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämässä tietokannassa ei ole merkintää siitä, että sarjaa olisi esitetty Suomen televisiossa.
Lisää elokuvasta ja Fishin kirjasta voitte lukea alla olevista linkeistä.
http://www.imdb.com/title/tt0098540/?ref_=ttpl_pl_tt
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/118845
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_415
Osa uutuuskirjoista merkitään ns. Bestsellereiksi. Niiden laina-aika on seitsemän vuorokautta, eikä kyseisiä niteitä tosiaankaan voi varata eikä niiden lainoja voi uusia.
Kaikista uusista nimekkeistä on aina muitakin kuin Bestseller-niteitä. Näistä neljäksi viikoksi lainattavista normaaliniteistä voi tehdä varauksen, tosin joskus varausjonot ovat pitkät. Jos nimekkeestä on hyvin paljon varauksia, kirjastot hankkivat sitä yleensä lisää.
