Uuden kirjastojärjestelmämme varausjärjestelmän toimii siten, että jos tietystä teoksesta on yksikin varaus, niin lainojen uusiminen ei onnistu, ennen kuin kyseinen varaus on käsitelty. Varaus tulee käsiteltäväksi sellaiseen kirjastoon, jonka hyllystä vapaa kappale löytyy. Varaukset käsitellään mahdollisimman nopeasti. Heti, kun varaus on käsitelty, lainan voi taas uusia. Kannattaa siis kokeilla uusimista hetken kuluttua uudelleen.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-teos (julkaistu v. 2000) kertoo sukunimestä seuraavaa. Kallunki on Kuusamossa ja Sallassa 1700-luvulta asti esiintynyt sukunimi. Vielä ainakin 1990-luvun lopulla nimi oli pohjoinen, eli nimenkantajat asuivat mm. Kuusamossa, Rovaniemellä, Torbniossa, Oulussa ja Haapajärvellä. Nimi pohjautunee paikannimeen Kallunkijärvi, johon sisältyy poron päänahasta tehtyä kenkää, kallokasta, merkitsevä sana. Selitys voi liittyä myös muinaisruotsalaiseen henkilönimeen Karlunger.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisema Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo Kallunki-nimisiä kyliä olevan Kuusamossa ja Sallassa, samoin Kallunkijärvi löytyy molemmista paikoista. Kylät sijaitsevat niemillä, joiden muoto voidaan nähdä...
Suomen tilastollisen vuosikirjan 2012 mukaan Suomen alueesta oli 1.1.2012
maata 303 893 neliökilometriä
makeaa vettä 34 539 neliökilometriä
merivettä 52 471 neliökilometriä
yhteensä 390 903 neliökilometriä
Vastaavia kaiketi virallisiksi katsottavia lukuja löytyy myös Norjan tilastollisesta vuosikirjasta
http://www.ssb.no/a/aarbok/kart/i.html
ja Norjan karttalaitoksen sivulta
http://www.statkart.no/Kunnskap/Fakta-om-Norge/Sjoarealer/Sjoomrader/
Vertailu on kuitenkin ongelmallinen, koska Norjalle kuuluu laajoja etäisiä alueita (esim. Huippuvuoret, Jan Mayen). Toisaalta merirajoista näyttää olevan erilaisia linjauksia. Olettaisin, että verrannollisin Suomen yllä mainituille luvuille on grunnlinjen rajaama alue ("Grunnlinja består av...
Heili-kirjastoihin kuuluu 9 kunnankirjastoa, joilla kaikilla on omat maksunsa. Maksuja yhtenäistettiin joulukuussa 2013, kun Heili-kirjastot muodostettiin, mutta joitakin eroavaisuuksia varmasti vielä on kuntien kesken. Maksut löytyvät kunkin kunnankirjaston kotisivuilta. Lappeenrannan maakuntakirjaston maksut on kirjaston kotisivuilla kohdassa Palvelut A - Ö / Maksut. (http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto/Palvelut-A-O/Kirj…)
Ó:n alkuperäinen merkitys iirin kielessä on 'pojanpoika'. Iirissä sana liitetään todellisen tai kuvitellun esi-isän (ei siis välttämättä isoisän) nimen genetiiviin.
Esim. Ó Briain on Brianin pojanpoika/Brianin jälkeläinen (Briain on Brian-nimen genetiivi).
Useat iirinkieliset sukunimet esiintyvät käytännössä englantilaistetussa muodossa, esim.
Ó Briain: (O’)Brien, (O’) Brian
Ó Cinnéide: (O’)Kennedy
Ó Riagáin: Reagan
Tapa tietysti muistuttaa suomessakin tuttua patronyymirakennetta
http://de.wikipedia.org/wiki/Irische_Familie
Evakko –sana (kirjallisuudessa v. 1940)on toisen maailmansodan aikana syntynyt typistymäjohdos verbistä evakuoida eli siirtää uhanalaisen alueen väestö turvaan. Aikaisemmin on puhuttu(sota)siirtolaisista tai siirtoväestä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1 : A-K / (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992)
Valitettavasti kummassakaan mainitsemassanne kirjastossa ei ole palautusluukkua.
Voit hakea palautusluukulliset kirjastot HelMet.fi:n palveluhausta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Teoksessa Islamilainen kulttuuri (toimittaneet Heikki Palva ja Irmeli Perho, 3. p. 2005) on Heikki Palvan artikkeli "Arabialainen kirjallisuus vuodesta 1800" (s. 400-414). Kirja löytyy mm. Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/fi-FI).
Tämän artikkelin mukaan uusi, n. vuoden 1800 paikkeilla alkanut, arabialainen kirjallisuus on hakenut usein esikuvansa lännestä, muslimialueen ulkopuolelta. Ranska ja ranskalainen kirjallisuus nousivat tärkeään asemaan. Länsimaisia virtauksia toivat arabialaiseen kirjallisuuteen myös 1900-luvun alkupuolella Yhdysvaltoihin muuttaneet libanonilaiset ja syyrialaiset kirjailijat. Tämä kirjailijaryhmä tunnettiin nimellä Mahjar, ja siihen kuuluivat mm. kirjailijat Gibran Khalil Gibran ja Nasib Arida....
Televisiosarja Doctor Who:n käsikirjoittaja Gareth Robertsista ei tosiaan näytä löytyvän tietoa suomeksi. Pari pitempää kirjallisuusarvostelua löytyy suomalaisista lehdistä, ne käsittelevät hänen kirjoittamaansa teosta Luolamies Lontoossa. Niissäkään ei kuitenkaan viitata itse tekijään. Artikkelit löytyvät lehdistä
Tähtivaeltaja, nro. 4 vuodelta 2006
Portti, nro. 1 vuodelta 2007.
Robertsista koottua tietoa parhaiten löytyy Doctor Who –sarjan fanisivustolta, joka tosin on wiki-sivusto ja englanninkielinen. Sivusto löytyy osoitteesta http://tardis.wikia.com/wiki/Gareth_Roberts#
"Lasten- ja nuortenkirjallisuus" on hyvä ja paljon käytetty vastine englanninkieliselle ilmaukselle "children's literature".
Lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyvää terminologista hämminkiä on omiaan lisäämään se, että lastenkirjallisuuden ja nuortenkirjallisuuden rinnalla käytössä on myös termi "nuorisokirjallisuus" jälkimmäisen synonyyminä. Tämä on myös hakuteosten suosima muoto puhuttaessa nuortenkirjallisuudesta ilman "lasten- ja" -etuliitettä.
Kun tarkastellaan termien "lastenkirjallisuus" ja "nuorisokirjallisuus" määritelmiä erikseen, näyttää siltä, ettei näitä kahta ole välttämättä helppo erottaa toisistaan: kumpaakin näkee käytettävän vastineena pitkälle ja hankalalle lasten- ja nuortenkirjallisuus -yhdistelmälle. Esimerkiksi...
Varsin hyvä verkkotietopaketti venäläisten joukkojen osuudesta Tampereen vuoden 1918 tapahtumiin löytyy osoitteesta
http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/venalai1.htm
Kyseisen artikkelin lopussa on myös kattava luettelo kirjallisuudesta, jossa käsitellään tai sivutaan venäläisiä joukkoja.
Lars Westerlundin toimittamassa, vuonna 2004 julkaistussa teossarjassa "Venäläissurmat Suomessa 1914-22" on käsitelty myös kyseistä aihepiiriä. Teossarjan osassa 2.1 esitetään venäläisten kärsimiä tappioita Tampereen seudun taisteluissa sekä luetellaan myös suuret määrät kaatuneiden nimiä.
Em. teokset ovat lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta sekä esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista.
Itse 422. Kolpinon...
Suzanne Collinsista ei vielä ole julkaistu suomeksi kirjoja. Eikä missään kirjailijoista kertovissa kirjoissa ole hänestä mainintaa. Hän on vielä niin uusi tulokas Suomessa, ettei ole päässyt painettuihin teoksiin.
Kirjassa
Gresh, Lois H: The Hunger games companion : the unofficial guide to the bestselling Hunger games series
mainitaan muutamalla sanalla Suzanne Collins, mutta keskitytään pääasiassa Nälkäpelin maailmaan.
Useissa suomalaisissa lehdissä on hänen kirjoistaan arvosteluja (esim. Onnimanni 2013: 3 ja Portti 2009: 1), joita voit kysyä kirjastosta. Mutta niissäkään ei ole tietoa itse kirjailijasta.
Netistä hänestä löytyy paljon tietoa englanniksi. Tässä linkkejä:
http://www.suzannecollinsbooks.com/bio.htm
http://www....
Kymenlaakson kirjastojen (Kyyti-kirjastot) myöhästymismaksuja voi maksaa vain Kymenlaakson kirjastoihin. Verkossa maksaminen ei ole mahdollista. Kirjat pitää palauttaa johonkin Kyyti-kirjastoon. Jos se ei ole mahdollista niin kirjat voi lähettää postin kautta omalla kustannuksella ja omalla vastuulla.
Kyyti-kirjastojen yhteystiedot http://www.kyyti.fi/
Kappale nimeltä Tiellä Emmauksen, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Jaakko Löytty, sisältyy CD-levyyn Wähäväkisten juhlaveisuu (1999). Sanat ovat CD:n tekstiliitteessä. Wähäväkisten juhlaveisuu –levyä kuvaillaan luettelointitiedoissa ”teemajumalanpalvelukseksi tai messukokonaisuudeksi”. Onkohan kyse tästä kappaleesta? Levy löytyy pääkaupunkiseudun HelMet –kirjastoista :
http://luettelo.helmet.fi/record=b1382826~S9*fin
Kyseessä voisi olla myös Ylösnousemusballadi, jonka sanoissa on kohta ” … Emmauksen taloissa riemu on suuri, kuolleista noussut Jeesus on juuri…”. Laulun on säveltänyt Heikki Laitinen ja sanoittanut Mikko Heikka. Laulu tunnetaan myös nimellä Aurinko painautuu meren syliin. Löytyy nuottijulkaisusta Nuoren seurakunnan veisuja...
Kysymäsi runo on ilmestynyt WSOY:n julkaisemassa kokoelmassa Kiurun portaat, ensimmäinen painos on vuodelta 1971. Tarkistuksen tein toisesta painoksesta, joka ilmestyi vuonna 1991.
Siinä runon kirjoitusasu on melkein samanlainen kuin siteerauksessasi, mutta pilkut ja rivitys hieman erilaiset. Kukkaportteja on vain yksi, eli kukkaportit onkin kukkaportin.
Mielikuva Esa Saarion esittämästä Pöllö huu huu huu -laulusta on aivan oikea. Hän on levyttänyt kappaleen vuonna 1962.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=p%c3%b6ll%c3%b6+huu&ID=…
En ole onnistunut löytämään Aiju nimeä mistään kirjaston nimikirjoista. www.etunimet.net sivulla, harvinaiset etunimet alta lötyy Aiju. Harvinaiset etunimet on kokoelma etunimistä joita on väestörekisterin nimipalvelun mukaan noin 1-100 kpl. Siellä ei kerrota mitään sen alkuperästa tai merkityksestä.