Yritin asiaa tutkia, mutta kyllä se taitaa ihan kirjoitusvirhe olla. "Benamin" ei noin yleisesti ottaen tarkoita mitään. Jos siinä on vitsi, meitä ymmärtämättömiä taitaa olla aika paljon.
Heikki Poroila
Ilmeisesti kysyjä tarkoittaa numerosarjoja, joiden avulla saadaan yhdistettyä vuosi ja mainittu arvo. Esimerkiksi osoitteessa https://www.setelit.com/markat/5mk noita numerosarjoja löytyy hyvin.
Tässä pari lasten- ja nuortenromaania aiheesta, ja linkit pieniin esittelyihin:
- Saimi ja Selma : konstikas kätkö / Tuija Lehtinen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789511287506&qtype=b -
- Virityksiä / Jukka-Pekka Palviainen
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512363957&qtype=b
- Lola offline / Nicola Doherty
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9781510100510&qtype=b
Ja alla muutama tietokirja nuorille:
- Oikeella tavalla online / Louie Stowell
https://www.varhaiskasvatuksentietopalvelu.fi/Louie-Stowell/Oikeella-tavalla-online.html
Editing Emma: the secret blog of an Internet stalker / Chloe Seager
http://...
Kappale on Rock'n roll sen teit. Se löytyy mm. Kai Hyttisen levyltä 20 suosikkia: Volare. Levyn kansilehdessä on seuraavat tiedot kappaleesta:
-Alkuperäinen sävellys: I gave you the best years of my life
-K. Johnson, suomenkieliset sanat Vexi Salmi, sovitus M. Johansson
-Sony Music Publ. Scand.
Korkeakoulukirjastoja on Suomessa niin vähän (alle 20 yksikköä), että suosittelen lähettämään kaikille sähköpostiviestin ja kysymään, ketkä kirjan haluavat. Onhan nimittäin todennäköistä, että kaupallisen kustantajan kirja on jo muutenkin kokoelmiin hankittu. Esimerkiksi teknillisen alan oppilaitoskirjastot tällaisen todennäköiset kyllä hankkivat. Toinen mahdollisuus on kylmästi postittaa kirja kaikkiin korkeakoulukirjastoihin. Näitten kaikkien yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi:n sivulta https://www.kirjastot.fi/kirjastot/yliopistokirjastot.
Heikki Poroila
Todennäköisesti tästä erehdyksestä ei koidu suurta vahinkoa, sillä kotitalousjätteiden käsittelijät joutuvat joka tapauksessa varautumaan siihen, että laiskuuden, piittaamattomuuden ja silkan erehdyksen takia kaikki kierrätykseen tuleva ei ole juuri sitä mitä pitäisi. Muovijäte joudutaan muutenkin lajittelemaan, joten sekalaista jätettä sisältävä pussi joko huomataan tai se hukkuu suureen massaan. Lasinkeräyksessä värittömän ja värillisen erottaminen on tärkeämpää, koska värillinen lasi pilaa värittömän massan ominaisuuksia.
Heikki Poroila
Ilman kuvaa tällaiseen kysymykseen vastaaminen on lähinnä arvailua, mutta ainakin rautayrtin (riippuverbena) punakukkainen lajike (muitakin värejä tunnetaan) täyttää mielestäni aika hyvin kuvaillut ominaisuudet.
Heikki Poroila
Netissä tekemieni kuvavertailujen perusteella arvelen, että kyseessä on savukaapuyökkönen (Cucullia lactucae), jonka toukkavaihe on keltaisen ja tummansinisen kirjava, mutta aikuisasu jokseenkin huomaamaton harmaa.
Heikki Poroila
Uusimman aivotutkimuksen löydösten mukaan erilaiset kirkkaan valon mielikuvat potilailla, jotka ovat olleet kuolemaisillaan, johtuvat aivojen fysikaalisista muutoksista eivätkä siten ole riippuvaisia uskonnollisista tulkinnoista. Valon tulkitseminen uskonnollisesti edellyttää siis ennakkokäsitystä siitä, että kirkas valo ja jumala tai taivas liittyvät jotenkin toisiinsa. Kaikilla ihmisillä tällaista ennakkokäsitystä ei ole, mutta se ei siis todennäköisesti estä heitä kokemasta valon kirjastumista. Ilmiön tutkimus on käytännössä varsin vaikeata, koska asiaa voidaan tiedustella varsin pieneltä ihmisjoukolta (useimmiten ihminen kuolee eikä ole enää kertomassa mitään).
Heikki Poroila
Suomen yleiset kirjastot ostavat pääosan kokoelmastaan kirjakaupan tai muun välittäjän kauppa. Kirjastot saavat yleensä isoina ostajina alennusta, mutta periaatteessa kaikki ostetaan verovaroilla. Pienen määrän kokoelmasta muodostavat eri tahoilta lahjoituksena saadut kirjat ja muut aineistot. Joissakin tapauksissa kirjastot ostavat yksittäisiä kirjoja myös antikvaarisista kirjakaupoista, mutta yleisten kirjastojen puolella tämä ei ole tavallista.
Heikki Poroila
Valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 1997 viiden suurläänin pääkaupungeiksi Hämeenlinnan, Mikkelin, Turun, Oulun ja Rovaniemen. Päätöstä edeltäneissä keskusteluissa oli ollut esillä muitakin ehdokkaita: Itä-Suomen läänin pääkaupungiksi oli ehdotettu Kuopiota, Länsi-Suomen lääniin Vaasaa sekä Etelä-Suomen lääniin Helsinkiä. Kuopion kannalla olivat vasemmistoliitto ja vihreät. Vaasaa ja Helsinkiä ehdotti RKP.
Päätöksestä uutisoitiin Helsingin Sanomissa 7.2.1997. Linkki verkkoartikkeliin (vaatii kirjautumisen).
Suomen lakeja on mahdollista lukea Finlexin kautta (oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu):
https://www.finlex.fi/fi/
Ajantasainen ja vanhempikin Taksiliikennelaki löytyy täältä:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/haku/?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=taksiliikennelaki&submit=Hae+%E2%80%BA.
Muita liikenteeseen liittyviä lakeja löytyy sivuston asiasanaston avulla. Sopivia asiasanoja ovat vaikkapa liikenne ja tieliikenne:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/asiasanat/
Helmetin sähkökirjoja voi lukea tietoikoneilla Adobe Digital Edition -ohjelman lisäksi suoraan selainta käyttän. Tällöin tietokoneen täytyy olla verkossa koko ajan. Fonttia voidaan silloin suurentaa. Selainohjelmaksi kannattaa valita Firefox, Chrome tai Safari. Muita selaimia käytettäessä teksti ei asetu näytölle oikein.
Kirjoja voi lukea myös IPadeillä tai Android-tableteilla tai useimmilla e-kirjojen lukulaitteilla, ei kuitenkaan Kindlellä. Jos käyttää IPadejä tai Android-tabletteja kirjaston e-kirjojen lukemiseen niitä varten voi ladata jo BlueFireReader -lukuohjelma tai Ellibs (suomenkieliset kirjat) tai Libby-sovellus. Ohjeet lukuohjelmien käyttöön löytyy Helmet-sivulta.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/...
Kysymys oli haastava ja jouduin pyytämään ammattitaitoisten kollegoiden apua SKS:n kirjastosta ja Lastenkirjallisuusinstituutin kirjastosta. Tässä vastauksia:
Vaikuttaa tosiaan siltä, että Poika ja pohjatuuli (WSOY, 1947) on vanhin julkaisu, jossa Roineen kirjoittama versio sadusta Kolme toivomusta on julkaistu. Kirjan lopussa sisällysluettelosivulla on merkintä lähteestä: "Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto." En ylipäätään löytänyt sitä vanhempia suomenkielisiä julkaisuja, joihin satu sisältyisi. Lyhyessä sadussa ukko ja akka majoittavat Pyhän Pietarin mökkiinsä, joka lahjoittaa heille kiitokseksi kolme toivomusta. Akka toivoo makkaraa ja ukko toivoo makkarat akan nenään. En ylipäätään löytänyt sitä...
Raila Hellän Polttavat askeleet -romaanista löytyy saatavuustietoja useista kirjastoista (esimerkiksi Oulun kaupunginkirjasto ja Varastokirjasto). Sinun on mahdollista tilata kirja kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=26741
https://finna.fi/Record/vaari.74754
https://finna.fi/Record/helka.344773
Laulua neljästä veljestä emme löytäneet. Voisiko laulu olla kansanlaulu nimeltä Viisi veljestä, jota äitinne olisi soveltanut omiin poikiinsa sopivaksi? Ensimmäinen säkeistö kuuluu näin: "Viisi veljestä kauaksi ratsastaa ja ratsunsa vinhasti lentää. He kunnaille korkeille kiipeävät ja metsiä suuria entää"
Laulu ja siihen kuuluva cd löytyvät ainakin näistä kirjoista:
- Kas metsämökin ikkuna : laululeikkejä lapsille / toimittanut Niina Bell
- Anni tannin muskarilaulut : lapset laulavat
Kyse on Aila Nissisen runosta "Syksy lensi harmain siivin yli suuren suon", joka alkaa näin:
"Syksy lensi levein harmain siivin yli suuren suon - suolla oli kurkia: isäkurki, ätikurki sekä poika, Kurki-Jukka. Heillä oli niskatukka sekä pitkänpitkät nokat, niin, ja suurensuuret siivet, viisaanviisat silmät, koikkeliininkoivet."
Runo löytyy mm. teoksista Lukutunnin kirja 3 (1962) sekä Nissinen: Laulavat omenat (1958). Nämä molemmat löytyvät Keski-kirjastojen kokoelmasta.
Helmet-kirjaston asiakkaana sinulla on pääsy neljään e-lehtipalveluun, jotka tarjoavat laajan valikoiman sanoma- ja aikakauslehtiä korkeatasoisina näköislehtinä.
Kauppalehden näköispainosta pääset lukemaan Helmet-kirjastoissa eMagz-palvelussa Vantaalla ja Espoossa.
Palvelua voit käyttää kirjastojen asiakaskoneilla ja langattomassa verkossa. Palvelussa on luettavissa 117 näköislehteä ja useimmista lehdistä on tarjolla myös aikaisemmat numerot kuluvalta ja edelliseltä vuodelta. Lehdillä voi olla 1-3 yhtäaikaista käyttäjää.
Tutustu myös muihin Helmet-kirjastojen tarjoamiin e-lehtipalveluihin (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(… ).
