Varauksen saapumisnopeus riippuu monesta asiasta. Jos varaus tarttui hyllyssä olevaan aamulla, se lähtee saman päivän aikana liikkeelle. Jos varaus tarttui myöhemmin, se lähtee ehkä vasta seuraavana päivänä liikkeelle. Arkipäivinä varaus tulee useimmiten 2-3 vuorokauden sisällä varaushetkestä, mutta jos varauksen tekee perjantaina, siihen väliin tulee viikonloppu, jolloin mikään asia ei juuri edisty ja todennäköisesti vasta tiistaina tai keskiviikkona varauksen voi noutaa.
Jos varaus menee varausjonoon, riippuu oman varauksen toteutuminen kokonaan siitä, miten nopeasti jono edellä liikkuu. Sitä ei voi kukaan tietää tai ennustaa, mutta hyvin karkealla tasolla voi jotain päätellä siitä, montako nidettä on varaajilla käytettävissä ja kuinka...
Fantasia myy niin hyvin, että käytännössä kaikki kaunokirjallisuutta kustantavat yleiskustantamot ovat sitä julkaisseet. Ei ehkä muutenkaan kannata ajatella niin, että lähettää käsikirjoituksen yhteen paikkaan ja toivoo parasta. Jos on ensimmäistä kertaa asialla, kannattaa lähestyä useampaa samaan aikaan, koska on aivan varmaa, että useimmista tulee korkeintaan kohtelias kirje ja ilmoitus, etteivät ole kiinnostuneita. Fantasiaa kirjoittaa nykyään niin moni, että kustantajat voivat rauhassa valita parhaat päältä. Kun kustantajia lähestyy, kannattaa tekstin olla mahdollisimman valmista, huolellisesti oikoluettua ja kielellisesti moitteetonta, ettei joudu suoraan Ö-mappiin. Esikoiskirjailijan tie on yleensä pitkä ja vaivalloinen. Liikoja ei...
Pentti Lempiäisen kirjasta Sano se kukkasin : kasvit vertauskuvina (1992) ilmenee, että ruiskaunokkiin, kuten moniin muihinkin kukkiin, on liitetty eri aikoina ja kulttuureissa monenlaista symboliikkaa ja tarinoita. Lempiäisen mukaan ruiskaunokki on kuvannut muun muassa rakkautta, herkkyyttä, keveyttä, maanpäällistä onnea ja toivetta vastarakkaudesta. Ruiskaunokkiin on yhdistetty kreikkalainen mytologian jumalatar Demeter ja sen myötä hedelmällisyys ja kasvu. Taivaan kuningattaren, Neitsyt Marian, puhtaus ja vaatimattomuus yhdistetään sinisen värin kautta ruiskaunokkiin. Kirjassa mainitaan myös, että ruiskaunokki on Saksan kansalliskukka ja Päijät-Hämeen maakuntakukka.
Wikipedia-artikkelin mukaan ruiskaunokki liitetään Preussin ja...
Meren läheisyyden vaikutuksesta puuston laatuun löytyi vain niukasti tietoa. Eräässä Metsätieteen aikakauskirjassa julkaistussa artikkelissa kuitenkin mainitaan, että puuston kasvu on huonompaa rannikkoalueilla ja pienemmän kasvun arvioitiin johtuvan muun muassa ilmaston merellisyydestä ja maaston keskimääräistä suuremmasta kallioisuudesta ja kivisyydestä. Artikkelin mukaan meren läheisyyden vaikutuksista ei kuitenkaan ole tehty tarkempia selvityksiä. https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5800.pdf
Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen verkkosivustolla on monipuolista tietoa eri puulajeista. Tietoa löytyy muun muassa kunkin puulajin levinneisyydestä ja kasvupaikkavaatimuksista, metsätaloudellisesta kasvattamisesta ja...
Karhut ovat hyvin kohteliaita toisilleen kirjassa Urpo ja Turpo luvussa nimeltä Tapoja. Kirja on ilmestynyt omana kokonaisuutenaan ja myös kirjassa nimeltä Urpon ja Turpon seikkailut. Elokuvien sisällöstä ei löytynyt tarkempaa tietoa.
Sukunimi Parviainen pohjautuu venäläiseen ristimänimeen Parfeni (Parfenij), jonka karjalaisia muotoiluasuja ovat mm. Parppa, Parhia ja Parvia.
Kirjan Parviaisten suku 3 (2011) mukaan nimi olisi voinut muotoutua suvun kantaisän nimen kautta seuraavasti: Parfeni > Parvia >Parvianpoika > Parviainen (s. 13).
Sukunimi Parviainen on yleinen koko Itä-Suomessa.
Lisätietoja löytyy kirjoista:
Mikkonen, Pirjo : Sukunimet (2000)
Parviaisten suku 1 : 1500-luvulta 1700-luvulle (1999)
Parviaisten suku 3 : Par sattoo vuotta Savon Parvijaisia (2011)
Helmet-kirjastoista varaaminen ja myös lainaaminen voi estyä mm., jos myöhästymis- tai muita maksuja on 30 euroa tai enemmän. Voit tarkistaa tilanteesi Helmetistä omista tiedoistasi.
Alla linkki Helmetin Laina-ajat ja maksut tietoihin:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(37588)
Suomen etu- ja sukunimilain (946/2017) 16 §:n mukaan elossa olevan henkilön käytössä oleva sukunimi voidaan ottaa sukunimenä käyttöön vain tietyin ehdoin. Sukulaisuus on hyväksytty peruste eli jos tämä kysymyksessä mainittu henkilö on kysyjän puolison sukulainen, nimenmuutos on ollut laillinen eikä sitä varten ole tarvinnut kysyä erikseen lupaa. Jos kysyjän puoliso haluaa ehdottomasti eri nimen, hänen täytyy hankkia ns. uudissukunimi, joka ei ole vielä kenenkään käytössä. Uudissukunimestä säädetään em. lain pykälissä 17-20.
Heikki Poroila
Victor Flemingin ohjaaman Ihmemaa Oz -elokuvan 70-vuotisjuhla-DVD:n suomenkielisessä tekstityksessä Ozin repliikki (kohdassa 01:27:41) on suomennettu näin: "Sydämet ovat epäkäytännöllisiä, koska ne särkyvät."
Elokuvaversio ei noudata orjallisesti L. Frank Baumin tekstiä, ja niinpä tämäkin kohtaus poikkeaa jonkin verran siitä, millainen se kirjassa on. Elokuvassa Ozin repliikki Tinamiehelle kuuluu kokonaisuudessaan näin: "Ja sinä, galvanoitu ystäväni, haluat sydämen. Olet onnekas, kun et omista sydäntä. Sydämet ovat epäkäytännöllisiä, koska ne särkyvät."
Kirjassa vastaava kohta on seuraavanlainen:
- Minun mielestäni sinun ei pitäisi lainkaan toivoa sydäntä, Oz vastasi. - Sydän tekee useimmat ihmiset onnettomiksi. Kunpa oivaltaisit...
Tuskimpa missään maassa vaaditaan väittelyä tohtoriksi lääkärin tointa harjoittaakseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa polku on hieman erilainen kuin Suomessa, sillä siellä lääketieteelliseen tiedekuntaan haetaan vasta kandidaatin (Bachelor's degree) tutkinnon suorittamisen jälkeen. Maisterivaiheen jälkeen tehdään erikoistuminen ja sitä seuraavan lisensiaatin tutkinnon jälkeen saa lääkärin oikeudet. Suomessa lääketieteen opinnot aloitetaan yleensä suoraan lääketieteellisessä.
Britanniassa ja Yhdysvalloissa ei yleensä käytetä sanaa doctor kun puhutaan lääkäristä. Voit toki käyttää ilmaisua "my doctor" jolloin kuulija olettaa sinun puhuvan sinua hoitavasta lääkäristä, mutta moni puhuu erityisnimityksillä, mitkä kuuluvat ihan arkikieleen. GP eli...
Sua kaukaa, armain,
täällä muistelen -
kerran noudan
onnemme venheeseen.
Ajattelisin, että säkeessä "kerran noudan onnemme venheeseen" armastaan kaukana rintamalla muisteleva sotilas haaveilee onnellisesta tulevaisuudesta, jossa voi rauhan tultua noutaa valittunsa vapautettuun Karjalaan Äänisen aalloille soutelemaan.
Suomen kielen tutkijan Lari Kotilaisen mukaan tämä pitää paikkansa. Hän kertoo Suomen PEN -sivustolla näin:
"Maailmassa on kuudesta kahdeksaan tuhatta kieltä. Suurin osa niistä on huomattavasti suomea pienempiä. Neljällä viidesosalla kielistä on alle satatuhatta puhujaa."
Alla linkki tälle sivulle ja myös häneen blogiinsa suomensuojelija, sekä Wikipedia-artikkeliin maailman kielistä ja niiden puhujien lukumääristä:
https://www.suomenpen.fi/lari-kotilainen-pienten-kielten-puhujat/
http://www.suomensuojelija.fi/2017/01/100-faktaa-suomen-kielesta/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_kielist%C3%A4_puhujam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4n_perusteella
Rivimies-niminen runo löytyy Klaus U. Suomelan toimittamasta runokirjasta (s. 79) Suomalaista urheilurunoa, joka ilmestyi vuonna 1958. Runo on Klaus U. Suomelan kirjoittama. Kirjassa on myös Antero Kajannon runoja, mutta ei tämän nimistä.
On mahdollista, että myös Antero Kajannolla on samanniminen runo, mutta ainakaan varastomme hänen yhdestätoista runokirjastaan sellaista ei löytynyt. Kaikkia hänen laajasta julkaisustaan meillä ei ole:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antero_Kajanto
Hämeenlinnan kirjastossa Suomalaista urheilurunoa -kirjaa ei ole, mutta voit halutessasi pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Sanat tähän lauluun löytyivät pienestä "Jeesuksesta laulan" vihkosesta, joka on painettu 1959 Kristiinassa, kirjapaino Oy Pohjan-miehessä. Laulun sanoittajaa tai säveltäjää ei kerrota.
Savonlinnan kirjastosta pyydettiin sinua ottamaan yhteyttä kirjastoon puhelimitse tai sähköpostitse. Sitä kautta laina voidaan uusia, jos siihen ei ole varauksia. Kirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.savonlinna.fi/kirjasto/kirjastot/paakirjasto_joeli
Kirjastosta löytyy teos Suuri Harmonikkakirja: 88 suosikkisävelmää vuodelta 1997. Kimmo Mattila on merkitty teoksen tekijätietoihin sovittajaksi. Muita vastaavia teoksia voi hakea hakusanalla harmonikka ja rajaamalla haun nuotteihin.
Lähes kaikkiin kouluihin Oulussa toimittaa ruoat Oulun Serviisi, jonka palvelutuontantopäällikkö Pauliina Värttö (p. 050 3448635) vastaa ruokalistoista. Ateriatuotantosuunnittelija Jani Hirvonen laatii käytännössä ruokalistat.
Kotijoukkojen Esikunnan kesäkuussa 1941 laatima koulutusohjelma edellytti 8 viikon koulutusta. Yleensä alokkaiden aika koulutuskeskuksissa venyi suunniteltua pitemmäksi. Kotijoukkojen Esikunta esitti 1942 Päämajalle alokkaiden koulutusajan jatkamista kolmeen kuukauteen, jonka jälkeen koulutusaika oli 1942 kokonaisuudessaan 3 + 3 kuukautta. Miehet voitiin tarvittaessa siirtää rintamalle jo kolmen kuukauden koulutuksen jälkeen. Sotatoimiyhtymien henkilötäydennyskeskusten täydennyspataljoonissa voitiin koulutusta jatkaa siltä tasolta, mihin koulutuskeskuksissa oli päästy. Erityisryhmien koulutuksessa noudatettiin erikseen laadittuja ohjelmia.
Koulutuskeskukset sijoitettiin maaseudulle hajaryhmitykseen. Majoituspaikkoina olivat kasarmien...
Tässä joitakin ehdotuksia tekijän mukaan :
Airaksinen, Jaana : päähenkilö Eva Raulo, toimittaja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sairaksinen%20eva%20raulo__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Bruun, Staffan : päähenkilö Burt Kobbat, toimittaja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sburt%20kobbat__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Hiltunen, Pekka : päähenkilö Lia Pajala, graafikko
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shiltunen%20lia__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Katajisto, Janne : päähenkilö ”Äijä”, nuorisotyöntekijä
http://haku.helmet.fi/iii/...
Laulu on nimeltään "Itä-Uudenmaan laulu", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Kuoppamäki. Se alkaa: "Itäisen Uudenmaan rannat, pellot ja kalaisat veet ne kerran mulle kalleina on mieleen piirtyneet".
Tenori Jyrki Anttila on levyttänyt laulun Satakunnan sotilassoittokunnan kanssa. Tämä levytys löytyy cd-levyltä "Maakuntalaulumme" (Satakunnnan Sotilassoittokunta, 2006). Cd-levyllä "Itä-Uudenmaan laulu = Sången till Östra Nyland" (Itä-Uudenmaan liitto, 2000) on tästä laulusta neljä erilaista esitystä: pelimanniyhtyeen instrumentaaliversio, Jukka Kuoppamäki (laulu) ja pelimanniyhtye, Loviisan viihdekuoro ja pelimanniyhtye ja Barbara Helsingius (laulu ruotsiksi) ja pelimanniyhtye. Barbara Helsingius on myös tehnyt laulun...
