Muumit ovat fiktiivisiä eli kuvitteellisia hahmoja, joten niillä ei ole yksiselitteistä mittakaavaa tosimaailmaan nähden. Jos kuitenkin ajattelemme, että muumien maailmassa usein "normityypeiksi" ajatellut hemulit olisivat keskimääräisen aikuisen (miehen) kokoisia, kaikki muumit ovat selvästi näitä lyhytkasvuisempia, tosin vartaloltaan pyöreänpulleata mallia. Toisaalta Tuutikki, jonka esikuvana oli Tove Janssonin elämänkumppani Tuulikki Pietilä, on kooltaan lähempänä muumeja kuin hemuleita, joita edustaa mm. poliisipäällikkö. On myös muistettava, että muumien maailmassa esiintyy myös hyvin pienikokoisia hahmoja, suhteelliselta kooltaan pieniä lapsiakin pienempiä. Ehkä onkin parasta ajatella, että muumit ovat juuri sen kokoisia kuin heidän...
Kysyjän oman kirjaston kokoelmissa tätä ei ole, mutta esimerkiksi HelMet-kirjaston kokoelmasta se löytyy. Kirjasta on kuitenkin runsaasti varauksia (tätä kirjoittaessani 17 kpl), joten nopealla aikataululla tätä ei saa. Piki-kirjastoissa on yksi kappale (Ylöjärvellä) kuljetuksessa, mutta ei varauksia. Lahden kappale on lainassa, samoin Turun, Kuopion ja Joensuun. Varastokirjastossa, Oulussa ja Kittilän pääkirjastossa kirjaa on hyllyssä, joten oman kirjaston kautta voi niitä yrittää saada kaukolainaksi.
Heikki Poroila
Lempi Pursiaisen kirjan Savon tyttö ja sotavuodet painos on lopussa, joten ainoa keino on yrittää metsästää sitä aktikvariaateista. Verkossa toimiva Antikvaari.fi on hyvä paikka jättää kirjaa koskeva ostohaluilmoitus.
Heikki Poroila
Kirjastot tekevät kirjahankintansa nykyään pääosin muutaman suuren tukkujakelijan kautta EU:n kilpailutussääntöjen takia, vaikka pienemmillä paikkakunnilla perinteinen oman kirjakaupan suosiminen saattaa sekin olla mahdollinen. Tärkeintä on tällöin tarjota uutuuskirja näille välittäjille, jotta ne voivat tarjota kirjan ostajille eli kirjastoille. Miten kirjaa yleisellä tasolla mainostaa, on sitten eri asia, mutta teknisesti ottaen kirjastoille on helpointa ostaa kirjansa näiltä välittäjiltä. Yleensä ns. suoraostoja tehdään vain sellaisissa tapauksissa, ettei kirjaa ole saatavana muuten kuin suoraan kustantajalta tai julkaisijalta.
Kaksi tärkeintä kirjastoille aineistoa välittävää tukkuria ovat Booky.fi (tuotetiedot@booky.fi), jonka...
Verkko-YKL siirtyi vastikään Finto.fi -palveluun. Se löytyy osoitteesta https://finto.fi/ykl/fi/
Finto-palvelun asiakaswikistä löytyy kattava YKL-ohje: https://www.kiwi.fi/display/Asiasanastotjaontologiat/YKL+Ohjeet
Hjalmar Gullbergin runoutta on suomennettu jonkin verran. Sitä ovat Aale Tynnin lisäksi suomentaneet mm. Leena Krohn ja Anna-Maija Raittila. Valitettavasti kuitenkaan tästä Gullbergin runosta ei löydy suomennosta.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
Tears in Heaven kuvaa Claptonin oman kertoman mukaan juuri tätä traagista kokemusta, Circus Left Town puolestaan onnettomuutta edeltäneen päivän tapahtumia. Sen sijaan Lonely Stranger -kappaleen yhdeydestä tapahtumaan ei löydy viitteitä.
Kai Hyttisen v. 1972 levyttämä Dirlanda löytyy useana linkkinä Youtubesta ääniraitana, mutta saman ajan videokuvaa ei niissä ole - jos kappaleesta sellaista on koskaan kuvattukaan. Sen sijaan tämän käännöshitin esikuvan video löytyy kyllä.
Laulun perustana on alkujaan kreikkalainen kansansävelmä Darla Dirlada, josta lauluntekijä Dionysis Savvopoulos levytti oman versionsa 1969. Muissa Euroopan maissa huomattiin kappaleen hittipotentiaali ja useita versioita julkaistiin parin vuoden sisällä.
Hyttisen käännösversion sovitus seurailee 1971 "Loop di Love" -nimellä julkaistua englanninkielistä versiota, jonka levytti Juan Bastós. Hollantilaissyntyisen Bastóksen (oikealta nimeltään Rudolf Steitz) raspikurkkuinen tulkinta oli hitti useissa...
Lienee aika mahdotonta määrittää, kuka Yhdysvaltojen presidenteistä olisi maailmanlaajuisesti tunnetuin. Tunteminenkin on hankala määritelmä: riittääkö, että nimi tunnistetaan Yhdysvaltojen presidentiksi, vai pitäisikö hänestä tietää myös jotakin?
Tein jonkinlaiseksi suuntaa antavaksi kokeeksi Google-hakuja Yhdysvaltojen presidenteistä John F. Kennedyyn asti, ja otin mukaan myös George Washingtonin. Hakutuloksia tuli tällaisia määriä:
Donald Trump 424 000 000 tulosta
Barack Obama 172 000 000 tulosta
George W. Bush 59 200 000 tulosta
Bill Clinton 32 800 000 tulosta
George H. W. Bush 50 100 000 tulosta
Ronald Reagan 24 600 000 tulosta
Jimmy Carter 11 500 000 tulosta
Gerald Ford 3 100 000 tulosta
Richard Nixon 13 600 000 tulosta...
Hei!
Kielitoimiston sanakirja lähtee selvittämään sanontaa värin valkoinen kautta ja miten valkoinen väri selitetään mustaksi, vastakohdaksi. Valkoinen valhe juontuu valheesta, mutta ollen viaton, hyvässä tarkoituksessa esitty valhe. Viittauksia muihin kieliin sanakirjassa ei mainita.
Pantilliset-verkkosivustolla osoitteessa http://pantilliset.fi/perustietoa/ kerrotaan, että pantin saa ainoastaan ehjästä tölkistä tai pullosta, jossa etiketti on vahingoittumaton. Voit siis kokeilla, saisiko tölkit suoristettua siten, että automaatti hyväksyisi ne.
Muussa tapauksessa voit laittaa metallitölkit metallinkeräykseen ja pullon materiaalista riippuen muovin- tai lasinkeräykseen. Osoitteesta https://www.hsy.fi/fi/asukkaalle/lajittelujakierratys/Sivut/default.aspx löytyy mainio opas, jonka avulla voi tarkistaa, mihin roskikseen mikäkin tuote kuuluu.
Ei ministerien tehtävillä ole mitään virallista painavuusjärjestelmää, vaikka se toki lienee selvää, että pääministerin tehtävä on selvästi merkittävin. Nykyään valtiovarainministerin salkku katsotaan yleensä muista ministereistä painavimmaksi. Näin ajatteli jo Kalle Isokallio Iltalehden osoitteesta https://www.iltalehti.fi/kolumnistit/a/200704155987534 löytyvässä kolumnissa vuonna 2007. Perinteisesti ulkoministerin pestiä on pidetty seuraavaksi tärkeimpänä, joskin Isokallio on sitä mieltä, ettei se ulkopolitiikan painoarvon vähennettyä ole enää läheskään niin tärkeä kuin ennen. Silti nykyisessä Sipilän hallituksessa kolmanneksi suurimmalla puolueella on juuri ulkoministerin salkku.
Isokallio nostaa valtiovarainministerin tehtävän jälkeen...
Kyseessä on Lasse Heikkilän runo Tien alku, joka luettavissa Heikkilän Valituita runoista (1976). Runo on luettavissa myös teoksesta Sanan mahti : kansalliskirjallisuuden lukemisto. 4 (toim. V. A. Haila ja Eino Kauppinen, Otava, useita painoksia).
https://finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Yksittäisiä töitä tai ammatteja, joissa työaika alkaisi aikaisintaan kymmeneltä aamupäivällä, voi olla vaikea löytää, mutta esim. hakeutumalla kaksivuorotyöhön ja tekemällä vain iltavuoroja, tämä voisi onnistua.
Joissakin töissä tai työpaikoilla on joustava työaika ja voi olla mahdollista aloittaa työaika liukuvasti vasta kello 10. Myös joissakin osa-aikatöissä tämä voisi onnistua.
Tietyn kirjan lainoista on mahdollista saada lainaustilastoja. Ne ovat aina kirjaston tai kirjastokimpan lukuja, jotka lasketaan esim. kirjan eri painoksille erikseen. Ne eivät ehkä ole paras tapa saada selville ihmisiä juuri nyt eniten kiinnostavia kirjoja. Vanhoille kirjoille on ehtinyt kertyä uusia enemmän lainoja, ja myös erilaisten painosten luvut ovat erillisiä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen halutuimmat löytyvät listattuina Helmetin sivuilta. Sivulla kerrotaan , että lista perustuu lukuun, joka kertoo varausten ja hankittujen niteiden määrän. Halutuin on siis teos, jonka jonossa olevien varausten määrä yhteenlaskettuna hankittujen niteiden määrällä on korkein. Tämä listaus voisi kertoa enemmän tämänhetkisten...
Tarkoittanet Kariston vuonna 1990 julkaisemaa teosta Eino Leino: Rakkausrunoja. Kirjan kannessa on valokuva, jossa on metsätähtiä (Trientalis europaea).
Eino Leino: Rakkausrunoja https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_52925
Metsätähi Luontoportissa http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/metsatahti
WSOY julkaisi vuosina 1931-33 viisiosaisen teossarjan Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista:
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 1 osa, Uudenmaan lääni. 1931
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 2 osa, Hämeen lääni. 1931
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 3 osa, Turun ja Porin lääni, Ahvenanmaa. 1932
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 4 osa, Kuopion, Mikkelin ja Viipurin läänit. 1932
Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 5 osa, Oulun ja Vaasan läänit. 1933
Karhumäki mainitaan tietojen kerääjänä...
1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa tavalliset "myttyiltamat" näyttävät olleen ohjelmallisia illanviettoja, jotka oli järjestetty varojen keräämiseksi jotakin ennalta ilmoitettua tarkoitusta varten ("-- seurat kohdakkoin, ensi joulunaikana toimeenpanevat yhteisen suurenlaisen iltaman, myttyiltaman runsaalla ohjelmalla josta tulot käytettäisiin luennoitsijan hankkimiseen" - Pyrkijä, 15.10.1897). Ohjelma oli yleensä monipuolinen kokonaisuus, johon sisältyi puheita, teatteria, musiikkia - järjestäjästä riippuen.
"Mytty"-sanan käytölle tässä yhteydessä en onnistunut löytämään mitään ilmeistä selitystä. Varojen keruu vaikuttaa kuitenkin olleen se seikka, joka on erottanut myttyiltamat tavallisista iltamista. Aamunairut-lehti tiedotti...
Oli vesi suihkussa kylmää, haaleaa, lämmintä tai kuumaa, se joka tapauksessa "rummuttaa" ihoamme vilkastuttaen verenkiertoa. Hyvin kuuma ja hyvin kylmä vesi lisäävät tätä vaikutusta merkittävästi ja ihminen voi kokea suihkun siksi virkistävänä. Kuumana päivänä ihon lämpötilaa alentava suihku voi piristää ihan siksi, että elimistö viilenee. Joskus suihkussa käyminen virkistää puhtaasti henkisistä syistä eli koska se on mukavaa. Mutta todennäköisesti useimmilla ihmisillä on kokemusta myös tilanteista, joissa suihku ei sen kummemmin virkistä tai saattaa jopa raukaista ihmistä. Kaikki riippuu pohjimmiltaan siitä, missä tilanteessa suihkussa käydään ja minkälaisia odotuksia siihen liittyy. Suihku vaikuttaa siis sekä fyysisesti että henkisesti...
Kirjallisuuden tutkijat lukevat ajan mittaan ainakin pääosan suomenkielellä julkaistavasta kaunokirjallisuudesta, ainakin sen osan, jota ei pidetä puhtaasti viihdekirjallisuutena. Tunnetuksi kirjailijaksi tai runoilijaksi tuleminen on yleensä vuosikymmeniä kestävä prosessi, jonka aikana kirjailija osoittaa kykynsä ja lukeva yleisö kiinnostuksensa. Tutkijoiden roolina on yleensä arvioida jälkikäteen kirjailijoiden elämäntyötä, ei niinkään etsiä tai löytää elävien kirjailijoiden joukosta "tähtiä". Jonkin verran tietenkin kirjailijan saamaan huomioon ja menestykseen vaikuttaa se, miten keskeisten tiedotusvälineitten kuten suurimpien sanoma- ja aikakauslehtien toimittajat kirjailijasta ja hänen tuotannostaan kirjoittavat. Joskus sattuu niinkin...
