Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy useita B2- ja B3-tason saksan kielen lukion oppikirjoja. Esimerkiksi oppikirjasarjat Antenne ja Magazin.de.
Nämä tasoluokitukset eivät tosin taida vastata yleisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaista taitotasoa, vaan tarkoittavat lukion oppimäärää.
Kokoelmastamme löytyy kuitenkin ainakin yksi oppikirjasarja, joka varmuudella vastaa yleiseurooppalaisen tasomäärittelyn B- ja C-tasoja: Mittelpunkt-sarja (tasoina B2 ja C1).
Kirjastosta saattaa löytyä enemmänkin B2.1 tason ja sitä ylempien tasojen oppikirjoja. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että läheskään kaikki kielten oppikirjat eivät sisällä merkintää eurooppalaisen viitekehyksen...
Suurin osa Suomen yleisistä kirjastoista noudattaa Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää (YKL), ks. https://finto.fi/ykl/fi/ Luokitusjärjestelmä sisältää myös paljon ohjeistusta luokitustyöhön.
Luokituksessa pyritään määrittelemään teoksen pääasiallinen aihe ja löytämään sitä vastaava YKL-luokka tai -luokat. Tämä on joskus helppoa ja joskus taas hyvinkin vaikeaa. Kirjastoluokkia voi yhdellä teoksella olla myös useita, jolloin yksi niistä on valittava ns. hyllyluokaksi. Hyllyluokka näytetään kirjaston verkkokirjastossa hyllypaikkana, ja sen perusteella kirja hyllytetään ja paikannetaan kirjaston hyllyistä. Muut luokat kirjataan luettelointitietueeseen, ja niitä voi käyttää apuna tiedonhaussa ja/tai haun rajaamisessa....
http://mikkelilukee.fi/ -sivustolla on Mikkelin Lukemisen unelmavuoden tapahtumakalenteri, jossa teemavuoden tapahtumia kalenterimuodossa ja sieltä:
Veden päivä
Aika: 21.03.2019 17:30 - 21.03.2019 20:00
Paikka: pääkirjaston Mikkeli-sali, Raatihuoneenkatu 6
Ohjelma ja kellonajat tarkennetaan myöhemmin
Suomen kielen kirjaimistoon liittyvistä tilastotiedoista kiinnostuneen kannattaa hankkia käsiinsä Matti Pääkkösen kirja Grafeemit ja konteksti : tilastotietoja suomen yleiskielen kirjaimistosta (SKS, 1990). Pääkkösen aineistona on ollut Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitokseen vuosina 1968-70 kerätty tilastolliseen otantaan perustuva laaja tutkimusmateriaali nykysuomen yleiskieltä mm. sanoma- ja aikakauslehdistä, alkuperäisestä suomenkielisestä tieto- ja kaunokirjallisuudesta sekä radio-ohjelmista. Tiivistetty versio tutkimuksesta löytyy Kielikello-lehden numerosta 1/1991.
Pääkkösen aineistossa yleisin grafeemi oli a, jonka frekvenssi koko tutkimusmateriaalissa oli 11,62%. Seuraavaksi yleisimmät olivat i (10,71...
Laulu Harakat ja varikset löytyy nuottijulkaisusta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (356 perinteistä laulua Karjalan Kiihtelysvaaran alueelta, toimittanut Ahti Sonninen, Karjalaisen kulttuurin edistämisssäätiö, 1978).
Nuottikokoelma on lainattavissa useista Suomen kirjastoista. Mikäli sitä ei löydy oman kirjastoalueenne kirjastosta, voitte tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
https://finna.fi/Record/kuopio.64146#componentparts
Väreissä ja A3-koossa tulostaminen onnistuu Turun kaupunginkirjaston muissa toimipisteissä paitsi Skanssin Monitorissa, jossa tulostus onnistuu vain A4-koossa mustavalkoisena, sekä kirjastoautoissa, joissa tulostaminen ei onnistu lainkaan. Omatoimikirjastoissa voi myös tulostaa, mutta omatoimiaikana tulee tätä varten tuoda oma tulostuspaperi. Pääkirjastolla tulostaminen onnistuu muilla osastoilla paitsi vastaanotossa sekä Saagassa ja Stoorissa (lasten ja nuorten osastot). Väritulostus ja A3-koossa tulostaminen onnistuvat kuitenkin vain uuden rakennuksen katukerroksen Uutistorilla sekä vanhan rakennuksen toisessa kerroksessa, musiikkiosastolla.
Tulostaminen maksaa 20 senttiä per sivu riippumatta tulosteen...
Kuvassa näyttäisi olevan Narvik-kilpi (Narvikschild) tai sellaisen myöhempi kopio. Kilpi myönnettiin Narvikin taisteluun 1940 osallistuneille saksalaisille joukoille.
Lisätietoja esim.
https://en.wikipedia.org/wiki/Narvik_Shield
https://en.wikipedia.org/wiki/Cuff_shield_(Wehrmacht)
https://www.wehrmacht-awards.com/campaign_awards/shields/narvik.htm
Ihan varmaa tietoa ei löytynyt, mutta netistä löytyvän jakson lopputeksteissä on: Musiikki: Niko Sinervä, Heikki Forsström.
Viola- ja Fono-tietokannoista löytyvät tiedot kappaleeseen Lokakuun illassa, jonka esittäjä on Niko Sinervä ja säveltäjä Heikki Forsström. Voit varata Parhaat vuodet tv-sarjan dvd-levyn ja kuunnella kappaleen, mahtaisiko sanat vastata kappaleen nimeä. Jos ei, niin sitten kappaleesta ei löydy tietoa.
Tekstinäytteen perusteella laulu on Jari Pulkkisen kappale "Sade". Viola-tietokannan mukaan kappaletta ei ole virallisesti julkaistu nuottina eikä äänitteenäkään. Laulun sanat ja säestyssoinnut löytyvät kuitenkin Pulkkisen kotisivulta kansiosta Laulut ja sieltä edelleen aakkosellisessa osiossa kohdasta R,S.
Mikäli haluat tilata Vaski-kirjaston materiaalia muuhun kirjastoon Suomessa, sinun täytyy mennä omaan kirjastoosi ja tehdä siellä kaukopalvelupyyntö. Tilaavan kaukopalvelun hinta esim. Hyvinkäällä on 7 €. https://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjaston-palvelut/kaukopalvelu/
Vaski-kirjastot eivät veloita maksuja toisilta yleisiltä kirjastoilta. Omilta asiakkailtamme veloitamme 4 € + mahdolliset lähettävän kirjaston kulut, kun tilaamme jotakin materiaalia muusta kirjastosta Vaski-kirjastoon.
Jamppa Tuomisen v. 1985 levyttämän laulun "Kuiskaa sanat nuo" on säveltänyt Timo Hämäläinen. Nuottijulkaisujen kansallisbibliografia Violan mukaan tästä laulusta ei ikävä kyllä ole julkastu nuottia.
Kappaleeseen Myrskyöinä löytyy nuotit ja sanat kokoelmasta Uusi kultainen tangokirja. Mira Sunnarin esittämänä sävelmä löytyy cd-levyltä Onnemme kyyneleet : Tangomarkkinat 25 v. juhlalevy.
Kappaleeseen Sirpale onnea löytyy nuotit ja sanat kahdesta kokoelmasta: Suuri toivelaulukirja 22 ja Kärki: Liljankukka: unohtumattomat laulut 1. Anneli Sarin laulamana sävelmä löytyy Sarin levyiltä 30 suosikkia sekä 20 suosikkia: Valkoakaasiat.
Kaikki nämä löytyvät Lastu-kirjastojen kokoelmista ja ovat varattavissa noudettavaksi mistä tahansa Lahden seudun yleisestä kirjastosta.
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Hätä. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1953 Pohjanpää runojen kokoelmassa Valitut runot. Runo on luettavissa myös esimerkiksi teoksesta Tämän runon haluaisin kuulla 1 (useita painoksia).
Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen, Tammi, useita painoksia)
Helsingin Kaupunginteatterista vastattiin, että he tallentavat nykyään kaikki esityksensä arkistoon. Esitysten tallentaminen alkoi 1980-luvulla satunnaisesti, kun ensimmäisiä videokameroita tuli myyntiin. Läheskään kaikista ei ole tehty tallennetta. Nauhamerkkejä on mm. U-Matic, Beta, VHS-, Mini-DV. 2000-luvun alkupuolella on kuvattu jokainen esitys alkuun Mini-DV-nauhoille ja nykyään muistikortille.
Valitettavasti näitä tallenteita ei voi julkisesti esittää. Ne ovat vain teatterin sisäiseen käyttöön.
Kansallisteatterilta vastattiin, että heillä on oma pieni arkisto, jonka kokoelmiin kuuluu myös jonkin verran esitystallenteita. Vanhimmat niistä ovat VHS-kasetteja 1980-luvulta. Tallenteet on tarkoitettu teatterin omaan...
Vaski-kirjastoista löytyvää, rotusyrjintää käsittelevää kirjallisuutta saa haettua Finnasta erilaisilla hakusanayhdistelmillä. Sanayhdistelmät rotusyrjintä ja Yhdysvallat sekä rasismi ja Yhdysvallat tuovat esiin kaiken aiheeseen liittyvän aineiston. Aineistotyypiksi valitaan tässä tapauksessa kirja ja päägenreksi kaunokirjallisuus. Sanalla rotusyrjintä saadut tulokset näet tästä linkistä, sanalla rasismi saadut tulokset näet tästä linkistä.
Tuloksista löytyvät ainakin esimerkiksi seuraavat kirjat:
Juuret (Alex Haley, 1977)
Matkalla kotiin (Yaa Gyasi, 2017)
Kaikki taivaan linnut (Harper Lee, 2016)
Vihan kadut (Ryan Gattis, 2015)
Häivähdys purppuraa (Alice Walker, 1986)
Viha jonka kylvät (Angie Thomas, 2017)
Kaukaiset seudut (Tom Spanbauer...
Valitettavasti en löytänyt kysymykseesi vastausta, mutta voit yrittää kysyä tätä vielä Kysy tieteestä-palvelun kautta. Alla linkki sinne:
https://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/
Kirjaston e-kirjoja voi lukea useimmilla lukulaitteilla. Adoben sivuilta voit tarkistaa, tukeeko Adobe Digital Editions lukulaitettasi. Kindle ei sovellu kirjaston e-kirjojen lukemiseen, koska se käyttää Amazonin omaa tekijänoikeussuojausta ja tiedostomuotoa.
E-kirjoja voi lukea myös tabletilla ja älypuhelimella, joten erillinen lukulaite ei ole välttämätön. Älylaitteilta lukeminen saattaa kuitenkin rasittaa silmiä enemmän kuin e-kirjan lukulaitteelta.
Helmet E-kirjaston ohjeista löydät lisää tietoa e-kirjoista ja niiden käytöstä eri laitteilla (http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Ohjeet_ekirja_ja_aanikirjap….
Verkkokirjastossa (https://satakirjastot.finna.fi/) voi uusia koko perheen lainat yhdellä kirjautumisella. Tähän tarvitaan jokaisen perheenjäsenen kirjastokortin numero ja PIN-koodi, jonka saa kirjastossa käymällä. Lainat voi myös uusia puhelimitse; lainauspalveluiden numero on 02-623 4200.
Sanan hulasvesi tai hulevesi (viemaröitävät suhteellisen puhtaat sade- ja sulamisvedet) alkuperästä on useita selityksiä. Sana voi olla samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa, hulista tai myös hulve, hulppavesi 'tulvavesi'.
Hule, esimerkiksi hulejyvä, tarkoittaa itämurteissa huonoa, sisuksetonta jyvää (huleet, hulleiset eli kevyet jyvät). Mahdollisesti tämäkin sana on samaa kuvailevaa alkuperää kuin hulahtaa. Hule voi oi olla myös germaanista tai kantagermaanista alkuperää. (kantagermaaninen hula, muinaisnorja holr ’ontto’, nykyruotsi hål ’reikä, aukko, kolo’) , (anglosaksinen hulu, englanti hull ’kotelo, siemenkotelo, kuori’).
Itkonen, Erkki & Kulonen, Ulla-Maija ym. (toim.): Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. Osa 1...
