Vuosien 1972-75 aikana järjestettiin kaikkiaan 17 Varsovan liiton maiden yhteistä sotaharjoitusta (5 vuonna 1972 ja 6 vuosina 1973 ja 1974; ETYK-vuonna 1975 yhteisiä harjoituksia ei ollut). Näistä laajin Tšekkoslovakian alueella pidetty oli "Štít 1972", 4.-16.9.1972.
Lähde:
Christopher Jones, Soviet military doctrine and Warsaw Pact exercises | https://www.ucis.pitt.edu/nceeer/0000-621-1-Jones.pdf
Lähettämilläsi tiedoilla ei löydy tietuetta asiakasrekisteristämme. Tiedot poistetaan rekisteristä, jos korttia ei käytetä muutamaan vuoteen.
Saat uuden kortin käymällä missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaan voimassa oleva henkilötodistus, passi tai kuvallinen Kela-kortti. Voit nopeuttaa kortin tekemistä täyttämällä alla olevasta linkistä löytyvä rekisteröitymislomakkeen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(183064)
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
Kysymyksessä esitetyssä muodossa tämä Augustinus-sitaatti tosiaankin löytyy Jarkko Laineen toimittamasta Suuresta sitaattisanakirjasta (Otava, 1982 - 4. p. 1989), sivulta 212, kohdasta "Matka". Muut löytämäni saman tekstikatkelman (tai sen osan) suomennokset eroavat tästä, joten otaksuttavasti käännös on Laineen oma. Kirjan ulkomaisten sitaattien lähteinä on Laineen saatesanojen mukaan ollut "alun viidettäkymmentä erikielistä sitaattisanakirjaa", eli on mahdollista, että käännöstä ei ole tehty suoraan alkukielestä.
Augustinuksen tekstin alkuperäinen lähde on hänen vuosina 397-400 kirjoittamansa teos Confessiones, joka ilmestyi kokonaisuudessaan suomeksi nimellä Tunnustukset Otto Lakan kääntämänä vuonna 1947 ja uutena laitoksena...
Venäjä on yhä pinta-alaltaan maailman laajin valtio.
Lähteet:
https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2…
https://www.worldatlas.com/articles/the-largest-countries-in-the-world-…
Etsimääsi lastenlaululevyä ei näytä löytyvän oman kirjastoalueesi kokoelmista. Muualta Suomesta sitä kyllä löytyy, joten voit tilata äänitteen omaan kirjastoosi kaukolainana.
Lisätietoa kaukopalvelusta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://kirikirjastot.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukopalvelu
https://www.finna.fi/Record/helmet.2025010
Teos The Truth about the Schley Case (1902) mainitaan esimerkiksi British Libraryn tietokannassa pseudonyymi Nauticuksen kirjoittamaksi. Psedonyymin taakse kätkeytyy William Laird Cloves (1856-1905).
Mika Waltari (1908 - 1979) kirjoitti pseudonyymilla Nauticus vuonna 1941 teoksen Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta.Teos julkaistiin Malmössä. Vuonna 2008 WSOY julkaisi teoksen Mika Waltarin nimellä.
Ilmeisesti Waltarin käyttämä pseudonyymi on aiheuttanut sekaannuksen, joka on jäänyt elämään myös lukuisissa kirjastotietokannoissa.
https://babel.hathitrust.org/cgi/pt?id=uc2.ark:/13960/t5bc3zr0n&view=1up&seq=3
https://catalog.loc.gov/vwebv/holdingsInfo?searchId=12018&recCount=25&...
Tiedetoimittaja Maija Karalan vastaus:
Kysymys on kiehtova, mutta siihen on ikävä kyllä mahdotonta antaa tarkkaa vastausta. Selkärankaisten fossiileja sisältäviä kerrostumia, jotka kattaisivat ajan molemmin puolin liitukauden lopun joukkosukupuuttoa, on vain kourallinen, eivätkä ne tarjoa kattavaa käsitystä koko maailman lajistosta.
66 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen joukkosukupuuton kuuluisimpia uhreja ovat dinosaurukset. Myös siipisaurukset eli lentoliskot ja monet merieläinryhmät katosivat kokonaan, eli näiden ryhmien kaikki lajit kuolivat sukupuuttoon. Selvinneidenkin eläinryhmien riveissä tapahtui suuria tappioita. Kaikkiaan arvioidaan, että vähintään 75 % kaikista lajeista katosi. Yli 25 kilogramman painoisia...
1930-luvulla elettii kovia aikoja. Suuri lama-aika alkoi USA:sta ja levisi ympäri maailmaa.
Bruttokansantuotteella mitattuna olivat rikkaimmat maat kuitenkin melko samat kuin nykyisinkin.
USA, Kiina, Saksa, Britannia, Neuvostoliitto, Intia, Ranska, Italia, Japani ja Espanja olivat maailman 10 suurinta. https://www.youtube.com/watch?v=4-2nqd6-ZXg
Laman hetkellisiä menestyjiä olivat mm. Argentina ja Belgia, vaikkeivät ne kovin suuria olletkaan BKT:n kannalta. https://en.wikipedia.org/wiki/Great_Depression#/media/File:Graph_charting_income_per_capita_throughout_the_Great_Depression.svg
https://en.wikipedia.org/wiki/Economic_history_of_Argentina
Aikojen vertailu Suomen kohdalla ei ole kovin helppoa,...
Keljuilusta ei varmaankaan ole kyse. Ei ainakaan keljuilusta sotaveteraanien kustannuksella.
Luulen, että Jarmo Jylhä (sävel) ja Pertti Raasu (sanat) haluavat kritisoida hieman sarkastisesti veteraanien saamien etuuksia ja huomiota yleensä. Säkeistössä sanotaan:
"Ensi vuonna hän saa korotetun eläkkeen;
TV-ohjelmaan myytiin vammoineen.
Mikä alkoi Karjalasta
se päättyy sitten vasta
kun pääsee juoksuhautaan viimeiseen."
http://www.nic.fi/~praasu/iskelma/laulu68.htm
Tulkitsisin, että korotettu eläke ei riitä tekijöiden mielestä korvaamaan kokemusta sodassa ja sen jälkeen.
Pyytämääsi tilastoa en löytänyt.
Sen sijaan löysin ARAn eli asumisen ja kehittämisen keskuksen selvityksen asunnottomuudesta 2019. https://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Tilastot_ja_selvitykset/Asunnottomuus/Asunnottomat_2018(49593)
"Suomalaisten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien (kuvio 2). Vuosituhannen vaihteen hieman tasaisemman jakson jälkeen kokeilut ja käyttö ovat edelleen yleistyneet. Näin on tapahtunut myös edellisen mittauskerran jälkeen vuosien 2014 ja 2018 välillä."
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137660/Suomalaisten_huumeiden_k%C3%A4ytt%C3%B6_ja_huumeasenteet_2018_tilastoraportti.pdf?sequence=3&isAllowed=y
Piikitystilaa varmaan suunnitellaan, jotta saataisiin...
Kyllä vain. Virtahevot tappavat vuodessa yhtä paljon kuin norsut. (500 henkeä 2018) https://tekniikanmaailma.fi/nama-ovat-maailman-15-tappavinta-elainta-listalla-useita-yllattajia-kuten-lude-virtahepo-ja-koira/
https://tieku.fi/elaimet/12-ihmiselle-vaarallisinta-elainta
E-kirjojen kuuntelu pitäisi onnistua missä vain, jos sinulla on internetyhteys ja Kyyty-kirjaston kortti käytössäsi.
Jos olet ladannut kirjan laitteellesi, niin kuuntelu onnistuu myös ilman nettiyhteyttä.
Milloin Suomessa esimerkiksi törkeissä väkivaltatapauksissa tai raiskaustapauksissa eriytyi ns. täysjärkisen ja mielenterveysongelmaisen saamat tuomiot?
Voimassa olevan rikoslain mukaan mielisairautta voidaan pitää syyntakeettomuuteen johtavana tekijänä. Mielisairauden käsitettä ei ole kuitenkaan erikseen laissa määritelty. Tuomioistuimella on viimekäteinen ja riippumaton harkintavalta henkilön syyntakeisuuden arvioinnissa. Tuomioistuin käyttää harkintansa tukena asiantuntijalausuntoja, kuten esimerkiksi lääkärin lausuntoa syytetyn mielentilasta.
Mielisairaudet vaikuttivat rangaistuksen määräämiseen jo 1200-luvulla Ruotsi-Suomen maakuntalakien aikana. Ruotsissa varhaisin mielisairaan rikoksentekijän mainitseva lainkohta on luvulla 1220...
Prinssi Williamille ja herttuatar Catherinelle voi kirjoittaa osoitteella
The Duke and Duchess of Cambridge
Clarence House
London SW1A 1BA
Hovin virallinen sivusto (https://www.royal.uk/contact) antaa neuvoja ainoastaan kuningattarelle kirjoittamiseen (osoite on Her Majesty The Queen, Buckingham Palace, London SW1A 1AA) ja silloinkin vain, mikäli kirjoittaja haluaa noudattaa muodollista tyyliä. Siinä tapauksessa kirje aloitetaan puhuttelulla 'Madam' ja päätetään lauseella 'I have the honour to be, Madam, Your Majesty's humble and obedient servant'. Sivuilla kuitenkin kannustetaan jokaista kirjoittamaan vapaasti sillä tyylillä, jonka kokee omakseen. Mikään ei liioin estä lähettämästä tietokoneella kirjoitettua kirjettä. ...
Valitettavasti Helmet-kokoelmasta löytyy vain yksi kirja ja sekin näyttää jääneen lainaan. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1316888__Ssellaista%20vankia%20ei%20ole__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Helsingin yliopiston kokoelmistakin kirja löytyy. Kaisa-talosta. https://helka.finna.fi/Record/helka.253577
Muistakin Suomen kirjastoista teosta löytyy .https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kaukolaina olisi siis mahdollinen. Täältä löydät siihen tarkemmat ohjeet. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Voit myös halutessasi jättää Helmet-kirjastolle aineiston hankintatoiveen. https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Kyseessä on todennäköisesti Ray Lorigan romaani Tokio ei välitä meistä enää. Lisätietoa suomalaisen kustantajan sivuilla: https://like.fi/kirjat/tokio-ei-valita-meista-enaa/.
Kyseistä runoa ei ole valitettavasti löytynyt. Kollegat ovat käyneet läpi Haavikon kokoelmia, ja minä silmäilin läpi hänen teoksensa Kootut runot, mutta silmiin ei osunut sitä. Kollega oli myös katsonut, ettei pätkä ole Agricola ja kettu -näytelmästäkään. Valitettavasti näyttää siltä, ettemme pysty saamaan runoa nyt selville.
Hei,
Kyseessä ei ole hänen etunimensä, vaan latinan dominuksesta periytyvä puhuttelunimitys juuri erityisesti portugalin kielessä. Nimitystä on käytetty vaihtelevasti eri maissa ja eri aikoina. Italiassa ja Espanjassa vastaava nimitys on Don. Tunnetuin nimityksen kantaja lienee benediktiiniläismunkki Dom Pierre Pérignon, jonka nimi on tuttu shampanjasta. Perustietoa löytyy Wikipedista: Don_(kunnianimitys).
Toivottavasti tässä on riittävästi tietoa.
Piirtämisen oppaita kirjaston kokoelmista löytyy runsaasti. Tässä joitakin, jotka tuon mainitsemasi teoksen perusteella saattaisivat kiinnostaa. Näissä kaikissa on ajatuksena oman sisäisen taiteilijan vapauttaminen ja keskellä arkea piirtäminen.
Felix Scheinberger, Dare to sketch – A guide to Drawing on the Go
Sam Piyasena, Paikoillanne, valmiit, piirrä! - piirustusopas kaikille kynänkäyttäjille
Gillian Johnson, How to draw everything
Pitkäjänteiseen piirtämisen harjoitteluun voi käyttää apuna Kimon Nocolaïdesin Piirustuskoulua. Kirjassa on 25 erilaista viikko-ohjelmaa ja yli 60 harjoitusta.
Luovuuteen ja kuvalliseen ilmaisuun painottuvia teoksia muutamia tässä:
Betty Edwards, Drawing on the right side of the brain
Connie Smith...
