Seitsemästä 50-luvulla julkaistusta Valistuksen satukokoelmasta kootussa kirjassa Lauantaisadut (Valistus, 1979) on Saara Heinon kirjoittama tarina Leivos-Liisa. Liisa oli varsin kiltti tytöntyllerö, mutta eräs hyvin paha vika tällä pikku-Liisalla oli: hän ei olisi millään ehdolla halunnut syödä tavallista ruokaa - hän olisi halunnut syödä ainoastaan makeisia. Voisikohan tämä olla etsitty tarina ja kirja?
Leivos-Liisa julkaistiin alun perin Saara Heinon satukirjassa Pikkusiskojen satuja (Valistus, 1953).
Leena Krohn kirjoittaa 28.1.2001 kotisivullaan http://www.kaapeli.fi/krohn/mielikuvitus.htm myös tästä aiheesta. Hän viittaa Tor Nörretrandersin teokseen Märk världen. En bok om vetenskap och intuitionen, ja kirjassa mainittuun käsitteeseen tajunnan kaistanleveys. Medvetandets bandbredd -aihetta käsitellään tässä kirjassa luvussa 6 (s. 171-209).
Kirjan saa lainaan ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjaston varastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1435234__Sm%C3%A4rk%20v%C3%A4rlden__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Tässä on listattu kirjoja, joista saattaisit kertomasi perusteella pitää. Painopiste on paranormaalissa romantiikassa. Joukossa on sekä nuorille aikuisille että aikuisille kohdennettua kirjallisuutta.
Tomi Adeyemi: Veren ja luun lapset
Cecelia Ahern: Viallinen (sarjan 1. osa)
Victoria Aveyard: Punainen kuningatar (sarjan 1. osa)
Leigh Bardugo: Varjo ja riipus (sarjan 1. osa)
Ally Condie: Tarkoitettu (sarjan 1. osa)
Alexandre Dumas: Kolme muskettisoturia
Becca Fitzpatrick: Langennut enkeli (sarjan 1. osa)
Seth Grahame-Smith: Ylpeys ja ennakkoluulo ja zombit
Sally Green: Savuvarkaat (sarjan 1. osa)
Julie Kagawa: Lohikäärmeet (sarjan 1. osa)
Aino Kallas: Sudenmorsian
Theo Lawrence: Salatun voiman kaupunki (sarjan 1. osa)...
Muutamia oppaita löytyy yhteisöllisyyteen ja kansalais aktivismiin.
Esimerkiksi netissä luettavissa olevat Bäcklund ja kumppnit: Kansalaiset kaupunkia kehittämässä. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/102475/Backlund_ym_Kansalaiset_kaupunkia_kehittamassa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
sekä opinnäytetyö Prepula, Elisa. Yhteisöllisyys taloyhtiön voimavarana https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20714/Prepula_Elisa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Myös isännäintitoimistot haluavat auttaa talouhtiöitä yhteisöllisyyden kehittämisessä. Esim. Realia vinkkaa sivuillaa näin https://www.realiaisannointi.fi/ajankohtaista/millainen-yhteisollinen-taloyhtio
4H ehdottaa yhteisen puutarhan perustamista. https://4h.fi...
Hei!
Espoon kirjastoissa Entresse, Sello, Tapiola on, kannattaa varata aika, valitettavasti ei Vantaalla.
Keskustakirjasto Oodissakin ehkä on. Voitte kysyä asiasta suoraan heiltä: 09 3108 500 tai oodi.kaupunkiverstas@hel.fi
Kirja on juuri saapunut kirjastoon ja löytyy nyt kokoelmista ja varauksen tekeminen on mahdollista. Kirja on tulossa myös Elimäen kirjaston kokoelmiin.
Tatuointien historia yleensä on tuhansien vuosien ikäinen. Vanhin löydetty todiste tatuoinneista ovat noin 5300 vanhat, Ötzin jäämieheksi nimetyn miehen, tatuoinnit. Suomessa niiden historia sen sijaan on yllättävänkin lyhyt. Todisteita esihistoriallisista tatuoinneista ei ole. Ne yleistyivät varsinaisesti vasta 1970-luvulla. Lähteenä tietoihin oli kaksi opinnäytettä:
- Musteella merkitty minuus - tatuoinnit taiteena, Anna-Liisa Koskinen Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto, 2019
- Tatuoinnit — katsaus pintaa syvemmälle Nyström, Anu-Heidi, Laurea-ammattikoulu, opinnäytetyö, 2009
Alla linkit opinnäytteisiin:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/302025/Koskinen_AnnaLiisa_Pro_gradu_2019....
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen palvelusta löytyy tietoa Bisfenoli A:sta ja sen tutkimuksesta, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/bisfenoli-a THL tarjoaa myös maksullista analytiikkaa, https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/ymparistomyrkkyjen-analytiikka/analysoitavat-yhdisteet/bisfenoli-a
Tietoa ja tutkimuksia on myös European Food Safety Association'in sivulla, https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/397 ja https://www.efsa.europa.eu/en/topics/topic/bisphenol
Ylen sivuilta löytyy kiinnostava artikkeli THL:n tekemästä tutkimuksesta, jossa tutkittiin suomalaisia perheitä ja jäämiä heidän elimistössään. Se varmaankin liittyy...
Tämän tyyppisiä tutkimuksia tekee Tullilaboratorio, https://tulli.fi/web/tullilaboratorio/etusivu . Laboratorion sivuilla on myös yhteystietoja. Tullista voi kysyä, https://tulli.fi/tietoa-tullista/yhteystiedot/neuvontaa-henkiloasiakkaille. Elintarvikkeiden turvallisuutta tutkii Evira, http://aineisto.ruokavirasto.fi/evira20181231/www/elintarvikkeet/index.html. Myös sinne voi laittaa kysymyksen, http://aineisto.ruokavirasto.fi/evira20181231/www/elintarvikkeet/palautetta-elintarvikkeista/index.html Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tutkii ihmisten altistumista ympäristömyrkyille https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/ymparistomyrkkyjen-analytiikka Ympäristöterveysyksikön sivulta löytyy...
Hankikoira.fi sivustolla kerrotaan: "Mikäli kuollutta karvaa ei poisteta ajoissa, kasvaa turkkiin monta kerrosta eri-ikäisiä karvoja, joista trimmatessa osa irtoaa ja osa ei. Kun kaikki kuolleet karvat voidaan nyppiä koirasta samalla kertaa, tulee uudesta karvapeitteestä siisti ja tasainen. Karvaa ei tule nyppiä irti liian aikaisin, vaan vasta kun se irtoaa helposti, koiraa satuttamatta. Liian aikaisin tehtävä nypintä on koiralle kivuliasta ja saattaa aiheuttaa karvatupen tulehduksen. Se on myös kokemuksena koiralle ikävä, eikä koira välttämättä ole jatkossa kovin yhteistyökykyinen turkinhoitoon liittyvissä toimenpiteissä."
https://www.hankikoira.fi/koiratietoa/koiran-perushoito/koiran-trimmaaminen
Koiralta ei siis nypitä ihossa kiinni...
Etsimäänne julkaisua Historia : kuinka menneisyys on muokannut nykypäivää (toim. Line Therkelsen, Orage, 2019) näyttää löytyvän yksi kappale Lukki-kirjastojen kokoelmista. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa julkaisua ei ole.
Voitte tilata teoksen kaukolainaan omaan lähikirjastoonne. Kaukolaina Suomesta maksaa Helsingin kaupunginkirjastossa neljä euroa. Mikäli teillä on voimassa oleva kirjastokortti, voitte tehdä kaukopalvelupyynnön alla olevasta linkistä löytyvällä lomakkeella. Voitte myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään pyynnön.
https://www.finna.fi/Record/lukki.823379
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Huutokaupassa korotussummat on yleensä sovittu enalta. Edetään tasaisesti 5€, 10€ tai vaikkapa 100€ korotuksin.
Näyttäisi siltä, että korotussumma kasvaa, kun myytävän kohteen hinta kasvaa (joko aloitushinta tai suurin voimassa oleva tarjous) esimerkkinä Bukowskin käytäntö. https://www.bukowskis.com/fi/help/bid-increment
https://fi.wikipedia.org/wiki/Huutokauppa
Suomen valokuvataiteen museo on vastannut smantapaiseen kysymykseen nän: "Suosittelen tutustumaan tulosteiden arkistokelpoisuutta pohdittaessa oheisen nettisivun tarjontaan:http://www.wilhelm-research.com/ Täältä löytyy useiden "tulostin, muste, paperi, kehystys, säilytys" -yhdistelmien testejä, jotka on tehty hallituissa oloissa ja joihin useat ammattilaiset ympäri maailman luottavat. Selkeistä taulukoista on helposti havaittavissa eri muuttujien vaikutus säilyvyyteen."
Vastauksessa on myös vinkkejä musteen ja paperin valinnasta, mutta ne sinulla tuntuu jo olevan tiedossa.
https://www.kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo/#!id=59
Kameralaukku.com keskustelussa on hieman helpommin hahmotettavia vinkkejä. https://foorumi...
Norjan Alta on lähin vähintään 20 000 asukkaan kunta. Sen väkiluku ylittää nippa nappa tuon rajan, norjalaisen wikipediasivuston mukaan 20 635. Linnuntietä matkaa Utsjoelta Altaan on noin 144 km. Venäjän Murmansk on samaten linnuntietä mitaten lähin yli 50 000 asukkaan keskittymä. Sen asukasluku on 300 000 kieppeillä, etäisyys 259 km. Rovaniemellä on myös yli 50 000 asukasta, etäisyys Utsjoelle 384 km.
https://www.timeanddate.com/worldclock/distances.html?n=4801
https://no.wikipedia.org/wiki/Alta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Murmansk
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemi
Kyseinen laulukirja kyllä löytyy HelMetin "järjettömän kokoisesta" valikoimasta nimellä VirkistysVerson laulukirja. Sitä on tarjolla yli 20 kappaletta. Valitettavasti juuri tätä kirjoittaessani HelMet-tietokannassa on jokin tekninen este, mutta kyllä se toivottu 271-sivuinen laulukirja joka tapauksessa löytyy ja on saatavissa nopeasti.
Heikki Poroila
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastolla on kokoustiloja, joita asiakkaat voivat varata käyttöönsä maksua vastaan. Pienille ryhmille soveltuvat tilat Ideahuone (enintään seitsemän henkilöä) ja Kokoustila (enintään 20 henkilöä) sijaitsevat kirjaston uudisosassa, kahvila Siriuksen yläkerrassa. Näiden lisäksi uudisosan pääsisäänkäynnin vierestä löytyy suuremmille tapahtumille ja ryhmille (enintään 90 henkilöä) soveltuva Studio. Näiden tilojen varaukset tehdään pääkirjaston Uutistorin kautta. Varauksen voi tehdä joko paikan päällä neuvonnassa, puhelimitse tai verkossa menemällä osoitteeseen http://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto ja valitsemalla "Palvelut" > "...
E-kirjojen lainaus kirjaston e-kirjapalveluiden kautta on maksutonta, eikä niistä tule myöhästymismaksua. Lainaamiseen tarvitaan kirjastokortti ja siihen liitetty pin-koodi.
Kaivattu kirja lienee Christine Nöstlingerin Tomaanien elämää (Kustannus-Mäkelä, 1989).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9518732345
Linkki Helmet-kirjastojen myöhästymismaksujen maksamiseen löytyy Helmetin etusivulta kohdasta Verkkomaksaminen. Maksaminen edellyttää, että kortiisi on liitetty pin-koodi.
Lisää aiheesta löydät alla olevista linkeistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
