Kun keväällä 2019 Helsingin kaupunginkirjasto siirtyi kellutusjärjestelmään, otettiin käyttöön myös aineistohotelli. Aineistohotelliin lähetetään väliaikaisesti aineistoa, jolla ei ole tietyllä hetkellä suurta kysyntää. Aineistohotellissa olevaa aineistoa voi varata normaaliin tapaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2018 on tietoa keskimääräisisä kulutusmenoista taulussa 21.21 Kotitalouksien keskimääräiset kulutusmenot kulutusyksikköä kohti 1985–2016:
Tilastokeskuksen Kotitalouksien kulutus -tilaston tietokantatauluista voi poimia lisää erilaisia tietoja kulutuksesta vuosina 1985–2016: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tul__ktutk/?tablelist=true. Esimerkiksi taulusta 001 -- Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 1985-2016 kulutusmenojen lisäksi saa poimittua taustatiedoksi myös kotitalouden käytettävissä olevat tulot.
Palkansaajien keskiansioita vuosilta 2000–2018 voi poimia Ansiotasoindeksi-tilaston tietokantataulusta 122k -- Palkansaajien kuukausiansiot työnantajasektoreittain...
Kirjailija ja kustantamo ovat vielä pitäneet nimimerkin ainoana henkilötietona. Hannaleena Viima on Minervan mukaan: "Hannaleena Viima on nimimerkki, joka on tottunut liikkumaan vallan ja kirjallisuuden käytävillä. Hän on seurannut hyvin läheltä suomalaista bisnesmaailmaa, ja moni huippupoliitikko kuuluu hänen laajaan tuttavapiiriinsä. Hannaleena Viima todella tietää mistä kirjoittaa." http://www.minervakustannus.fi/kirjailijat/index.php?selaa=v&kirjailija=493
Kenties kirjailija vielä joskus paljastaa oikean nimensä.
Muutkin ovat saaneet saman idean. Viruksen kaltaisia partikkeleita (VLP) kehitellään jo mm. rokotteisiin ja diagnostiikan tarpeisiin.
VLP ei sisällä virusten perintötekijöitä, mutta pystyy muuten samanlaiseen toimintaan kuin virukset. Aiheesta on julkaistu artikkeleita Duodecim lehdessä ja mm. Heidi Sundström on tehnyt VLP paketoinnista opinnäytetyön 2016.
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2000/1/duo91270
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/119869/Sundstrom_Heidi.pdf?sequence=1&isAllowed=y
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2000/1/duo91264
Esimerkiksi näissä kirjoissa käsitellään lapsettomuutta. Mukana on sekä tietokirjallisuutta että romaaneja.
Tietokirjat ja muistelmat:
Hakkarainen, Anna-Kaisa: Ihmeet tapahtuvat muille: lapsettomuuspäiväkirja
Joensuu, Kirsti (toim.): Kun syli on tyhjä: kokemuksia lapsettomuudesta
Korpiola, Lilly: Pitkä tie äidiksi
Parviainen, Hanna (toim.): Ei kenenkään äiti: kertomuksia lapsettomuudesta
Saario, Pirre: Haikara lentää ohi
Romaanit:
Hannah, Kristin: Rakkauden tähden
Ivey, Eowyn: Lumilapsi
Koulumies, Terhi: Vauvaa vailla
Rusko, Maria: Äidit
Ulitskaja, Ljudmila: Medeia ja hänen lapsensa
Vanhassa ruotsin kielessä, erityisesti kirjakielessä, noin 1950-luvulle asti verbin indikatiivin preesensmuodot olivat monikossa infinitiivin kaltaisia (paitsi verbillä vara). Runollisessa tai juhlallisessa ilmaisussa tätä tapaa on tietysti voitu käyttää myöhemminkin.
Wikipediasta:
I äldre svenska, fram till omkring 1950 (mot slutet främst i skriftspråket), liksom i många andra språk, påverkades verbens finita former av numerus. Dessa former var beroende av numeruset hos satsens subjekt. I presens plural sammanföll formerna med infinitiv för alla verb utom vara. Andra person plural är ett undantagsfall. Den gamla formen I användes länge (med ändelsen -en (I...
Ville Vilkastuksen tunneseikkailu näyttää kuuluvan Vaara-kirjastojen kokoelmiin. esim. Kontiolahden kirjasto (Hylly: Lapset ja nuoret, 85.22 HOL)
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=Ville+Vilkastuksen+tunneseikkailu&type=AllFields
Kaikkein pienin aineen osanen on nykyään kvarkki. Se ei kuitenkaan esiinny koskaan yksin, vaan aina isompien hiukkasten osanan. Kvarkit muodostavat hadroneja, joista tunnetuimpia ovat protoni ja neutroni. Atomit taas koostuvat protoneista, neutroneista ja elektroneista eli ne ovat suurempia kuin kvarkit.
Kaikkein pienintä hiukkasta tosin yhä metsästetään. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/07/06/higgsin-hiukkanen-alkeishiukkasjahdin-himoituin-saalis#media=81173
http://www.astro.utu.fi/zubi/atom/quark.htm
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvarkki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Atomi
Kromosomien DNA on kokoluokaltaan suurempaa kuin atomi. https://fi.wikipedia.org/wiki/DNA DNA:n osasten painoja mitataan jo...
Vasili Grossmanilta on suomeksi luettavissa seuraavat teokset:
Elämä ja kohtalo ( Žizn i sudba, suom. Esa Adrian, 1984)
Tarkoin vartioitu katu (Moskovskaja ulitsa, suom. Ulla-Liisa Heino, 1990)
Kaikki virtaa (Vse tečet, suom. Esa Adrian, 1991)
Teos Narod bessmerten on suomennettu kaksi kertaa nimillä Voittamaton kansa (suom. R. R. Ryynänen, 1945) ja Kansa on kuolematon : kertoelma (suom. L. Helo. 1945)
https://finna.fi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Sinuhen vuoden 1945 painosta en valitettavasti onnistunut saamaan käsiini. Sen sijaan selasin useita muita välillä 1930-1955 ilmestyneitä suomalaisia kaunokirjallisia teoksia. Pieniä eroja niiden fonteissa saattoi olla, mutta poikkeuksetta kaikissa käytetty fontti oli jokin serif-tyyppinen antiikva. Kirjasimissa on siis vaakasuorat päätteet ja kirjainten viivat ovat erivahvuisia, kirjainrungon pystysuorat viivat paksuja.
Näin maallikon silmällä on mahdotonta erottaa toisiaan lähellä olevien fonttien hienoja eroja, joten mitään varmaa vastausta en valitettavasti pysty antamaan, mutta akateemisena arvauksena sanoisin, että nykysin yleisessä käytössä olevista fonteista Times New Roman muistuttaa 1940-luvun julkaisujen...
Pienen kaivelun jälkeen onnistuin löytämään suomenkielisten artikkelien muokkaustilastot, mutta vain vuoteen 2018 asti. Tämän sivun lopusta löytyy tietoja artikkelin muokkausmääristä: https://stats.wikimedia.org/EN/TablesWikipediaFI.htm#distribution
Suomenkielisen Wikipedian muokatuin artikkeli vuosien 2003-2018 välillä vaikuttaisi olevan Wikipediaa käsittelevä artikkeli: https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia
Wikipedia ei tällä hetkellä tilastoi artikkelien muokkausmääriä ainakaan suomenkielisten artikkelien kohdalla. Tässä linkkejä muihin tilastoihin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Tilastot
https://stats.wikimedia.org/EN/SummaryFI.htm
Ainoa löytämäni kirjallinen viite asiaan on Gustav Hägglundin et al. teoksessa Värikkäät kenraalit:
”Ehnroothin tähden loistaessa kirkkaimmillaan keskusteltiin joissain veteraanipiireissä hänen ylentämisestään marsalkaksi. Ajatus ei liene ollut aivan tuntematon Adolfillekaan, sillä hän ehdotti minulle, että marsalkan arvo lisättäisiin upseeriluetteloon.”
Tuolloinen tai nykyinenkään Asetus sotilas- ja palvelusarvoista (500/1994) ei tunne marsalkan tai sotamarsalkan arvoa, joten ehdotus olisi edellyttänyt lakimuutosta. Tekstistä ei käy ilmi oliko ehdotus virallinen. Mahdollisen virallisen ehdotuksen jättämä asiakirjajälki on periaatteessa jäljitettävissä, mutta helppoa se ei olisi.
Jos veteraanipiireissä keskusteltiin sotilasarvon sijasta...
Mielenkiintoinen kysymys! Käsittääkseni oikea muoto olisi juurikin ”joitain”, sillä kyseessä on monikko. Puhekielessä asia olisi eri, kuten jo itse totesitkin. Tässä yhteydessä luulisin, että kyseessä on painovirhe, joka on jäänyt huomaamatta.
Pronominien joku ja jokin käytöstä voi lukea lisää Kielikellon ja Kielitoimiston sivuilta:
https://www.kielikello.fi/-/joku-ja-jokin
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/540
Melkoisen monikin eri aikakausina. mm. Kiinan muurin, Colosseumin ja Partheonin rakentaminen on kestänyt jopa monia sukupolvia.
Onko kukaan pistänyt alulle rakenusprojektin joka on viimeistelty eri-sukupolven aikana?
Uudempia pitkäaikaisia rakennustyömaita ovat mm. Dubain keinotekoiset saaret ja Barcelonan Sakrada Familia -katedraali.
https://www.youtube.com/watch?v=XPd5AmTEkdk
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sagrada_Fam%C3%ADlia
Junes on luultavasti johdettu sanasta June, joka tarkoittaa englanniksi kesäkuuta. June (latinaksi Iunius) taas luultavasti tulee roomalaisten rakkaudenjumalan Junon nimestä. Kesäkuu (latinaksi Junonius) on nimetty Junon mukaan, sillä sitä pidettiin hyvänä ajankohtana avioliiton solmimiseen.
Lähteet:
https://www.dictionary.com/e/june/
https://en.wikipedia.org/wiki/June#Etymology_and_history
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juno
http://kirlah-kielet.blogspot.com/2007/11/vieraskieliset-kuukaudet.html
Thomas J. Craughwellin kirjasta Barbaarien valloitusretket käy ilmi, että hunnit olivat lähtöisin Aasiasta.
Kirjan mukaan hunnit olivat keskiaasialainen paimentolaiskansa, jotka ratsastivat vuonna 395 Kaukasuksen (Aasiaa ja Eurooppaa erottava vuoristo) solien läpi ryöstämään Rooman valtakunnan itäisiä osia. Hunnit kulkivat Turkin Kappadokian läpi, valloittivat Armenian kuningaskunnan ja hävittivät suuren osan Syyriasta.
Thomas J. Craughwell: Barbaarien valloitusretket (2009), s.36-65
Vastaus riippuu paljolti siitä, millaisia toiveita kyseisellä vasta-alkajalla kirjoille on. Suosittelen, että tutustut Kirjasammon sivustoon, jolla esitellään paitsi sotakirjallisuutta genrenä ylipäänsä, myös suuri joukko teoksia. Siellä voit lisäksi valita kohdasta "Genreen liittyviä linkkejä ja tietoja", mihin sotaan tai sodan aspektiin liittyviä teoksia haluaisit lukea. Entä kiinnostaako sinua enemmän realistinen vai romanttisempi kuvaustapa, jännittävä vai humoristinen teksti ja niin edelleen - näissäkin asioissa Kirjasammosta löytyy apua sopivan teoksen valintaan.
Tässä suora linkki Kirjasammon Sotakirjallisuus-sivuun: https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/sotakirjallisuus
Helmet-lukuhaasteen aikaisempien vuosien (2015. 2016, 2017 ja 2018) listat löytyvät tämän vuoden lukuhaastesivun alalaidasta. Linkki sivulle on:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helmetlukuh…
