Laulun suomenkielinen nimi vaihtelee eri julkaisuissa, mutta yleisin nimi on "Tango ruohikolla". Laulusta käytetään myös nimeä "Virtanen" tai kumpaakin nimeä yhdessä. Laulun alkuperäinen nimi on "Tango i det gröna" ja sen on säveltänyt Stig Anderson, joka on tehnyt myös ruotsinkielisen sanoituksen. Ruotsinkielisessä versiossa lauletaan Petterssonista. Suomenkieliset sanat on tehnyt Erkki Ainamo salanimellä Era. Laulu alkaa: "Ihanaa, lapset taisi nukahtaa, Virtanen".
Suomeksi laulun ovat levyttäneet Rauni Pekkala ja Ragni Malmstén. Laulun nuotti (kosketinsoitin, sointumerkit) ja suomenkieliset sanat sisältyvät esimerkiksi "Suureen toivelaulukirjaan", osaan 11.
Laulu on nimeltään "Tulis jo joulu" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Maija-Liisa Könönen. Laulussa lapsi ja äiti laulavat vuorotellen. Laulu alkaa: "Äiti kerro miten pitkä aika jouluun on... äiti monta yötä jouluun vielä on". Äiti laulaa: "...piparkakut voimme alkaa vaikka heti huomenna. Joulu joutuu kyllä kunhan aika on."
Laulusta ei ole julkaistu nuottia. Sen ovat levyttäneet Mai-Lis Könönen (äiti), Nina Lehtimäki (lapsi) ja Lasse Könösen studio-orkesteri. Tämä esitys löytyy seuraavilta C-kaseteilta:
Joulun aikaan : uusia ja vanhoja joululauluja (Minimusic, [1981])
Hyvää joulua! : 16 kauneinta joululaulua (Minimusic, [1983], Minimusic MIC132)
Tonttumetsän superjoulu : joulun ajan musiikkia (Minimusic, [1988])
Hyvää joulua! : 16...
Hei,
Kaikki painokset näyttäisivät olevan samalla ISBN-tunnuksella, mikä pitäisi tarkoittaa, että sisältö on identtinen. Samasta syystä kirjan tiedoissa on lisäpainokset, ja ne on kirjastoissa samassa tietueessa, koska siinä ei näin ollen pitäisi olla muutoksia.
Koska kirja ei ole rutinoituneen ja vakiintuneen kustantamon julkaisema, tästä ei voi olla täysin varma, koska silloin tällöin kirjalle ei ole muistettu hakea uutta ISBN-tunnusta, mikä erottelisi kirjan muista painoksista. Kirjassa pitäisi silloin olla maininta, että kyseessä on uudisatettu painos. Meillä ei ole kirjoja paikalla, että voisin tarkistaa, mutta lähtökohtaisesti painokset lienevät samansisältöisiä.
Nimet Suni ja Sunikka pohjautuvat germaanisiin miehennimiin Sune, Sunneke, jotka sisältyvät niin skandinaaviseen kuin alasaksalaiseenkin henkilönnimistöön. Meille ne ovat voineet kulkeutua kauppavaikutusten myötä molemmita tahoilta ja siirtyä sukunimiimme isännimen tai talonnimen välityksellä. Vanhoja tietoja sukunimen tapaan käytetystä Suni -nimistä on Etelä-Karjalasta, Lounais-Suomesta ja Pohjanmaalta, ja samoilla seuduilla nimi on nykyisin käytössä sukunimenä. Esim. Hans Suni 1545 Jääski, Anders Sunj 1646. Vehmaan kihlakunnan tuomarina toimi 1423 Sone Sonson, Jääskelässä Sunila kylännimenä 1543 (vanhin talo nimeltään Suninen). Hailuodossa on tallennettu tieto nimestä Las Sunin 1562.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala:...
Kirjastosta lähteviä ja kirjastoon palautuvia kirjoja ei aina heti tarkisteta. Kirjoista löytyneitä lippuja, valokuvia jne. säilytetään jonkin aikaa kirjaston löytötavaroiden joukossa.
Ota yhteys kirjastoon ja tarkista ensin, onko kirja palautunut. Kirjaston käyttösäännöt koskien laina-aikoja ja maksuja löytyvät kirjaston kotisivulta, osoite on www.helmet.fi. Sivun yläpalkista Info -kohdan takaa löytyvästä Asiakkaana kirjastossa -linkistä valitaan Laina-ajat ja maksut (https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…).
Kanadalaisen Mazo de la Rochen (1879-1961) Jalna-sarja kertoo Whiteoakin suvun vaiheista noin vuodesta 1854 vuoteen 1954. Adeline ja Philip Whiteoak muuttavat sarjan alussa Kanadaan ja ostavat sieltä suuren maatilan. Jo ensimmäisessä kirjassa mainitaan Viuluniekan mökki, joka sijaitsee Whiteoakien ostamalla maalla. Nimetön viuluniekka on paikallinen soittaja, jonka Whiteoakit antavat jäädä asumaan mökkiinsä. Adeline sanoo, että viuluniekka voisi soittaa heidänkin juhlissaan, mutta naapuri toteaa, että Whiteoakien tasoisissa juhlissa viuluniekka ei voi soittaa, hän kuuluu rahvaan juhliin.
Myöhemmissä kirjoissa Viuluniekka mainitaan kerrottaessa suvun ja maatilan historiaa. Adelinen vanhin poika, Nick-setä, oli lapsena ollut...
Yksi kirja löytyi, tosin jo melko vanha: Ametikirjade koostamine ja vormistamine (Võlanõudja : Estada Kirjastusgrupp, 1998). Kirja on ainoastaan Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisa-talossa.
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat/paakirjasto-kaisa-talossa
Olisiko allaolevasta sivustosta apua? Se on Haapsalu Kultseharituskeskus -oppilaitoksen sivuilla, mutta vähäisillä vironkielen taidoillani en saa sen sisällöstä tarkemmin selkoa::
https://sites.google.com/hkhk.edu.ee/vikeettevtte-dokumendit/ametikiri-ja-selle-elemendid
Hei,
Hämeenlinnan kirjastoihin on tulossa lainattavaksi lähiviikkojen aikana urheiluun ja kulttuuriin liittyviä kausikortteja/pääsylippuja. Kannattaa seurata uutisointia vanamokirjastot.fi-sivustolla ja kirjaston sosiaalisen median kanavissa.
Verkossa on saatavilla aihetta käsittelevä Jenna Säärelän Pro gradu -tutkielma Sotilasslangin tarkastelua
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201805031572.pdf
Muita aihetta käsitteleviä Pro gradu -tutkielmia (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin):
- Vähätalo, Eva: Sanaston kartuttamisen keinot suomalaisessa sotilasslangissa, 2013.
- Tarra, Tiina: Sotilaslyhenteistä muodostetut sotilasslangisanat ja -ilmaukset sekä keksityt sotilasslangilyhenteet, 2008.
Vainio, Pauliina: Suomalaista sotilasslangia 1900-luvun lopulta. 1999.
Aiheesta on julkaistu myös kirjoja (julkaisujärjestyksessä, uusin ensin):
- Paltemaa, Marja-Riitta: Sotilasslangi sotakoulussa, 2009.
- Lehtonen, Juhani: U. E...
Tämä nuotti löytyy muutamista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista: S & M : Highlights : Guitar, vocal, includes orchestral melodies (2000). Nuotin tietojen mukaan siinä on sanat, melodia, kitara nuottina ja tabulatuurina, ja se on transkriptiovalikoima Metallican S & M tupla-albumilta. Jos tämä on etsimäsi, voit pyytää sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://www.finna.fi/Record/helmet.1407297
Hei!
Jos lainan eräpäivä osuisi pyhäpäivälle, se siirtyy seuraavalle arkipäivälle. Jos lainaat Bestseller-aineistoa 20.12.2019, laina-aika on normaalit 14 vuorokautta ja eräpäivä siten 3.1.2020.
Lukutottumuksen perusteella suosittelisin hänelle esim.:
Sjón: CoDex 1962
Lemaitre Pierre: Petoksen hinta
Christoffer Carlsson: Leo Junker -sarja
Varjot
Ääret
Salaisuudet
Voimat
Dicker, Joël: Totuus Harry Quebertin tapauksesta
Hanya Yanagihara: Pieni elämä
Lisäksi seuraavien mestarikertojien koko tuotanto, esim. seuraavat teokset ovat olleet vaikuttavia lukukokemuksia:
Paul Auster: New York-trilogia
Roberto Bolano: 2666
Don DeLillo: Nolla kelviniä
Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies
José Saramago: Lissabonin piirityksen kirjuri
Haruki Murakami: Tanssi tanssi tanssi
Toivottavasti näistä joku tärppäisi.
Olisiko kesäleiripaikkasi Enäjärven rannalla sijaitseva leiri- ja kurssikeskus Enä-Seppä, joka on alkujaan jo ainakin 1500-luvulta peräisin oleva Sepän tila. Vuonna 1953 Keski-Helsingin Diakoniasäätiö osti Enä-Sepän kesäsiirtolaksi ja leirikeskukseksi, ja oli sen omistaja 50 vuotta. Alla linkit Enä-Sepästä ja sen historiasta kertovaan sivustoon:
http://enaseppa.fi/ena-sepan-historiallinen-ymparisto
http://enaseppa.fi/
Kysyin asiaa Oikeusministeriöstä. Sieltä vastattiin: "Käräjäviskaalin virkoja on tällä hetkellä Suomessa yksi, mutta sitä ei ole pitkään aikaan hoidettu. Viranhaltija on ollut virkavapaalla."
Ensimmäinen värillinen LP-levy maailmalla julkaistiin jo vuonna 1908. Tämä tieto on peräisin RareRecords.net-sivustolta artikkelista Colored Vinyl Records History:
https://www.rarerecords.net/record-info/colored-vinyl-records/#history
Valitettavasti emme saaneet selville tätä tietoa suomalaisista vinyylilevyistä.
Verkossa luettava Saanan Luontopolku -kirja on Metsäntutkimuslaitoksen ja Kilpisjärven biologisen aseman yhteistyönä syntynyt kirja, jonka Tarut ja uskomukset -luvussa taruista voi lukea. Kirja löytää alla olevasta linkistä:
https://docplayer.fi/4417875-M-e-t-s-a-n-t-u-t-k-i-m-u-s-l-a-i-t-o-s-saanan-luontopolku-1.html
Kirjassa Tarujen tunturit (teksti Asko Kaikusalo, kuvat:Yrjö Metsälä, 1974, 2. p. 1979) on tarinoita Lapin tuntureista, mm. Saanasta. Kirjan saa lainaan muutamasta Helmet-kirjastosta:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1327275__Starujen%20tunturit__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Hahmot on luonut armenialais-amerikkalainen Ross Bagdasarian Sr. (syntymänimi Rostom Sipan Bagdasarian) vuonna 1958.
Alunperin Bagdasarian loi hahmot virtuaalibändiksi, joka esiintyi musiikkilevyillä ja radiossa. Vastaa myöhemmin niistä tuli animaatiohahmoja.
Lähteet:
https://www.businessinsider.com/alvin-and-the-chipmunks-history-2015-12?r=US&IR=T
https://en.wikipedia.org/wiki/Alvin_and_the_Chipmunks#The_Three_Chipmunks_(1959)
Luonnonkivien käytöstä rakentamisessa löytyy sekä kirjoja että opinnäytetöitä. Niitä voi etsiä tietokannasta Finna.fi https://finna.fi/ hakusanayhdistelmillä rakentaminen luonnonkivi / rakentaminen talot luonnonkivi / muuraus luonnonkivi.
Tässä joitakin Finnasta löytynyt teokisia:
Aki Raatikainen, Luonnonkivien käyttö pientalorakentamisessa, AMK-opinnäytetyö Savonia-ammattikorkeakoulu, 2013.
W. Keinänen, Rakennusopin tietokirja, WSOY 2001
Mikael Westermarck, Luonnonmukaiset rakennusaineet, Rakennustieto 1998
Carolus Lindberg, Rakennustaide ja rakennustekniikka, WSOY 1938
David Reed, The art & craft of stonework : dry-stacking, mortaring, paving, carving,...
