John Q. Tullius vaikuttaisi olevan parhaiten tunnettu kysymykseen sisältyvästä suklaa-aiheisesta lausahduksestaan. Vastaani tulleiden häntä itseään koskevien pienten tiedonmurusten perusteella Tullius on amerikkalainen pilapiirtäjä.
Elokuva voisi olla George Cukorin Kaasuvalo (Gaslight, 1944).
George Cukorin elokuvassa Kaasuvalo (Gaslight, 1944) aviopari muuttaa pahaenteiseen taloon, jossa neuroottinen aviomies (Charles Boyer) uskottelee vaimolleen (Ingrid Bergman), että tämä on menettänyt järkensä. Kylmän palvelijattaren roolissaan nähdään nuori Angela Lansbury. Bergmanille elokuva oli Hollywood-uran huipentuma ja ensimmäinen, josta hänet palkittiin Oscarilla.
Televisioesitykset:
30.05.1965 TV1
23.09.1977 TV1
16.02.1990 TV1
22.06.2008 YleTeema [Kino Klassikko]
Lähteitä:
https://kavi.fi/fi/elokuva/186302-kaasuvalo
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaasuvalo
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/186302
Esimerkiksi nämä kirjat käsittelevät noituutta:
Mirkka Lappalaisen teos Pohjoisen noidat: oikeus ja totuus 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa (Otava 2018);
Christopher Dellin teos Noituus, magia ja okkultismi: kuvitettu historia (Tammi 2017);
Aleksi Peuran teos Jumalan viholliset: Euroopan noitavainojen historiaa (Otava 2018);
Marko Nenosen teos: Noitavainot Euroopassa: ihmisen pahuus (Atena 2007).
Tässä myös joitakin englanninkielisiä teoksia:
Gabriela Herstik: Craft: how to be a modern witch (2018);
Ronald Hutton: The Witch: a history of fear, from ancient times to present (2017);
Jeffrey Burton Russell: A new history of witchcraft: sorcerers, heretics & pagans (2007);
Nevill Drury: Magic and witchcraft...
Tietoja oman vanhemman sukulaissuhteista voi pyytää seurakunnalta tai maistraatilta. Jos äitisi on kuulunut kirkkoon, on mahdollista, että kasteen yhteydessä on merkitty kirkonkirjoihin myös isän nimi. Sinun kannattaisi varmaankin ensimmäiseksi ottaa yhteyttä äitisi seurakunnan kirkkoherran virastoon tai alueen maistraattiin. Äitisi syntymän aikoihin on kunnissa jo toiminut myös lastenvalvoja, joka olisi merkinnyt tiedon ylös, jos äitisi on syntynyt avioliiton ulkopuolella. Näistäkin papereista voisi löytyä tieto isästä. Mikäli äitisi kasvatusisä on adoptoinut hänet, pitäisi löytyä oikeusasiakirja. Tietoja pitäisi siis löytyä kunnan arkistosta. Voisit kysyä neuvoa kunnan sosiaalityöntekijöiltä...
Äänikirjat palautuvat kyllä itsestäänkin, mutta varsinkin varatuimmat olisi hyvä palauttaa heti kun on ne kuunnellut. Jos kuuntelet äänikirjaa selaimen kautta niin kuunteluikkunassa on linkki Palauta laina. Lainan voi palauttaa selaimessa myös oman kirjahyllyn kautta. Jos käytät Ellibs-sovellusta niin mene omaan kirjahyllyyn, napauta kerran lainaa ja valitse Palauta laina.
Viimeinen suomeksi julkaistu tietosanakirjasarja oli 8-osainen Factum, jota julkaistiin vuosina 2003-2005. Uusin ruotsinkielinen on Uppslagsverket Finland, jonka viimeinen osa ilmestyi vuonna 2007.
Yksittäisiä tietosanakirjoja ilmestyy vieläkin, etenkin lapsille (esimerkiksi Koululaisen pikkujättiläinen, 2019 ja Koululaisen suuri ensyklopedia, 2014).
Vuonna 1989 julkaistu kuvakirja Nurinkurin-Nuuti sopisi kuvaukseen. Sen tekijä on virolainen piirtäjä ja animaatio-ohjaaja Priit Pärn. Kirjan Nuuti teki kaiken päinvastoin kuin muut. Niinpä hänet lähetettiin Nurinkurilaan, missä hedelmät syövät ihmisiä ja kivet ovat pehmeintä mitä löytyy.
Kirjasta on teksti- ja kuvaotteita oheisessa blogissa:
http://penttimurole.blogspot.com/2015/04/slavasta-nurinkurin-nuutiin-ly…
Olisiko kyseessä Anthony Brownen tekemä kuvakirja Tunneli? Kirjassa on sisarukset, jotka riitelevät paljon. Poika haluaa mennä tyttöä pelottavaan tunneliin ja tytön on voitettava pelkonsa ja mentävä perässä. Tyttö löytää lopulta patsaaksi jähmettyneen veljensä. Jyväskylän pääkirjastossa kirja on varastossa, mutta kirjan voi pyytää lainaan lastenosaston tiskistä tai siitä voi tehdä verkkokirjastossa varauksen.
Mikäli tarvitsemasi kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, sitä ei tilata kaukolainaan toiselta paikkakunnalta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pääkaupunkiseudulla on lukuisia muita kirjastoja (esimerkiksi tieteelliset kirjastot), joiden kokoelmat ovat kaikkien kansalaisten käytettävissä.
Finna.fi-hakupalvelulla ja Frank-monihaulla voit tutkia, löytyisikö tarvitsemasi kirja jostain pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai esimerkikisi jonkin ammattikorkeakoulun kirjastosta.
https://finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Kyseessä on Eric O. W. Ehrströmin runo Perhosentoukka (suom. Otto Manninen).
Runo on luettavissa esimerkiksi teoksista Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies, Kirjayhtymä, 1997), Leijona se venytteli : 100 vuotta suomalaista lastenrunoutta (toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, Lasten keskus, 2017) ja Aukusti Salon Meidän lasten aapinen, josta on otettu useita painoksia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eric_O._W._Ehrstr%C3%B6m
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Kyseessä on todennäköisesti Luke Rhinehartin romaani Pelastukoon ken voi (Long voyage back), joka ilmestyi suomeksi vuonna 1983. Kansikuva ja juonikuvaus löytyvät esim. Risingshadow-sivustolta: https://www.risingshadow.fi/library/book/1119-pelastukoon-ken-voi.
Etelä-Afrikan apartheidiä käsitteleviä suomenkielisiä kaunokirjoja löytyy yli 30 kappaletta Kirjasampo (kirjasampo.fi) -järjestelmän kautta.
Keskeisiä kirjailijoita ovat mm. André Brink, J.M. Coetzee, Nadine Gordimer sekä Alan Paton, joilta on käännetty useita kirjoja suomeksi. Osa kirjoista on dokumentaarisia, jännitystä ja romantiikkaakin löytyy. Myös yksi hyvin kriittisesti aihettaan käsittelevä sarjakuva-albumi Anton Kannemeyerin Pappa Afrikassa (2014) on käännetty suomeksi. Ainoa suomalaisen kirjoittajan teos on Kaarina Toivolan Nkwe-linnun huuto (2009).
Välitimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sählöpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi mistä laulusta voisi olla kyse! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä laulua?
Merja Rantamäen laulu Jossain (1977) on alkuperäiseltä nimeltään Det gör detsamma, tekijöinä Bert Österlund ja Rosemarie Gröning. Suomalaiset sanat ovat Juha Vainion, http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=se+on+jossain&ID=7ed133… ja https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Hei,
Joensuun kaupunginteatterin tuoreesta historiikista en löytänyt mainintaa, joten käännyin kaupunginteatterin puoleen. Sieltä sain seuraavanlaista tietoa:
"Olisikohan ollut kyse monologista ”Avain – Luulevaisen Sydämen yksinpuhelu”, jota esitti Leo Riuttu? Tinfon esityshaussa sille on merkitty 10 esityskertaa vuosina 1966-67. Se olisi hyvinkin voinut käydä vierailemassa Joensuun kaupunginteatterissa."
(ILONA on suomalaisen teatterin tietopankki, jonka verkkoversion ovat toteuttaneet yhteistyössä Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo)
Leo Riutussa voi olla samaa näköä nuoren Tarmo Mannin kanssa, joten voisiko kyseessä olla tämä esitys. Mannin yhteydestä Avain-monologiin ei ainakaan alustavassa etsinnässä löytynyt...
Välitimme kysymyksesi edelleen, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi kyseisen runon! Ilmoitamme mikäli vain saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku lukijoistamme kyseistä runoa?
53 viittaa ei-synnynnäiseen läppävikaan (Vitia valvularum cordis acquisita), B II -tarkenne toiminnanvajauksettomaan tapaukseen.
54 viittaa sydänlihaksen sairauksiin (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica), B I lievään, täysin toiminnanvajauksettomaan tapaukseen. 54.2 kuulostaa erikoiselta, sillä alaluokat on merkitty kirjaimin. Olisikohan kyseessä 54a, eli sepelvaltimojen toiminnanvajaus (Insufficientia arteriarum coronarium cordis)?
Kanadassa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen asteittain 1920 -luvun alussa. Syynä olivat ongelmat Kanadan ja USA:n rajaliikenteessä. Kanadan itäisessä osassa Uudessa Ranskassa liikenne on kuitenkin aina ollut oikeanpuoleista. Ks. lisää Wikipediasta, Left- and right-hand traffic (https://en.wikipedia.org/wiki/Left-_and_right-hand_traffic#cite_note-cbc-39)
Tuntomerkit sopisivat amerikkalaisen kirjailijan Dalton Trumbon romaaniin Sotilaspoika. Se tosin sijoittuu ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Sairaalassa makaava haavoittunut, jalaton ja kädetön sotilas opettelee kommunikoimaan tuntoaistillaan, morsettamalla päällään. Alkuteos ilmestyi vuonna 1939 ja Pentti Saarikosken suomennos 1973.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilaspoika_(romaani)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub1fa88b5-10da-4188-a78e-0fc48f13f8dd
