Jorma Keräsen kirja Mäntylä, talo Paltamon Mieslahdessa (2007) kuuluu mm. Suomussalmen pääkirjaston, Humanistisen ammattikorkeakoulu Hurman ja joidenkin korkeakoulukirjastojen (Oulu, Turku, Åbo Akademi ja Jyväskylä) kokoelmiin, mutta joissakin teos on lainattavissa vain lukusaliin.
Voit tehdä Jorma Keräsen teoksesta Mäntylä, talo Paltamon Mieslahdessa kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
Kyse on joko Modest Musorgskin kahdesta pianosävellyksestä tai sitten niistä tehdystä orkesterisovituksesta. Pianokappaleiden nimet ovat Krimin etelärannalla (1879) ja Lähellä Krimin etelärantaa (1880). Venäjästä litteroituna nimet ovat Na južnom beregu Kryma ja Bliz južnogo berega Kryma. Walter Goehr teki niistä sovituksen orkesterille, jota on kutsuttu yhteisnimellä Pictures from Crime (Muistoja Krimiltä).
Helmet-kirjastojen kokoelmista alkuperäiset pianoversiot löytyvät cd-levyltä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1685685?lang=fin
Useita versioita on myös kirjaston Naxos-verkkopalvelussa. Ne löytyvät hakusanoilla Mussorgsky ja Crimea.
Sen sijaan orkesteriversio vaikuttaa harvinaiselta. Sen on levyttänyt Philharmonia...
Pääkaupunkiseudulla 24 Helmet-kirjastoa tarjoaa mahdollisuuden Celia-verkkoasiakkaaksi rekisteröitymiseen. Vantaalla näitä kirjastoja on kolme, Tikkurilan kirjasto, Hakunilan kirjasto ja Pointin kirjasto. Mikään edellä mainituista kirjastoista ei edellytä ajanvarausta rekisteröitymiseen.
Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut voi pudotusvalikosta etsiä luettelon kirjastoista, joissa pääkaupunkiseudulla voi rekisteröityä Celia-verkkoasiakkaaksi. Muutamassa kirjastossa pitää rekisteröintiin varata aika. Voit tarkistaa asian helposti sen kirjaston sivuilta, jossa haluat käydä rekisteröitymässä.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut...
Metallitöiden harrastuspohjainen kurssitarjonta näyttää olevan vähissä. Espoosta sitä ei näytä nettihaun valossa olevan tarjolla ollenkaan työväenopistossakaan, mutta Helsingissä kuitenkin löytyy tammikuussa ainakin yksi työväenopiston kurssi tammikuun puolivälissä. Seuraavan linkin kautta näet ne tulevat kurssit joilla on tilaa pääkaupukiseudulla. Huomaathan, että vastaussivuja on kaksi ja esim. 15.1.2020 alkavat kurssit näet sivulla 2. https://ilmonet.fi/#fi/search/txt=metalli/com=3,6,5,4,7/notfull=1
Fiksaation sanakirjamerkitys on kiinnittäminen, kiinnittyminen, kestävöiminen, fikseeraaminen, fiksoiminen; fysiol. katseen kiinnittäminen kohteeseen; psyk. takertuminen totunnaiseen menettelyyn esim. ongelmanratkaisussa t. kehityksen takertuminen jhk vaiheeseen t. kiintymyksen takertuminen jhk varhaisemman vaiheen kohteeseen. (Kielitoimiston sanakirja, verkkoversio)
Lääketieteen termit -teoksen (Duodecim, 2007) mukaan fiksaatio merkitsee psykoanalyysissä 2) (seksuaalisen) toiminnan jääminen aikaisemman kehitysvaiheen tasolle.
Yleiskielessä sanaa käytetään kevyemmin. Kuvaamasi pakottava matkustamisen halu ei välttämättä ole suoranaisesti fiksaatio sanakirjamerkityksessä. Halu matkustaa ei ole myös...
Kyse oli varmaankin Nina Kokkisen kirjasta Totuudenetsijät - esoteerinen henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa. Vastapaino. 2019. Esittelyteksti kustantajan sivulla https://vastapaino.fi/sivu/tuote/totuudenetsijat/2449998
Kysymyksesi oli kirjoitettu provokatiiviseen muotoon. Voin tulkita kysymyksen esimerkiksi niin, että kaipaat tietoa kulttuureista ja uskonnoista, jotka mahdollistavat matriarkaatin tai matrilineaarisuuden ts. yhteisöjä, joissa naiset hallitsevat ja sukulaisuus lasketaan äidin mukaan.
Näistä yksi esimerkki voisi olla Länsi-Kiinan alueella elävä mosuo-kansa. Heidän yhteisönsä on matriarkaattinen. Mosuoiden perinteinen uskonto on perinteinen luonnonuskonto daba. Siinä palvotaan äitijumaluutta. Osa mosuoista noudattaa tiibetiläistä buddhalaisuutta. http://factsanddetails.com/china/cat5/sub87/item182.html
Mosuoista kertoo esimerkiksi suomeksikin käännetty kirja Choo, WaiHong : Naisten valtakunta. (Helsinki. 2018).
Oli sitten ruumis haudassa tai ei, ihmisen kuoltua alkaa samankaltainen prosessi. Ensin ruumis alkaa jäähtyä, kunnes se kohtaa ympäristön lämpötilan. Sen jälkeen alkaa kudosten hajoaminen, mikä aiheutuu ihmisen omissa soluissa olevista entsyymeistä. Solukalvojen toiminta loppuu ja entsyymit alkavat syödä ihmissen kudosta. Varsinaisen mätänemisen aloittavat siis elimistön omat bakteerit, jotka lähtevät liikkeelle suolistosta. Maahan haudattu ruumis hajoaa hitaammin kuin esimerkiksi hautaamaton, ilman kanssa kosketuksissa oleva ruumis.
Lähteitä ja lisätietoa aiheesta:
https://www.ts.fi/lukemisto/1074176502/Aimo+Massisen+kyselypalsta+Aimo+annos+Kuinka+nopeasti+ruumis+maatuu
http://www.kysy.fi/kysymys/ihmisen-hajoaminen-...
Käytettävissämme olevista lähteistä ei löytynyt juuri muuta tietoa Barentsin meren legendoista tai taruista kuin että purjehtijat ovat kutsuneet merta 'paholaisen tanssilattiaksi' vaikeiden purjehdusolosuhteiden vuoksi. Kahlasimme suomen- ja englanninkielistä aineistoa, sekä internetlähteitä. Todennäköisesti venäjäksi tai norjaksi aiheesta varmastikin voisi löytyä paremmin tietoa.
Lähteet:
http://www.thejournal.co.uk/news/north-east-news/warming-to-cap-art-4559364
Bellmanin lauluisto suuri osa ylisti juomista tai muita elämän iloja. Ehkä kaikkein kuuluisin on Fredmanin laulu nro 21, jonka alkukieliset sanat alkavat Så lunka vi så småningom ... . Suomeksi "Juokaamme veikot" Laulun kuuluisassa kertosäkeessä todetaan .. tag då dig en sup, ta dig sen dito en, dito twå... Suomennettuna säe kuuluu ota yks, ota kaks ota kolmaskin ... Alkukieliset sanat esimerkiksi laulukirjasta Våra vackraste visor & ballader. Urval Ingemar Hahne (Oslo, 2005). Suomenkieliset sanat voi löytää ainakin laulukirjasta Juomalauluja II (Helsinki. 2017). Suomentaja Reino Hirviseppä. Vesa-Matti Loirin esittämänä laulu on ainakin vinyylillä Ennen viimeistä maljaa ja Lauluni aiheet II. Loirin launun on...
Oletko lukenut J. R. R. Tolkienin Hobitti, eli Sinne ja takaisin -kirjan, Taru sormusten herrasta -trilogian tai George R. R. Martinin A Game of Thrones -kirjasarjan? Kotimaisia, fantasiamaailmaan sijoittuvia kirjoja ovat esimerkiksi Emmi Itärannan Kudottujen kujien kaupunki, Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi ja Maria Turtschaninoffin Maresi-kirjat.
Netistä löytyy myös sivustoja, joilta voi etsiä kirjasuosituksia aiemmin lukemiensa kirjojen perusteella. Esimerkiksi Kirjasampo (https://www.kirjasampo.fi/) ja Goodreads (https://www.goodreads.com/) ovat tällaisia. Kirjasammon sivuilla suositellaan aikuisille muun muassa George R. R. Martinin teosta Valtaistuinpeli ja Andrzej Sapkowskin kirjaa Viimeinen toivomus. Lista löytyy...
Lauluja, jossa annetaan mennä, on kyllä, mutta aivan noilla sanoilla en löytänyt. Heidi Kyröä kuuntelin ja lähimmäs jäähyväisiä osui Ethän suremaan jää, mutta ehkä se ei ole tuo laulu, https://www.youtube.com/watch?v=k4zObY-7o5Q. Kuinkahan vanha kappale tämä on? Tuollainen saman tyyppiseltä kuulostava aika tuore olisi Laura Närhen Mä annan sut pois. Muita vaihtoehtoja ovat Katja Kärkisen Annan sun mennä tai Chisun Mun koti ei oo täällä, joka sisältää sanat Anna mun mennä. Kasevan Tyhjää -kappaleessa toinen on jo mennyt, Jipun kappaleessa Hei, me erotaan ollaan lähdössä myös ja Eija Kantola laulaa Erotaan vaan. Näitä voi käydä kuuntelemassa Youtubesta, youtube.com.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaisi...
Mika Keränen on kirjoittanut toistakymentä lasten- ja nuortenkirjaa viroksi ja osa näistä on suomennettu. Keräsen kirja Peidetud hõbedane aardelaegas (suom. Hopeinen aarrearkku, 2010) valittiin Virossa vuoden 2009 parhaaksi lastenkirjaksi ja se sai Viron kulttuurirahaston kirjallisuuspalkinnon. Mika Keränen kirjoittaa suorasanaista kaunokirjallisuutta. Hänen teoksiaan on esitelty mm. Ismo Loivamaan kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9 (ilmestynyt v. 2013, kustantaja Avain)
Tyypillisestä tekstistä voisi sanoa vaikkapa sen, että se on sekoitus seikkailua, vauhtia ja leppoisaa tunnelmaa. Keräsen kirjoista löytyy kohtuullisen paljon blogikirjoituksia ja kirja-arvosteluita mm. Goodreads-sivustolta (https://www....
Kirjastoista ei löydy S Merikarttaa cd-muodossa. Suomen navigointiliitto myy paperimuotoisia merikarttoja, mutta ei cd:nä. Heiltä löytyy paperimuodossa S Saimaan kanava –merikartta.
Tietojemme mukaan cd-merikarttojen valmistus on lopetettu.
Netistä löytyy kyllä erilaisia maksullisia sovelluksia nobiililaitteisiin.
"Laps hankeen hukkuu unhoittuu" liittyy joulun vieton alkuperäiseen syyhyn eli Jeesus-lapsen syntymään.
Kaikki ulkoinen jouluun liittyvä (ruoka, lahjat, koristeet, läheiset ihmiset ym.) ovat pääasia eikä enää muistetakaan juhlan alkuperäistä syytä.
Kyseisellä kielikuvalla ilmaistaan, että Jeesus-lapsi unohtuu helposti kokonaan jouluna.
Leppävirran kirjastosta vahvistettiin, että nämä ylimääräiset h-kirjaimet eivät kuulu savolaismurteisiin, eivätkä siis myöskään pohjoissavolaiseen Leppävirran murteeseen. Hirvenliha leppävirtalaisittain lausuttaisiin lähinnä "hirvelliha" ja ja Heikin rukiissa "Heikir rukkiissa".
Kirjaston synonyymisanastoissa ei silta-sanaa mainittu,eli sille ei niistä löytynyt synonyymeja. Sanalla silta on monia merkityksiä, ainakin kuvainnollinen (esim. aasinsilta), silmälasien ja hammasproteesin silta, voimistelun silta-asento, kulkuneuvon rakenteiden silta (esim. laivan komentosilta), aseman lastaussilta ja murteellisesti lattian merkityksessä käytettävä silta. Lähde Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ Näiden merkitysten kautta ehkä voisi synonyymejä löytyä, mutta meidän lähteidemme kautta niitä ei löytynyt.
Yleisistä kirjastoista ei löytynyt, myöskään Tilastokirjastosta ei, mutta sieltä ehdotettiin Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin puoleen kääntymistä, https://www.helsinki.fi/fi/kriminologian-ja-oikeuspolitiikan-instituutti. Julkaisuista etsimällä en löytänyt tällaista, mutta insituutissa voitaisiin osata sanoa tarkemmin, onko tämän kaltaista tutkimusta lainkaan tehty tai tekeillä.
Vili Vilperi -nimisessä animaatioelokuvassa koala Vili Vilperi lähtee etsimään isäänsä herra Vilperiä, jonka uskotaan kadonneen ja kuolleen seikkailuissaan tutkimusmatkalla Australiassa. Elokuvaa näkemättä asia ei selviä. Alla linkki elokuva tietoihin:
https://www.finnkino.fi/event/303126/title/vili_vilperi_-elokuva/
