Kone on suomen vanhin hissejä rakentava yhtiö. Heidän historiikkinsä mukaan:" Ensimmäiset KONEen valmistamista osista kootut hissit asennettiin vuonna 1918 Helsinkiin. Sodan jälkeen hissien kysyntä oli vähäistä, ja KONE valmistikin vain neljä hissiä vuonna 1918. Luku kasvoi sataan vuonna 1924. Vuoteen 1928 mennessä KONE valmisti jo hissin päivässä."
Kone tosin maahantoi hissejä ruotsista jo 1910, mutta niistä en löytänyt tarkempaa tietoa. Kenties Kysy museolta -palvelu osaisi vastata tarkemmin?
Kuvia Suomen vanhimmasta vielä käytössä olevasta hissistä löytyy YouTubesta.
Lisäksi löysi Koneen julkaiseman Hissibongarin oppaan, joka liityy Helsingin kulttuuripääkaupunkivuoteen 2012.
Tekijänoikeus koskee kaikkea julkaisemista. Tietoa tekijänoikeudesta löytyy Tekijänoikeus.fi-sivustosta sekä Sanastosta, jonka kautta voi myös hakea julkaisulupaa.
Yli 70-vuotta sitten kuolleiden kirjailijoiden tekstejä voi käyttää, ja tekijänoikeus koskee myös kääntäjiä.
Ilmatieteen laitoksen sivuilla selvitellään säähän liittyviä termejä. Sieltä löytyy mm. ilman kosteuden määrää ilmaisevia suureita tai sateen eri olomuotojen termejä, mutta varsinaisia meteorologisia määritelmiä kysymillesi adjektiiveille ei löytynyt:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tunne-termit-ymmarra-saatiedotus
Voit maksaa maksut muissa kirjastoissa. Helsingissä voi edelleen maksaa käteisellä näissä kirjastoissa: Itäkeskus, Kallio, Malmi, Pasila, Pohjois-Haaga, Rikhardinkatu ja Töölö. Sinulle lähin mahdollisuus olisi varmaan Itäkeskuksen kirjasto.
Etymologisen sanakirjan (Suomen sanojen alkuperä 1: A-K) mukaan killinki eli Ruotsin vallan ajan rahayksikkö on vanhassa suomen kielessä ollut muodossa skillinki. Sanan merkitys on ollut myös 1/48 taalaria, kolikko ja lantti. Samaa kantaa ovat varhaisruotsin skilling, muinaisruotsin skillinger, muinaisnorjan skillinger, keskialasaksan schilli(n)c ja norjanlapin skillig.
Suomenkielisistä kirjoista hyvän yleiskuvan aiheeseen antaa Christopher Daniellin "Matkaopas historiaan: Englanti" (Unipress). Kirjaa on saatavissa Helmet-kirjastoista kolmeakin eri painosta, joista tuorein on nimenltään yksinkertaisemmin "Englanti". Niteitä on saatavissa useista kirjastoista, jotka selviävät parhaiten helmet.fi -sivulta etsimällä esimerkiksi tekijän nimellä.
Hyviä englanninkielisiä yleisteoksia ovat nämä helmet-kirjastoista saatavat kirjat:
Tombs, Robert: The English And their History (Penguin)
An Illustratred History of Britain (Longman)
Daisarit on slangisana, Helsingin slangia. Daisarit sanaa on käytetty Helsingin slangikielessä jo 1940-luvulta lähtien (lähde: Heikki Paunonen: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii: Stadin slangin suursanakirja vuodelta 2000. Edvard Eddu Janzonin kirjassa Rundi stadis, välil snadis on stadin slangisanasto, jossa myös mainitaan daisarit. Kirja kertoo 1950-luvun Helsingistä. Molemmat em. kirjat eivät kerro enempää kyseisen slangisanan alkuperästä.
Sähkölukot saavat usein virtansa paristoista, eikä sähkökatkos silloin ole ongelma. Sähkö- tai älylukoista tietoa esim. allaolevilta sivuilta.
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame/avain-on-pian-historiaa-163864/
https://kaski.fi/alylukot/
Perusteellinen tietoteos aiheesta on Sähköinen oviympäristö -kirja, jossa on tietoa mm. määräyksistä, ohjeista ja suosituksista. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2310835__SS%C3%A4hk%C3%B6inen%20oviymp%C3%A4rist%C3%B6%20__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Teoksessa Musliminimiä (Mäkynen,Sainabu) (sivu 37) nimi Jafar tai Ja'far tarkoittaa "lähde, puro, Profeetan (saas) seuralainen ja serkku".
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1840431__Smusliminimi%C3%A4%20__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Asian selvittely kesti jonkin aikaa...
Tuloksena: "Ainakin Oodissa on käytettävissä mediatyöasemia, joissa on blue ray –asema.
Osa mediatyöasemista on jo auki ja käytettävissä. Tervetuloa.
Suosittelemme etukäteen varattua aikaa, koska laitteet on suosittuja.
Varaamosta näkee tarkemmat tiedot.
https://varaamo.hel.fi/search?search=mediaty%C3%B6asema&unit=tprek%3A51342"
Blue ray -levyjä voi käyttää myös lasten peliasemilla, mutta ne ovat tällä hetkellä suljettuja useissa kirjastoissa (ja normaaliaikana hyvin varattuja)
Tarvitaan aihe, käsikirjoitus ja kohderyhmä. Tarvitset ideallesi myös hyvän myyntipuheen, joka esitetään mahdolliselle ostajalle.
Seuraavista teoksista voit saada hyviä vinkkejä:
Televisioformaatti ja kulttuurinen neuvottelu / Heidi Keinonen
https://bit.ly/2N4q1gv
Tuottajan käsikirja / Elina Saksala
https://bit.ly/2YLG2O5
Apua käsikirjoituksen tekemiseen löytyy mm. tästä teoksesta:
Käsikirjoittamisen taito / Anders Vacklin & Janne Rosenvall
https://bit.ly/2URAMqM
Yle kertoo tarjontaspekseillä keskeisimmät sisältö- ja julkaisutarpeet tulevalle vuodelle ja ohjaa niiden avulla sekä omatuotantoista että ulkopuolelta hankittavaa sisältötarjontaansa. Tarkempia genrealueen tarpeita voi tiedustella...
Hei,
samankaltaiseen kysymykseen on tässä palvelussa vastattu aikaisemmin, laitan linkin vastaukseen.
Sananlasku ei ole aivan sama mutta hyvin samankaltainen. Voisiko kyseessä olla tämä kiinalainen sananlasku?
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjasta-loytyy-ilmeisesti-kiinalainen
Eeva-Liisa Mannerin runo Oli naapuri, jolta meni mitat ja puntit sekaisin on kokoelmasta Kamala kissa (1976) sikermästä Mörököllin ajatuksia.
Runon voit lukea myös Mannerin kootuista runoista Kirkas, hämärä, kirkas (toim. Tuula Hökkä, 1999) sivulta 491.
"Simeoni herneet keittää, Timo sekaan suolat heittää...", lauloivat toukolaiset pilkkalaulussaan Seitsemän miehen voima.
Impivaaran joulupöydässä veljeksillä oli seitsemän reikäleipää, kaksi tammipöytyrillistä höyryävää karhun-lihaa ja kiulullinen olutta. Tämänkin ehtoollisen olivat rakentaneet Timo ja Simeoni. Romaanissa ei tietääkseni kerrota leipomisista, mutta käyhän siis ilmi, että keittiökykyä veljeksillä oli, ja usamminkin romaanissa syödään. Ruokapöytä oli oiva näyttämö paljoille puhumisille, jotka usein johtivat tärkeisiin päätöksiin.
Vastaus on saatu Aleksis Kivi seuran asiantuntijalta.
Hyönteishotellien pitäjien ja muiden aiheesta kiinnostuneiden kannattaa katsoa Maa- ja metsätalousministeriön sivusto https://hyonteishotellit.fi/ tai YLE;n Pelasta pörriäinen -kampanjan sivusto osoitteessa https://yle.fi/aihe/kategoria/luonto/pelasta-porriainen
Etsitte tekstiä, jolla osallistuitte Raittiuskirjoituskilpailujen kilpailuun joko vuonna 1951 tai 1952. Selvitin asiaa olemalla yhteydessä Raittiuden ystävät -keskusjärjestöön, josta sain lisätietoa noista kirjoituskilpailuista. Raittiuskilpakirjoituksia järjestettiin yhteistyössä paikallisten raittiusyhdistysten ja Suomen opettajain raittiusliiton kanssa.
Käyttäessäni Suomen opettajain raittiusliittoa haussani Kansalliskirjaston hakupalvelussa, sain vastauksesi monia Kansalliskirjaston kokoelmaan kuuluvia valmistekirjasia, joissa on Raittiuskirjoituskilpailussa käytettyä aineistoa. Sain Kansalliskirjastolta apua. Suomen opettajain raittiusliiton arkisto sisältyy Nuorisokasvatusliiton arkistoon, jota säilytetään...
Taivaalle suuntautuvia voimakkaita valosäteitä on käytetty joitakin vuosia sitten Lux Helsinki -tapahtumassa ja sodan aikana ilmatorjunnassa, mutta tähtitornit toimivat parhaiten pimeässä. Ilmatorjunnan valonheittimiä on lainattu ja kaupallisia valonheittimiä käytetty valotapahtumissa.
Lähde:
https://ilmatorjuntamuseo.fi/
Nimike- ja asiasanatietojen perusteella Vaski-kirjastojen kokoelmista ei löydy kontaktivärjäystä käsitteleviä kirjoja. Ei ainakaan sellaisia, jotka keskittyisivät pelkästään kyseiseen aiheeseen.
Erilaisia painomenetelmiä käsitteleviä kirjoja löytyy kyllä runsaasti, mutta ne käsittelevät pääasiassa kuvien painamista kankaille. Nämä kirjat löytyvät luokasta 65.44 (Kankaanpainanta).
Luokasta 75.11 (Grafiikan materiaalit ja tekniikat) löytyy runsaasti eri painomenetelmiä sekä niiden prosesseja ja materiaaleja käsitteleviä kirjoja. Tämän luokan kirjojen joukosta saattaa hyvinkin löytyä teoksia, jotka sisältävät tietoa kontaktivärjäyksestä paperille.
Kirjastosta löytyvistä askartelu ja käsityökirjoista saattaa myös löytyä tietoa...
