Hei!
Ensinnäkin voit palauttaa kirjat Kannelmäen kirjastoon tai mihin tahansa muuhun Helmet-kirjastoon (Espoon, Helsingin, Vantaan tai Kauniaisten kirjastot). Maksua noista lainaamistasi kirjoista ei mene. Kirjaston aineisto ei eräänny sellaisena päivänä, kun kirjasto on kiinni. Eräpäiviä, jotka osuivat Koronan aiheuttaman sulun ajalle, siirrettiin keskitetysti Helmet-kirjastojen toimesta eteenpäin.
Etsitty novelli saattaisi olla Crucifixus etiam, jonka on kirjoittanut Walter M. Miller, jr. Se on ilmestynyt suomeksi Robert Silverbergin toimittamassa novellikokoelmassa Huomispäivän maailmat : kymmenen tieteiskertomusta (Gummerus, 1971).
Crucifixus etiam tapahtuu Marsissa. Kääriäkseen vähän ylimääräistä rahaa sen päähenkilö Manue Nanti ottaa osaa Mars-projektiin, jonka "päämääränä oli tehdä Marsista asuttava paikka siirtolaisille niin että he eivät tarvitsisi enää maapallon tukea ja selviytyisivät ilman happilaitteita, eristyspukuja ja monia eri lisälaitteita joita ihmisen nyt oli käytettävä pysyäkseen hengissä neljännellä planeetalla".
Ilmeisesti kyseessä on vanha sammutin. Suutinosa on kartion kapeassa päässä ja kahvasta on pidetty käsin kiinni. Finnan kuvahaulla tällaisista löytyy useita esimerkkejä hakusanalla "sammutin" tai "sammuttaja". Kotimaisen Lux-sammuttimen kuvateksti mainitsee laitteen jauhesammuttimeksi ja esimerkiksi saksalainen Pluvius oli vesikäyttöinen: "Laukaisu avaan säiliön, josta vapautuva kemikaali aiheuttaa veden ylipaineen säiliössä ja saa veden suihkuamaan ulos." Kysyjän lähettämän kuvan laitteen kyljessä oleva teksti ei oikein näy kunnolla. Se voisi antaa osviittaa sammuttimen toimintaperiaatteesta.
Emme varsinaisesti ole päteviä antamaan antiikkiesineille hinta-arvioita. Huutokauppa Bukowskin verkkosivuilla vanhalle...
Goottilaisten romaanien sarjaan katsotaan kuuluvan seuraavat teokset:
Bellefleur (1980)
A Bloodsmoor Romance (1982)
Mysteries of Winterthurn (1984)
My Heart Laid Bare (1998)
The Accursed (2013)
Näistä Bellefleur on suomennettu:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4263
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "henkitoreissaan" tarkoittaa "kuolemaisillaan, kuoleman kielissä, henkihieverissä".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/henkitoreissa
Mutta mistä sanonta "olla henkitoreissaan" juontuu? Suomen murteiden sanakirjasta löytyy Alatornion murteesta sana henkitori, joka tarkoittaa hengitysteitä, keuhkoputkia ("henkitorvea"?).
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=henkitori&sms_id=SMS_8ee0b3e9443e837721054acc6f0573ec
Teoksessa Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, 1968, (s. 156) *tore : henkitoreissaan viittaisi verbiin torata, alk. 'taistella' ("olotilan nimi" luvussa Yksinkertaisia verbikantaisia nomininjohtimia). Kotimaisten kielten keskus...
Kuoriaiset ja hyönteiset ovat tavallisesti sammakoille helppoa ravintoa, mutta Epomis-suvun maakiitäjäiset ovat onnistuneet kääntämään tämän asetelman päälaelleen: ne syövät sammakkoeläimiä kaikissa elämänvaiheissaan, toukkina ja aikuisina.
Niko Kettunen, Sammakon viimeinen kiusaus. Helsingin Sanomat 29.3.2016
Amphibian - Adult Epomis interaction
Aivan tuoreita suomenkielisiä tietokirjoja apartheidista ei ole, mutta tässä muutamia:
Tietokirjallisuutta:
Mikko Uola: Suomi ja Etelä-Afrikka : kanssakäyminen ja käsitykset toisesta osapuolesta 1800-luvulta apartheid-kysymyksen kärjistymiseen (1974)
Marko Auer: Apartheid : 5 erää Etelä-Afrikan todellisuudesta (1986)
Kimmo Kiljunen ja Satu Lehtonen: Mustavalkoinen Etelä-Afrikka : apartheid, Suomi ja kansainvälinen eristäminen (1990)
Nelson Mandela: Pitkä tie vapauteen : omaelämäkerta (1995)
David Mason: Matkaopas historiaan : Etelä-Afrikka (2005)
Annu Kekäläinen: Valkoista mustalla : kertomuksia väristä, väkivallasta ja...
Aivan täysin näihin tuntomerkkeihin osuvaa elokuvaa ei löytynyt. Paljon samanlaisia elementtejä sisältää elokuva Nuori Hannibal (Hannibal Rising) vuodelta 2007. Tiivistelmän elokuvan juonesta voit lukea esimerkiksi Wikipedia-artikkelista https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuori_Hannibal_(elokuva)
Kun elokuvaan tai johonkin muuhun mediaan sijoitetaan tietoisesti jokin tuote, logo, mainos tai palvelu, puhutaan tuotesijoittelusta. Yritykset maksavat esimerkiksi elokuvan tekijöille tuotteen näkyvyyden, kuten tuotteen käytön ja esiintymisajan perusteella. Tuotesijoittelua voidaan korvata myös muilla tavoin, vaikkapa tarjoamalla markkinoitava auto kuvausryhmän käyttöön kuvausten ajaksi. Toisaalta myös elokuvan tuotanto hyötyy saadessaan realistista rekvisiittaa.
Suomessa 1.1.2015 voimaan tullut tietoyhteiskuntakaari sääntelee televisiotoiminnassa myös tuotesijoittelun periaatteita. Katsojille on selkeästi ilmoitettava, että ohjelmassa on tuotesijoittelua.
Tuotantoyhtiö ja mainostava yritys laativat tarkan...
Jätteiden kierrätys on aina tärkeää materiaalista riippumatta. Vertailevaa tutkimusta muovin ja biojätteiden kierrätyksestä ei löytynyt.Muovi on arvokas ja hyödyllinen raaka-aine, jota voidaan uusiokäyttää materiaalina (materiaalikierrätys) tai hyötykäyttää energiana (poltto). Sen prosessoiminen uudestaan ei vaadi paljon energiaa. Linkeissä tietoa muovin kierrätyksestä:https://www.plastics.fi/fin/muovitieto/muovit_ja_ymparisto/muovien_kierratys/https://www.muovikuuluukiertoon.fi/http://www.uusiomuovi.fi/fin/pakkaus_kiertaa/muovien_kierratys/Muovin kemiallisesta kierrätyksestä:https://www.neste.com/fi/puhtaammat-ratkaisut/ratkaisut/jatemuovi-korvaamaan-raakaoljya/mita-muovien-kemiallinen-kierratysKemiallinen vai mekaaninen kierrätys?https...
Yleiskuvaa teollisuuden ja elämäntapojen kehityksestä aikavälillä 1850–1915 kannattaa lähteä etsimään esimerkiksi Suomen historian yleisesityksistä. Saatavilla on useita koko Suomen historian kattavia yleisesityksiä, tiettyihin aikakausiin keskittyviä teoksia sekä johonkin teemaan syventyviä teoksia.
Yksi tuore teos on Juhani Koposen ja Sakari Saaritsan toimittama Nälkämaasta hyvinvointivaltioksi: Suomi kehityksen kiinniottajana (2019), joka käsittelee Suomen taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä 1500-luvulta nykypäivään. Teoksesta löytyy esimerkiksi Sakari Saaritsan kirjoittama artikkeli "Miten Suomi lakkasi olemasta kehitysmaa? Taloudellinen ja inhimillinen kehitys 1800- ja 1900-luvuilla". Toinen tuore esitys on Pertti Haapalan...
Kyyti-kirjastoissa on joitakin oppaita ammattikorkeakouluun pyrkiville. Alla linkki kirjoihin:
https://kyyti.finna.fi/Search/Results?lookfor=ammattikorkeakoulu*+p%C3%A4%C3%A4syko*&type=AllFields&limit=20
Valaiden kehityshistoria on yksi evoluution mielenkiintoisimmista. Nykytietämyksen mukaan valaat ovat todellakin kehittyneet maalla eläneistä sorkkaeläimistä. Lähin valaiden elossa oleva sukulainen on virtahepo. Tämä yhteys ei kuitenkaan tee valaista sorkkaeläimiä, vaan valaat kuuluvat valaiden (cetacea) lahkoon.
Jerry A. Coyne, Miksi evoluutio on totta (Vastapaino, 2011)
https://www.cell.com/current-biology/fulltext/S0960-9822(19)30220-9
https://areena.yle.fi/1-50266377
'Kuppanaa' on käytetty merkitsemään etenkin vanhaa, kokoon kutistunutta ihmistä, eli käytännössä se on sitä tavallisemman 'käppänä'-sanan synonyymi. Toisaalta sanaa on voitu käyttää myös jostakin kevyestä tai kuohkeasta ("Pehmeetä kuppanata on tuo vòe.") (Kahvi)kuppostakin on saatettu nimittää kuppanaksi.
Lähde: Suomen murteiden sanakirja
Hei!
Toveritar-lehti löytyy Kansalliskirjaston kokoelmasta ja sitä saa varata erikoislukusalissa luettavaksi Kansalliskirjaston sivujen kautta.
Tästä linkistä löydät hakutuloksen Kansalliskirjaston aineistohausta https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3487761 ja tästä linkistä tiedot siihen, miten saat varattua lehden luettavaksi https://kirjastokartta.kansalliskirjasto.fi/LocationHandler?callno=Fennica-aineisto%2C+tilattavissa+lukusalik%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n%2C+Ty%C3%B6v%C3%A4enkysymys+1&collection=&lang=fi&owner=FI-NL.
Järvenpään kirjastosta kerrottiin, että heillä ei valitettavasti enää ole palautusluukkua. Lainat voi palauttaa kirjaston varsinaisina aukioloaikoina tai omatoimiaikoina:
https://www.jarvenpaa.fi/index.tmpl?sivu_id=36;
Englanti-suomi-suursanakirjan (Raija Hurme, Maritta Pesonen, Olli Syväoja, 2003) mukaan propagator on suomeksi "levittäjä" tai, jos puhutaan puista "lämpölava" tai "idätyslaatikko".
Lahdessa on tosiaan Lahden Kartanon (nyk. Historiallinen museo) omistajan kapteeni August Fellmanin mukaan nimetty katu ja puisto.
Kadun oikea kirjoitusasu: Fellmaninkatu
Puiston oikea kirjoitusasu Fellmaninpuisto
Lisätietoja Lahden nimistöstä:
Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö
Vuonna 1963 ei ilmestynyt ekonomimatrikkelia. Lähimmät vuodet ovat Ekonomit 1962 ja Ekonomit 1965 -matrikkelit. Ne ovat luettavissa Helsingin Pasilan kirjastossa ja Kauniaisten kirjastossa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1019972__Sekonomi*%20matrikkeli*__P0%2C9__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1019973__Sekonomi*%20matrikkeli*__P0%2C8__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
